Lue keskustelun säännöt.
Voiko miehellä olla synnytyksen jälkeinen masennus? Huolestuttavia (?) esimerkkejä meidän elämästä
21.03.2012 |
Mä olen huolissani mun miehestä. Poden itse synnytyksen jälkeistä masennusta, joten olen ehkä herkempi tunnustelemaan toisten ihmisetn huonovointisuutta.
Taustaa: Mies töissä, minä hoitovapaalla, lapsi 1v
Asioia, joihin olen kiinnittänyt huomiota:
- Mies ei halua olla erossa lapsesta hetkeäkään (yön yli reissut perutaan viime hetkellä / jos varataan kaveriporukalla matka kerta vuoteen, se typistetään vain sen takia, koska ei halua olla erossa lapsesta)
- Mies ei tapaa kavereitaan (koska sitten joutuisi olemaan erossa lapsestaan)
- Mies sanoo olevansa huolissaan ja siksi esim. en saa käydä yksin lapsen kanssa saunassa tai pesulla.
- Mies ei osaa laittaa ruokaa, mutta silti stressaa itsetekemistäni ruuista, joita annan vauvalle (onko oikea rasva/suola/proteeni/hiilarikoostumus)
- Jos lapsi itkee kaatuessaan, mies menee paniikkiin ja alkaa sättimään itseään
- Jos olen lapsen kanssa toisessa huoneessa ja lapsi kitisee vähän esim. tylsistymistään yms niin mies syöksyy huoneeseen ja kysyy, että miksi en hoida lasta ja miksi se itkee.
- Mies ei nuku öisin, vaikka minä hoidan yöheräämiset (miettii kuulemma miten lapsi pärjää)
- Jos lapsi syö vähän vähemmän, on mies aivan lukossa siitä, miten lapsi pärjää ja on tarjoamassa varmuuden vuoksi ylimääräisiä välipaloja (ja tästä meille tulee jo riitaa, sillä olen tarkka ruoka-ajoista yms)
Mitä tää voi olla??? Ei kukaan voi olla NOIN HUOLISSAAN omasta, terveestä lapsestaan????
Kommentit (28)
kannattaa kokeilla antaa lapsi hetkeksi jonnekin hoitoon ja katsoa miten mies reagoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ainakin naistenklinikan huoneissa oli ihan opas miesten synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Mutta ei tuo normaalilta kuullosta, oma mieheni myös toisinaan panikoi, mutta ei tuossa mittakaavassa. Kannattaa varmaan neuvolasta kysyä vinkkejä. Ja tietysti miehen kanssa voi myös jutella mikä pelottaa.
mutta mulla itsellä oli esikoisen kohdalla tuollaista etten voinut olla sekuntiakaan erossa lapsesta, leffassa kun käytiin, mulle tuli 3 tunnin reissun aikana ihan fyysinen paha olo, vaikka vauva oli turvallisella isoäidillä...
Olin kyllä välillä väsynyt olemaan lapsen kanssa, mutta en silti voinut olla hänestä erossakaan
en koe että olin masentunut, mutta jotenkin se suuri rakkauden ja vastuun määrä sai pään sekaisin. No, kaikki tasaantui aikanaan.
mutta mulla itsellä oli esikoisen kohdalla tuollaista etten voinut olla sekuntiakaan erossa lapsesta, leffassa kun käytiin, mulle tuli 3 tunnin reissun aikana ihan fyysinen paha olo, vaikka vauva oli turvallisella isoäidillä...
Olin kyllä välillä väsynyt olemaan lapsen kanssa, mutta en silti voinut olla hänestä erossakaan
en koe että olin masentunut, mutta jotenkin se suuri rakkauden ja vastuun määrä sai pään sekaisin. No, kaikki tasaantui aikanaan.
on ylihuolissaan sinun masennuksesi takia. Hän ei pysty luottamaan siihen, että hoidat lasta hyvin ja pelkää lapselle tapahtuvan jotain. Hän tuntee olevansa kokonaisvastuussa lapsesta. Ehkä pelkää sinun tekevän jotain lapselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies tajusi vasta isäkuukauden aikana, miten kokonaisvaltaista vauvan kanssa oleminen on. Nautti siitä kovasti, mutta meni samalla vähän överiksi se huolehtiminen. Ihan kuin minä en enää osaisi, kun olen ollut välillä töissä. Vähän kuin jotkut naiset miestensä kanssa, tyyliin "etkö laittanut välipukua, sehän paleltuu?" tai "Mitä, kello on 11.15, eikä täällä ole vielä lounas pöydässä". Tunnistaako kukaan (muu)?
Voihan se olla, että mies alitajuntaisesti pelkää, että teen jotain lapselle (mitä en koskaan kyllä tekisi), vaikka hän on sanonut, että hän ei sitä pelkää.
Mies on ollut jo ennen isäkuukautta tällainen, heti oikeastaan lapsen syntymän jälkeen hänestä on kuoriutunut oikea leijonaemo...
Ja sillä ei ole merkitystä hoitaako joku muu kuin minä lastamme vai ei. Vähemmän hän kuulemma stressaa siitä, että lapsi on minun kanssa kuin esim. jomman kumman mummon. Silloin on vielä enemmä paniikki ja kiire kotiin..
enemmän joltain ahdistushäiriöltä, esim. yleistynyt ahdistuneisuus. Onko tämä käytös uutta vai onko mies aina ollut jotenkin ylistressaava?