Mitä ajattelet jos naisella on 3 tai 4 poikaa?

Mulla on yksi poika ja toinen tulossa, ja vaikka se on vaan toinen niin monet on tullut sanoo kuinka harmi ettei ollu tyttö, tai olisinko halunnu tytön.. Eiks ole pääasia että lapsi on terve ja äiti ja ja lapsi voi hyvin?

Vai onko se niiiin paha jos nainen saa vaa poikia??

Minä olen pienestä asti kuvitellut itseni nimenomaan poikien äidiksi, ja toive onkin toteutunut kolmen pojan muodossa. Raskausaikoinakin olen aina "tiennyt" odottavani poikaa ja vaikka olen kuinka yrittänyt itseltäni kysellä että mitäs jos se onkin tyttö, ajatus vaan on tuntunut vieraalta.



Olen tosi onnellinen ja tyytyväinen enkä koe, että mitään puuttuisi. Kyllähän noita voivotteluja saa aika ajoin kuulla, mutta ehkä omasta mielenrauhastani kertoo jotain juuri se, ettei minulla ole mitään vaikeuksia jättää ulkopuolisten kommentteja täysin omaan arvoonsa.



Minun mielestäni nimenomaan se, että naisena pystyn kasvattamaan upeista pojistani hienoja miehiä, on tosi palkitsevaa, sopivan haastavaa ja asia josta tulen toivottavasti olemaan ylpeä. Eipä se olisi temppu eikä mikään kasvattaa tytöstä nainen, oma kuvansa ;)



Niinpä lähinnä hymähdin sille tyypille joka säälien totesi, että "vain tytön äitinä tietää, mitä vanhemmuus todella on". Jep.. jos se on jotain muuta kuin tämä minun todellisuuteni, en edes halua tietää millaista on olla "ihan tosissaan" vanhempi ;D



En kuitenkaan missään tapauksessa kuulu näihin tyttövihaajaäiteihin, joihin tälläkin palstalla välillä törmää. Niihin, jotka suu vaahdossa yleistävät kaikki tytöt ällöttäviksi, kieroileviksi vikisijöiksi. Jotenkin niistä aina kuitenkin paistaa läpi jonkinlainen katkeruus tai traumat kaikesta vakuuttelusta huolimatta?



Työssäni olen tekemisissä monien ihanien tyttösten kanssa, ja siskoni pieni tytöntyllerö on universumin rakkain lapsi heti omien poikieni jälkeen. Minulla vaan ei ole mitään tarvetta (eikä ehkä siten kykyjäkään?!?) olla tytön äiti.

Miten joku voi tosiaan sanoa, että vain tytön äitinä tietään todella millaista on olla äiti! TÄH? Siis mitä??!??

Ole onnellinen.

En minäkään ymmärrä tuollaista. Kumpiakin olen saanut?

Minäkin kuten numero 3 olen kyllä sinut sen kanssa, että minulla on vain poikia. Mutta vaikka numero 3 sanoi, että se ei haittaa häntä yhtään mitä muut ajattelevat tai sanovat niin itse olen eri mieltä. Minä kuitenkin toivoisin jonkinlaista hyväksyntää tai ihailua tai edes normaaleja katseita. Kai sitä ihminen kuitenkin haluaisi olla ihan normaali muiden mielestä, mutta välillä on tuntunut, että olen ihan kummajainen. Monellahan on 2 poikaa ja eikai se vielä mitään, mutta jos on 3 tai yli niin se tuntuu kuin olisi 3 avaruusoliota synnyttänyt. Varmaan useamman tytön synnyttäneet kokevat saman. Eihän sitä kuitenkaan sukupuolta pysty valitsemaan ja minä olen myös ylpeä pojistani, rakastan heitä yli kaiken. Ehkä se 3 tai useamman pojan vanhemmuus tuntuu oudolta jos sitä ei ole kokenut, mutta kun sitä elää niin se tuntuu ihan normaalilta ja upealta. Olen todella onnellinen perheestäni, mutta ärsyttää välillä muiden kommentit :(

on kolme poikaa. He ovat iältään jo 23, 25 ja 27. He ovat aina olleet sukujuhlien ihailun aihe. Heille on síunaantunut kaunis ulkonäkö tumminen silmineen ja hiuksineen. He ovat nyt aikuisina samankokoisia, pitkiä, komeita miehiä. Olen ollut heistä aina ylpeä, ja sydäntä lämmittää katsoa heitä nyt, kun elämä on jokaisella ihan tasapainoista mukavine kumppaneineen. Kun he olivat pieniä, äitini sanoi: pojilla kyllä saa aikanaan tyttöjä. Minäkin olen saanut kolme upeaa tyttöä miniöikseni.



