Jos miehesi on poissa muutaman päivän esim. työmatkalla, tuleeko ikävä häntä?
Fb:ssä huomaa että monet riutuu ikävissään kun mies on muualla.
Mulle ei kyllä tule mitään varsinaisia ikäväntunteita, sen sijaan kaipaan kyllä toista käsiparia auttamaan kotihommissa ja lasten kanssa.
Onkohan meidän suhde jotenkin viileä? Ei tulisi mieleenkän lirkutella tyyliin: voi rakas kun mulla on niiin ikävä sua, tuu jo kotiin...
Kommentit (20)
Kun on tottunut siihen että arki pyörii sillä tutulla yhteispelillä, mutta kyllä pari päivää menee yksinkin touhuta, ei tule ikävä.
Kun lapset nukkuu ja itse valvoo vielä sen pari tuntia, niin silloin tuntuu hassulta olla yksin. Myös nukkumaanmennessä tulee ikävä tai kaipaus, että olisi kivempi mennä nukkumaan siihen miehen kainaloon, tai ainakin tietää, että kohta se tulee perässä nukkumaan ja ottaa kainaloon.
Ei ole tullut varsinaista ikävää edes parin viikon mittaisten miehen työreissujen aikana. Hänen osallistumistaan arkeen todellakin kaipaan ja seuraakin, mutta en varsinaisesti ikävöi. Meillä ei ole kovin romanttinen suhde, ehkä vähän viileähkö siinä mielessä.
Mutta en mä kyllä mikään lirkuttelijakaan oo, ei tulis mieleenkään jossain fb:ssä julistaa mitään.
Oma mieheni on aina 4 kk merillä ja ei siitä tarvitse Naamakirjassa sen kummemmin toitotella.
meillä tulee molemmilla aina ikävä, oli sitten kumpi tahansa...
on oltu 15 vuotta nyt yhdessä, tosi nuorista... ja meillä on kyllä edelleen kiihkeä suhde.
hirmu ikävä tulee, joskus meillä tulee ikävä kesken työpäivänkin ja tavataan "lounaan" merkeissä... on se vähän rasittavaakin kun aina ikävöi toisen luo, että tuntuu vaikealta olla yötä erossa.
Kyllä meillä tulee ikävä, siis myös mies ihan oma-aloitteisesti kertoo ikävöivänsä. Mutta meillä puhutaan muutenkin rakastamisesta/tykkäämisestä joka päivä ja halutaan olla toistemme seurassa lähes kaikki vapaa-aika.
ja siitä on vähän huono vaimo -olo... mutta mäkin kaipaan ainoastaan auttamaan lasten hyysäämisessä. Mies kyllä välillä kertoo ikävöivänsä, mutta yleensä vain silloin jos on itse kotona ja minä reissussa.
Lasten kanssa on välillä rasittavaa yksin, mutta nautin siitä ettei tarvitse nähdä miehen laiskottelua eikä vittuuntua siitä, että se ei tee mitään kämpän siisteyden eteen. Meillä on aina kodikasta ja siistiä kun ukko on poissa!
Ehkä jossain yli 2 viikon erossa vois jo ikävä vähän tulla, kyllä siis koen että miestäni rakastan, mutta en tarvitse häntä viereen kiehnäämään koko ajan. Mutta viileää, joo...
Mieheni tekee reissuhommia eli on jonkin verran pois kotoa. Joskus on tosi kivakin olla yksin kotona lasten kanssa.
Meillä on mun mielestä kuitenkin ihan hyvä suhde ja mulla hyvä mies.
päinvastoin, ihanaa olla välillä ilman sitä :)
vaikka siis mulla on oikeesti ihana mies!
myös kavereita ja kaipaan sen juttuseuraa hellyyden lisäksi kun se on poissa.
mutta ei tulis mieleenikään pistää johonkin FB päivityksiin tuollaista liirumlaarumtekstiä. Ollaan kyllä halihalipussailijoita iltaisin kahdestaan sohvalla sen jälkeen kun lapset on saatu nukkumaan, pistän miehelleni ikävätekstiviestejä kun on matkoilla ja seksikin luistaa mitä parhaiten (yhdessä 15v) mutta uskon ennemmin siihen sanontaan et "kenellä onni on, se onnen kätkeköön".. yleensä kun oon huomannut että nämä suhteestaan eniten meteliä pitävät on niitä joilla todellisuudessa menee päin persettä koko suhde.
en oikein osaa nukkua ilman miestä vieressä. Joskus raskausaikana oon nukkunut eri sängyssä että oli hyvä nukkua, en siis riidan takia, niin seuraavan yön kärvistelin vieressä huonossa sängyssä kun tuli kurja olo nukkua yksin.
Tai lähinnätulee yksinäistä. Eli olen ehkä enemmänkin seuran kipeä, ei sen välttämätä tarttis olla just tuo mies joka mua sen pari päivää täällä viihdyttäisi, joku kaverikin kelpaisi :) Meillä ei siis ole lapsia.
Tulee! Kauhea ikävä jo työpäivänkin aikana.
Ei edes kahdessa viikossa. Musta on ihanaa välillä olla ilman miestä. Suorastaan petyn, jos sen suunniteltu reissu menee puihin.
jo ikävä. Oma aika on tarpeen, kun sitä saa, niin muistaa miksi haluaa olla toisen kanssa.
Mutta tällä hetkellä on rakkaus vähissä, kun mies taas pihtaa. Eli jos nyt lähtisi pariksi päiväksi, en ikävöisi pätkääkään moista heikkolibidoista "miestä".
Argh - nainen puutteessa - taas kerran.
työpari puuttuu.
Me on oltu erillään 2 puolen vuoden jaksoakin niin, että minä ja lapset olimme Suomessa ja mies toisella mantereella, mistä kävi ehkä 6 vk välein piipahtamassa. Hyvin me siitäkin selvittiin. Pitempiaikaisissa poissaoloissa apuna on ollut skype ja muuten puhelin, tekstarit ja sähköposti pelittää, no problem.
Yhdessä on oltu kohta 30 v.
Saattaa olla viileä, niin on minullakin.:)