Löysin ihan uuden blogin. Lapsettomuutta käsittelevän.

ja minusta se on sama, kun haukkuisit vammaista, mummoa, lasta, lemmikkii yms.

lapsettomuus ei ole sairaus, lapsettomilla on mahdollista saada lapsi, ei biologisuus ole aina se ehdoton juttu.

adoptoimalla voi saada ihanan lapsen, ulkomailla on paljon suloisempiakin ne lapset, kuin suomessa. ajatelkaapa jostain kiinasta tms.joku ihana tyty tai poju, ne on aivan sairaan suloisia ja saa huomiota suloisuudellaan paljon suuremmin kuin suomalaislapset. ei biologisuus katso, et ois mamma. mamma voi olla suloiselle ulkomaalaiselle lapselle.



sijaisvanhemmuus on keino olla mamma, suomessa adoptointi on toinen kolmas keino olla mamma.



ei saa luovuttaa, muiden lapsiin voi kiintyy ihan tosi hyvin ja samallatavalla kuin biologiseen. lapsettomuus on vain biologisen lapsen saamattomuus, ei todellakaan mammaksi kasvamattomuus.mammaksi voi aina alkaa jollekkin sellaiselle joka kaipaa ja tarvii, niin paljon pulaa..

onhan se niin. Kiitos ihanista asioista, mitä sanoit. Ap

ja minusta se on sama, kun haukkuisit vammaista, mummoa, lasta, lemmikkii yms.

lapsettomuus ei ole sairaus, lapsettomilla on mahdollista saada lapsi, ei biologisuus ole aina se ehdoton juttu.

adoptoimalla voi saada ihanan lapsen, ulkomailla on paljon suloisempiakin ne lapset, kuin suomessa. ajatelkaapa jostain kiinasta tms.joku ihana tyty tai poju, ne on aivan sairaan suloisia ja saa huomiota suloisuudellaan paljon suuremmin kuin suomalaislapset. ei biologisuus katso, et ois mamma. mamma voi olla suloiselle ulkomaalaiselle lapselle.

sijaisvanhemmuus on keino olla mamma, suomessa adoptointi on toinen kolmas keino olla mamma.

ei saa luovuttaa, muiden lapsiin voi kiintyy ihan tosi hyvin ja samallatavalla kuin biologiseen. lapsettomuus on vain biologisen lapsen saamattomuus, ei todellakaan mammaksi kasvamattomuus.mammaksi voi aina alkaa jollekkin sellaiselle joka kaipaa ja tarvii, niin paljon pulaa..

Ei mikään "ulkomaalainen" tai "muiden lapsi mihi voi kiintyyy".... -.- Urpo. Tosi tyhmällä tavalla kirjotat.

ajatus lienee tärkein, joten turha sitä 2 on haukkua sanavalintojensa vuoksi...

juuri pielessä onkin.

Miten blogisti on muka lapseton jos hänellä on se yksi lapsi? Onko se eka lapsi jotenkin huono vai, ettei sitä lasketa?



Tää lapsettomuusjuttu on kyllä niin keksitty trendimukaongelma kuin vain voi olla. Lapseton on henkilö jolla ei oo lapsia. Lapsettomuutta EI ole se kun on lapsi ja haluis lisää mut ei heti saa, tai jos haluis ekan lapsen mut pitäis yrittää muutama vuosi. Nykyihmiset on niin pihalla, jos jotain ei saa heti niin se medikalisoidaan ongelmaksi.



Nimim. Nyyh-olin-lapseton-27-vuotta-ennen-raskautta-mutten-tarvinnut-sääliä

näköjään aika pihalla, kun et tiedä edes sekundääristä lapsettomuudesta, mutta elä vaan omassa pimeässä pussissasi, ehkä näet valon jonain päivänä.