Elämälle kiitos.

Mitä ajattelet miehestä, jolla on kolme/neljä tytärtä?

Haulikon haulit on kalliita :D tv.isä

En koe että olisin kohdannut mitään vähättelyä, pikemminkin päinvastoin. Joskus joku kysyy että hankitteko vielä sen tytön tms. mihin vastaan rehellisesti, että ei hankita.

tuota asiaa oman elämäntilanteeni kannalta; meillä kaksi poikaa ja toivoisin tyttöä. Kolmatta ei kuitenkaan tehdä, koska ei ole varmuutta että tyttö saadaan. Joten, jos näen perheen jossa on paljon poikia eikä yhtään tyttöä, mietin väkisinkin että ovatko he toivoneet saavansa myös sen tytön.



Meillä on suvussa todella paljon poikaperheitä; omassa sukupolvessani yksikään ei ole saanut tyttöjä, ja jokaisella serkulla on kuitenkin vähintään se kaksi poikaa. Pojat on ihania, ja on etuoikeus saada tutustua poikien maailmaan, siinä tutustuu omaan mieheensäkin tavallaan uudelleen kun käydään läpi hänenkin lapsuuttaan. Minä en siis millään lailla väheksy poikia enkä poikien äitinä olemista.

ja kyllä mä toivoin aivan hirveästi tyttöä!

Että saisi pukea vaalenpunaisia vaatteita!



nyt kun sen tytön olen saanut niin kyllä sen erilaisuuden huomaa ja toisaalta sen yhtenäisyyden minun ja tyttären välillä, se on erilaista kuin poikien kanssa.

ja minulla meni kyllä aikaa sopeutua siihen, että sain tytön.

Ja ihan poikien äitinä olisin kyllä tiennyt, mitä oikea äitiys on:)



Mutta tyttö on ihan kiva tässä poikajoukossa. Mutta olen kyllä enemmän poikien äiti kaikesta huolimatta. Ei voi mitään. Tätä ei kyllä uskalla missään ääneen sanoa kun mammat hyökkää heti päälle. Kun muka jokaisen naisen ainoa toive on saada tyttö.



Ei ollut minun toive, mutta kuten sanoin, tyttö on kiva, kuten pojatkin. Mutta en ikinä haaveillut, että saisin tyttölapsia.

enkä vaihtaisi! En ole koskaan ollut mikään pinkki-röyhelö-prinsessa-barbie -tyyppi. Itse asiassa minulla ei koskaan ole ollut ainuttakaan barbieta itsellänikään.



Minulle on aina ollut ihan yhdentekevää, mitä muut ajattelevat. En ole ajatellut asiaa sen kummemmin. Nyt jos oikein mietin, niin yleensä kommentit ovat kai olleet ihmettelevän ihailevia ("KOLME poikaa? Ja noin nuorena? Onpa siinä veljessarja!).

Minulla 2 poikaa ja olen raskaana.



Kaikki olettavat että toivoisin tyttöä? Yksikin lohdutteli että jos sieltä tulee poika niin täytyy muistaa että tärkeintä kuitenkin on se että on terve.



ÄÄK!! Oikeesti! Mulla ei ole minkäänlaista toivomusta sukupuolen suhteen!!! Enemmän ehkä jopa haluaisin poikaa jos oikeasti pitäisi päättää.

Ajattelisin varmaan, että ovat onnellisia pojistaan, olisivat ehkä toivoneet alunperin jonkun heistä olevan tyttö raskauden aikana, mutta kuka nyt lapsiaan vaihtaisi. Onnellinen perhe ja vilskettä riittää varmasti! Tiedän parikin tällaisia perheitä, joissa on useampi lapsi samaa sukupuolta. Mitäs siinä sitten ;)

Minulla on tytär ja kolme poikaa, kaikki yhtä rakkaita, mutta pojissa on kyllä duunia ollut enemmän.

on kolme poikaa. Enempää ei lapsia tule. En kertakaikkiaan tahdo enempää lapsia, en poikaa, enkä tyttöä.

Sääliäkään en tarvitse, koska asia ei minua vaivaa. Muita ihmisiä tuntuu sen sijaan vaivaavan;)



Olen kohdannut juuri säälimistä, että voi harmi kun ette saanut tyttöä, kun kolmas syntyi. Enkä minäkään vihaa tyttöjä, päinvastoin esimerkiksi sisarusteni tytöt ovat mitä hurmaavimpia pikkuneitejä. En vaan osaa olla tyytymätön ja kaivata sellaista mitä en ole saanut.