Mitä mieltä tutista vieroittamisen ajankohdasta?
Heips. Meidän pian kaksi vuotta täyttävä tyttö syö vielä tuttia. Viime aikoina olemme pitäneet tutin unituttina, ja tähän tyttö on helposti suostunutkin: jos joskus tuttia pyytää hereillä ollessaan, niin riittää kun sanoo että " tutti odottaa sängyssä nukkujaa" .
Miestä kyllästyttää se rumba, joka alkaa kun tyttöä nukutetaan: tutteja pitää olla ehdottomasti kaksi, ja jos uni ei meinaa tulla, niitä heitellään tahallaan lattialle ja kiljutaan niin kauan että mennään nostamaan. Nyt tytöllä tosin on menossa " viereennukahtamisen kausi" , eli ei nukahda itsekseen. Yöllä tyttö heräilee, mutta löytää yleensä tutin itsekseen eikä ala sen perään huutelemaan.
No, joka tapauksessa nyt voisi olla hyvä ajankohta tutistavieroitukseen juuri tämän puolesta, että tutti ei tunnu mikään maailman tärkein asia olevan. Mutta kun - muutamme parin viikon kuluttua uuteen kotiin, ja parin kuukauden päästä syntyy pikkusisarus. Olen siis miettinyt, tuleeko pikkuiselle hirmu paljon muutoksia liian lähekkäin. Mitäs mielipiteitä tämä herättää..?
Kommentit (2)
Vuosi sitten tammikuussa tytön ollessa 1,9kk tapahtui hänen elämässään isoja mullistuksia ja mietin siinä vaiheessa että siirrän tutin pois antamista sillä se oli hänelle tuki ja turva.huhtikuu läheni ja pikkuveljen tulo ja taas päätin siirtää tutista luopumista mutta tässä vaiheessa tutti oli enää unitutti.Kesän tultua puhuimme että mökille mentäessä heitetään tutti kalavauvoille ja niin kävi juhannuksena kesän ekan mökki vierailun yhteydessa sen että auto oli pihaan pysähtynyt tyttö ilmoitti heittävänsä tutin sorsille jotka sopivasti rantaan saapuivat.Ja sen jälkeen tutin perään ei itketty (olin valmiiksi ostanut titinallen jonka sai tutista luovuttuaan tästäkin oli puhuttu hänelle etukäteen) kyselty kyllä on mutta siihen on jäänyt...
itseni yllätti se kuinka kivuttomasti kaikki tapahtui paljon puhumista etukäteen ja joku unilelu tutin tilalle.Ja sekin yllätti että pikkuveljen syntymäkin oli niin lähellä mutta ei tuonnut lisäongelmia...
Tsemppiä teille tutista luopumiseen!!
Yhä tuttia syödään. Ja nimenomaan kaksi tuttia pitää olla, toinen kädessä toinen suussa, mieluusti vielä useampikin käsissä, mutta kaksi riittää. (Ei siis pelkästään yksi, tulee huuto.)
Aina on huono hetki, joten vieroita pois nyt, jos siltä tuntuu.
Me ei vielä jakseta. Tuntuu, että tuo tutti nimeltänsä " Tuti" on Se Tärkeä Unilelu eikä mitkään nallet tai muut ole koskaan jaksaneet kiinnostaa lastamme vaikka on yritettykin vaihtaa tutti nalleen ja vaikka mihin...
Ehkä sitten kesäksi 2,5vuotiaaksi saisi tutit pois...? Tuttipulloakin vielä syödään, unimaidot. Muutaman kerran on annettu tutit pikkuveljelle niin sanotusti, mutta sitten tulee huuto kohta jo, kun muistuu mieleen... Ikäisen kaverin tutiton esimerkki kyllä saa tytön aina piilottamaan tutit ja myös sai alulle tekemään kaikki tarpeet potalle.
Eli luulen, että me odotamme aikaa kypsempää, ja sillä siisti, kun tutti on niin tärkeä asia, jo nyt selvästi merkkejä, että ei pistä enää suuhunkaan aina sitä tuttia, riittää kunhan on kädessä. (Pahan makuinen kun ei oo pesty riittävän usein... ;)... taitaa olla hyvä vieroituskonsti tuokin...)