Puolisisaruksiin ei minkäänlaisia välejä?

edes nähnyt, eivätkä hekään toisiaan :(. Tässä tapauksessa veri ei ole vettä sakeampaa, aivan ventovieraita ihmisiä ovat minulle. Yhdestä tiedän vain etunimen, toisesta en sitäkään.



Olen 40+.

Ei olla yhtään samanlaisia. Parempi näin.

edes nähnyt, eivätkä hekään toisiaan :(. Tässä tapauksessa veri ei ole vettä sakeampaa, aivan ventovieraita ihmisiä ovat minulle. Yhdestä tiedän vain etunimen, toisesta en sitäkään.

Olen 40+.

Olisitko halunntu olla heihin yhteydessä? kuinka tilanne ajautui niin ettei vain koskaan nähneet toisianne?

edes nähnyt, eivätkä hekään toisiaan :(. Tässä tapauksessa veri ei ole vettä sakeampaa, aivan ventovieraita ihmisiä ovat minulle. Yhdestä tiedän vain etunimen, toisesta en sitäkään.

Olen 40+.

Ties kuinka hieno ja armollinen tapahtuma olisi tutustua? Kuitenkin kannatte mukana esivanhempien virheitä, katkeruuksia yms tavalla tai toisella. Sähän voit ihan itse tehdä aloitteen.

Olin päälle 40 v., kun sain tietää yhdestä sisaruksesta lisää, hänkin jo perheellinen. En halua mitään keinotekoisia suhteita rakentaa kehenkään. Mitä ihmeen yhteistä meillä voisi olla, kun ei yhteistä historiaakaan ole?



Toki, jos vaikka jo lapsena/nuorena olisin saanut tietää tai olisi ehdotettu tutustumista, asia olisi toinen. Nyt ei vaan enää jaksa.



t.2

Hylkäsi ensimmäisen lapsensa, eikä pitänyt mitään yhteyttä lähes 40 vuoteen.



Onneski tuo puolisisarukseni otti lopulta itse yhteyttä isääni ja meihin sisaruksiinsa, ja nyt olemme olleet jokusen vuoden tekemisissä, ja tykkäämme tosi paljontoisistamme. Omat lapsetkin saivat 4 uutta serkkua.



ja ainoa mistä olemme pahoillamme, on se, että meni näin pitkään ennen kuin tutustuimme toisiimme.

mies ja hänen siskonsa.

sisko ei halua.mieheni on ensimmäisestä liitosta.harmittaa joskus lasten puolesta,etteivät saa pitää yhteyttä serkkuunsa.

Lapsina joskus näkivät, mutta ei nuorina. Sitten tossa nelikymppisenä otti yhteyttä ja tutustuivat uudestaan. Nyt ovat hyvin läheisissä väleissä, juuri oli matkalla sisarensa kanssa Afrikassa (ilman puolisoita) ja isoveljen kanssa purjehtivat ja tapaavat toki muutenkin.

Mun lapsella on sisaruspuolia, mutta he tapaavat usein ja ovat osa perhettämme.

Tuollaisissa tapauksissa voi tulla mielenkiintoiset perinnönjaot sitten aikanaan, vrt. Kari-Tapion tapaus...

Olin päälle 40 v., kun sain tietää yhdestä sisaruksesta lisää, hänkin jo perheellinen. En halua mitään keinotekoisia suhteita rakentaa kehenkään. Mitä ihmeen yhteistä meillä voisi olla, kun ei yhteistä historiaakaan ole?

Toki, jos vaikka jo lapsena/nuorena olisin saanut tietää tai olisi ehdotettu tutustumista, asia olisi toinen. Nyt ei vaan enää jaksa.

t.2

Mitä keinotekoista on tutustua toiseen ihmiseen? Onhan ihmisillä paljonkin yhteistä vaikkei ole sukulainen ollenkaan:D Mut eihän sun pakko ole, tietenkään. Olet kauhean ennakkoluuloinen ja negatiivinen- ehkä se on isänperintöä ja voisi teitä yhdistääkin?