Kyseessä nainen, joka yritti raskautua vuosia onnistumatta. Tai kerran onnistui ja kesken meni. Hän miehensä kanssa yritti uutta raskautta. Tulokset huonoja, nainen ei ovuloinut lainkaan. Sitten tuli raskaaksi, mikä oli suuri yllätys. Ja yllätystä varjosti kauhea menettämisen pelko. Lapsi kuitenkin syntyi, terveenä. Nyt toivoo uutta lasta, mutta ongelmat on samat kuin aiemmin.

näköjään aika pihalla, kun et tiedä edes sekundääristä lapsettomuudesta, mutta elä vaan omassa pimeässä pussissasi, ehkä näet valon jonain päivänä.

Ei blogisti ole lapseton jos hänellä on lapsi. Enemmänkin tyytymätön ja epäkypsä yhden lapsen äiti. Loukkaa aidosti lapsettomia tuollainen.

Simpukka-yhdistyksestä, kuka on lapseton. Siellä ehkä osaavat selittää kovapäisemmillekin tyypeille, mistä kyse. Tai käypä ihan heidän sivuillaan lukemassa.

näköjään aika pihalla, kun et tiedä edes sekundääristä lapsettomuudesta, mutta elä vaan omassa pimeässä pussissasi, ehkä näet valon jonain päivänä.

Ei blogisti ole lapseton jos hänellä on lapsi. Enemmänkin tyytymätön ja epäkypsä yhden lapsen äiti. Loukkaa aidosti lapsettomia tuollainen.

Sekundäärisesti lapsettomilla ei pitäis olla mitään oikeuksia valittaa.

näköjään aika pihalla, kun et tiedä edes sekundääristä lapsettomuudesta, mutta elä vaan omassa pimeässä pussissasi, ehkä näet valon jonain päivänä.

Ei blogisti ole lapseton jos hänellä on lapsi. Enemmänkin tyytymätön ja epäkypsä yhden lapsen äiti. Loukkaa aidosti lapsettomia tuollainen.

Sekundäärisesti lapsettomilla ei pitäis olla mitään oikeuksia valittaa.

eihän muutenkaan kenelläkään ole oikeuksia valittaa. Ei yh-äidillä, ei ydinperheäidillä, ei yhden/kahden/viiden lapsen äidillä...

Ihminen sairastuu syöpään. Toinen sairastuu syöpään elämänsä aikana esim. kolme kertaa. Onko hänellä siis elämässään kriisi vain kerran ja muut syöpään sairastumiset pitää vaieta. Tajuatteko??? Lapsettomuuskriisi kohdataan jokaista lasta yrittäessä uudelleen. Ei siinä auta vanha "parantuminen".

taisitte ymmärtää, kun loppui tyhjän jauhaminen.

Ihminen sairastuu syöpään. Toinen sairastuu syöpään elämänsä aikana esim. kolme kertaa. Onko hänellä siis elämässään kriisi vain kerran ja muut syöpään sairastumiset pitää vaieta. Tajuatteko??? Lapsettomuuskriisi kohdataan jokaista lasta yrittäessä uudelleen. Ei siinä auta vanha "parantuminen".

Yritimme ensimmäistä lastamme vuosikausia, ensin kolme vuotta luomuna ja sitten hoitojen avulla muutama vuosi. Kyllä siinä muovautui melkoinen lapsettomuus-identiteetti. Raskaus meni pelätessä. Muistan kaksi viikkoa ennen synntyksen alkua sanoneeni "sitten jos meillä on tämä vauva" ja kaverini siihen sitten varmaan aika kyllästyneenä puuskahti, että kun teillä on...

Yhtään esikoistani vähättelemättä kärsin lapsettomuudesta myös toista lasta yrittäessä. Siihen ei mennyt yhtä kauaa. Ensin pari vuotta luomuna, sitten hoitojen avulla puoli vuotta, keskenmeno ja taas hoitojen avulla puoli vuotta. En tiedä, miten moni mieltää nuo hoidot, kerran kuukaudessa sen pettymyksen, kun kaikesta huolimatta ne kuukautiset alkavat, mutta voin vakuuttaa, että yhtä iloa ja onnea se ei ollut. Vaikka toisen lapsen odotus oli jo vähän rennompaa aikaa, niin ei silti mitään onnea ja autuutta sekään.

