Mitä se auttaa huutaa lapselle kaupassa KOKO AJAN "älä koske"

kyllä neliviisivuotias varmasti tajuaa jo itse olla koskematta. Lapseksi melkein viisikymppisen (45v) kutsuminen sen sijaan on outoa :O

Tai ylipäätään mitään vastaavaa "älä ota"? siis koko aijan, minuutissa varmaan viisi kertaa. Useita minuutteja.

Uskooko se neliviisivuotias kakara siitä sitten jotain?

luulisi et jatkuva hokeminen vain menettää tehonsa :P

oi suuru gurumme av-mamma?

Lääppiikö sun lapses joka helvetin tavaran, vai pidätkö sen köytettynä kouluikäiseksi?

Miksi hoette, miksette saa lapsianne muuten kuriin?



Eikö lapsi voi vaikkapa ottaa yhden ostoaikeissanne olevista ostoksistanne ja kantaa sitä kädessään jos on taqrve esineitä hiplata?

Eikö lapsi voi istuä ostoskärryjen istuimessa ja pysyä siten paikallaan?

EIkö lasta voi pitää kädestä jolloin ei koko aikaa 10 sekunnin välein tarvis rähjätä "älä ota!"



- AP

Miksi hoette, miksette saa lapsianne muuten kuriin?

Eikö lapsi voi vaikkapa ottaa yhden ostoaikeissanne olevista ostoksistanne ja kantaa sitä kädessään jos on taqrve esineitä hiplata?

Eikö lapsi voi istuä ostoskärryjen istuimessa ja pysyä siten paikallaan?

EIkö lasta voi pitää kädestä jolloin ei koko aikaa 10 sekunnin välein tarvis rähjätä "älä ota!"

- AP

Vai oisko niin, että sulla ei todellakaan ole mitään kokemusta lasten kanssa elämisestä, ja siksi on niin helppo IHMETELLÄ?

Tiedätkö, kun lapsia on kovin erilaisia? Esimerkiksi ystäväni lapsella on aivan diagnosoituna osana ylivilkkauttaan tarve kosketella kaikkea. Sen tähden hänellä on oma avustaja aina kun menevät jonnekin retkille tms. päiväkodista, koska tuo tarve korostuu aina vieraassa ympäristössä.

Mulla itselläni on kolme poikaa, joista kahden ensimmäisen kanssa on aina ollut helppo käydä kaupassa. Kuopus on täysin eri maata. Tosin nyt kun hän on 4, on tilanne jo tosi paljon helpottanut. Mutta hänen kanssaan noi sinun ehdotuksesi menivät näin:

- yhden ostoaikeissani olleista tavaroista lapsi olisi saanut tuhottua täysin ostosreissun aikana, itse asiassa vaikka 10. Olisi myös heittänyt sen maahan koko ajan.

- Lapsi osasi jo 1-vuotiaana kiemurrella tiukalla olevista 5-pistevöistä irti rattaissa, joten voinet kuvitella, että lapsi EI pysynyt paikallaan ostoskärryjen istuimessa, vaan kiipesi koko ajan seisomaan.

-kädestä on kiva raahata lötköksi maahan heittäytynyttä lasta läpi kaupan.

Joten kullä, 10 sekunnin välein rähjätty "älä ota" on joskus se helpoin tapa selvitä kauppareissusta.

Äiti tai isä pitää yhdessä kädessä koria, toisella ottaa tavaroita hyllyistä ja kolmannella pitää lasta koko ajan kädestä? Ei ole mitään järkeä koko ajan laskea koria alas ja sitten kurotella samalla kädellä hyllyyn - kaikkia tavaroita sitä paitsi ei saa otettua yhdellä kädellä muutenkaan.



Jos on bussilla tai kävellen liikkeellä, ei ole mitään järkeä ottaa ostoskärryjä - eikä ainakaan meidän neljävuotias olisi edes niihin marketeista löytyviin 'lapsivaunuihin' enää mahtunutkaan. Koria kantaessa tietää tavaroita poimiessa koko ajan jaksaako kantaa kerätyt ostokset myös kotiin asti.



Joskus olen saanut lapseni neljä/viisivuotiaanakin jotain ostosta hetken kantamaan, mutta yleensä lapsi on sen hetken päästä tiputtanut koriini. Nyt koululaisena jaksaa/viitsii kantaa kyllä ihan kassalle asti, mutta ei myöskään enää hiplaile tavaroita niin, että pitäisi koko ajan olla kieltämässä...

sille pitää koko ajan hokea, että älä koske.

että lapsella oli omat pikkukärryt tai sitten yhteiset isot ja kerroin lapselle mitä tarvitaan, sillailla pohtivasti, että mihinhän ne maidot on laitettu, tarvittaisi 1 tölkki ja intona lapsi esittelee ja hakee "tyhmälle äidille" tavaroita kun ei äiti kerran mitään löydä ;) Energia purkautuu hyödylliseen, lapsi kokee olevansa tärkee ja hyvä ja pysyy samalla pois turhanteosta.