Olin päälle 40 v., kun sain tietää yhdestä sisaruksesta lisää, hänkin jo perheellinen. En halua mitään keinotekoisia suhteita rakentaa kehenkään. Mitä ihmeen yhteistä meillä voisi olla, kun ei yhteistä historiaakaan ole?

Toki, jos vaikka jo lapsena/nuorena olisin saanut tietää tai olisi ehdotettu tutustumista, asia olisi toinen. Nyt ei vaan enää jaksa.

t.2

Perunkirjoituksissa nähdään :)

Miettikää nyt naikkoset, kannattaako todella tuo eksä-nyksä-tuleva-eksä hamaan tappiin-peli. Ei jääkuin surua ja katkeruutta.



terveisin perhe, jossa ei ole sisarpuolia, vaan yksi lapsi ja yksi ukko ja yksi akka..ja lisää ei tarvita!

Miettikää nyt naikkoset, kannattaako todella tuo eksä-nyksä-tuleva-eksä hamaan tappiin-peli. Ei jääkuin surua ja katkeruutta.

terveisin perhe, jossa ei ole sisarpuolia, vaan yksi lapsi ja yksi ukko ja yksi akka..ja lisää ei tarvita!

kun se ei aina ole sen naikkosen päätettävissä. Mm. meillä on tällainen tilanne: Miehelläni on edellisestä liitostaan yksi lapsi. Minulla ja miehellä on yksi yhteinen lapsi. Miehen lapsella edellisestä liitosta on yksi sisarpuoli, heillä on siis yhteinen äiti.

Olin päälle 40 v., kun sain tietää yhdestä sisaruksesta lisää, hänkin jo perheellinen. En halua mitään keinotekoisia suhteita rakentaa kehenkään. Mitä ihmeen yhteistä meillä voisi olla, kun ei yhteistä historiaakaan ole? Toki, jos vaikka jo lapsena/nuorena olisin saanut tietää tai olisi ehdotettu tutustumista, asia olisi toinen. Nyt ei vaan enää jaksa. t.2

Perunkirjoituksissa nähdään :)

Toivottavasti pääsemme sopuun, miten isämme velat hoidetaan.. vai tarviikos niitä perillisten hoitaakaan?

Minusta se on kummallista, vaikka tarina onkin varmasti aiheuttanut aikanaan paljon katkeruutta (ainakin tälle ensimmäiselle perheelle...) Itse ainakin haluaisin pitää yhteyttä omiin sisaruksiini, vaikkei tausta olisikaan se helpoin.

et vain voi sivullisena ymmärtää miksi eivät halua pitää yhteyttä, helppo sivusta sanoa kun ei ole asiaa kokenut miltä tuntuu kun isä vaihtaa perhettä lennosta :(

Tuollaisissa tapauksissa voi tulla mielenkiintoiset perinnönjaot sitten aikanaan, vrt. Kari-Tapion tapaus...

asianajaja tulee myös perunkirjoitukseen

Minusta se on kummallista, vaikka tarina onkin varmasti aiheuttanut aikanaan paljon katkeruutta (ainakin tälle ensimmäiselle perheelle...) Itse ainakin haluaisin pitää yhteyttä omiin sisaruksiini, vaikkei tausta olisikaan se helpoin.

et vain voi sivullisena ymmärtää miksi eivät halua pitää yhteyttä, helppo sivusta sanoa kun ei ole asiaa kokenut miltä tuntuu kun isä vaihtaa perhettä lennosta :(

Tämän minä kyllä ymmärrän. Mutta ystävääni en ymmärrä. Hän ei halua olla missään tekemisissä heihin, vaikka eihän häntä kukaan ole dumpannut. Tosin en mitenkään sano, että hänen pitäisi olla heihin tekemisissä, tai että hän tekisi väärin tms., mutta itseäni ainakin kiinnostaisi sisareni niin paljon, että haluaisin pitää heihin yhteyttä....

ap