Minulla on kaksi ihanaa lasta. Näiden saamiseen on kulunut kymmeniätuhansia euroja. Nyt kun muutaman vuoden päästä täytän 40, tunnen edelleen riipaisevaa surua siitä, että emme voi mieheni kanssa päättää lapsiluvustamme vaan se on päätetty puolestamme. Olemme onnellisia lapsistamme, mutta kun meille olisi mahtunut se kolmas ja neljäskin, niin ei se lapsettomuuden tunne poistu mihinkään. Se on ja pysyy ja määrittelee vahvasti, kuka minä olen. Olen se, joka ei voi saada luomusti lapsia. Syystä, jota en tiedä.

En kanssa ymmärrä noita sekundäärisiä. Jos on yksi lapsi tullut ihan suitsait ja sitten ei toista kuulukaan, mikä siinä sitten on hätänä? Ei varmaan esikoisesta tunnu kivalta, kun vanhemmat käyttävät kaiken tarmonsa kakkosen hankintaan, tuntuu hänestä varmaan siltä, ettei hän riitä vanhemmilleen. Eivätkö yhden lapsen saaneet tunne onnea siitä yhdestäkin? Jos minä näin viiden vuoden hoitojen jälkeen saisin edes sen ensimmäisen, olisin siitä niin onnellinen, etten voisi kuvitellakaan poraavani sitä, etten voi saada viittä mukulaa siihen perään. Vaikka mistä sen tietää, jos siihen tilanteeseen itse joutuu.

Kertokaa mikä blogi. Haluan myös lukea.

En kanssa ymmärrä noita sekundäärisiä. Jos on yksi lapsi tullut ihan suitsait ja sitten ei toista kuulukaan, mikä siinä sitten on hätänä? Ei varmaan esikoisesta tunnu kivalta, kun vanhemmat käyttävät kaiken tarmonsa kakkosen hankintaan, tuntuu hänestä varmaan siltä, ettei hän riitä vanhemmilleen. Eivätkö yhden lapsen saaneet tunne onnea siitä yhdestäkin? Jos minä näin viiden vuoden hoitojen jälkeen saisin edes sen ensimmäisen, olisin siitä niin onnellinen, etten voisi kuvitellakaan poraavani sitä, etten voi saada viittä mukulaa siihen perään. Vaikka mistä sen tietää, jos siihen tilanteeseen itse joutuu.

Minusta on idioottimaista että ne, jotka ovat saaneet sen yhden, kehtaavat valittaa. Tosin ihmiset nyt aina löytävät valituksen aiheen... On luonnollista että perheissä on eri lapsiluku, ja kaikkia ei ole luotu vaikkapa kolmen lapsen vanhemmiksi. Lisäksi jos on kerran onnistunut lapsen saamaan, ei voi kärsiä lapsettomuudesta, koska on todistettu että kroppa pystyy tuottamaan lapsen - teoriassa se pystyisi siihen uudestaankin. Enemmän pitäisi keskittyä auttamaan niitä jotka eivät saa sitä yhtäkään. Eli "sekundäärinen" lapsettomuus on kyllä höpöhöpötauti. Keskittyisivät vanhemmat tarjoamaan hyvän elämän olemassaoleville lapsilleen mieluummin, sellainen on hyvä vanhempi.

taisitte ymmärtää, kun loppui tyhjän jauhaminen.

Meni vaan aikaa kun hain yhteensä 5 lasta kerhoista ja kouluista ja syötin ne ja leikittiin ja laitoin päiväunille ja sellaista. Ei täällä jaksa joka hetki roikkua.

Minä taidan olla sitten sekstuaalisesti lapseton, vai miten tuo menee tuo nimitys kun en ole vielä kerennyt saada sitä kuudetta lasta! Tukiryhmä minulle, heti! Ainakin voin avata blogin ja itkeä asiaa siellä...