Onko sinullakin ahmimisgeeni?
http://www.iltasanomat.fi/laihdutus/jatkatko-syomista-kun-olet-jo-taynn…
Minulla on ilmeisesti jossakin muodossa.
Olen usein ihmetellyt sitä, että miksi raskaammat treeni vähentävät minulla ruokahalua, vaikka monet väittävät treenin lisäävän ruokahalua.
Silloin jos en kuitoile (jos vaikka on selkä rikki enkä pääse sängystä ylös) paisuu ruokahalu aivan mahdottomaksi. Ruokaa tekee mieli paljon ja pystyn sitä myös syömään suuria määriä tuntematta kylläisyyttä.
Sitten kun taas pystyn kuntoilemaan, muuttuu syöminen täysin. Löydän kylläisyydentunteen melko vähällä syömisellä, enkä pysty syömään enää sen tunteen saavutettuani.
Onneksi sentään kuntoilu auttaa tuohon ahmimisongelmaan.
Kommentit (11)
tämmöinen ahmimisgeeni on.
Hyvä että tätäkin asiaa on lähdetty tutkimaan.
Eihän sitä tiedä vaikka tulevaisuudessa osattaisiin ylipainosta kärsiviä ihan oikeasti auttaa, eikä pelkästään paheksua ja arvostella.
niin voi todeta monellakin olevan ahmimisgeenin.
Av-mammat ovat kuitenkin kaikki hoikkia, lähes alipainoisia. Ei täältä tuommoisia geenejä löydy :D
En vain osaa lopettaa syömistä vaikka olisin jo täynnä.
Toistaiseksi se ei painoa näy- Viimeksi kun tarkistin niin painoindeksi taisi ollaa luokkaa 22.
Mitä kovempi treeni, sitä pienempi ruokahalu. Ja se mättäminen silloin, kun ei liiku on täysin järjetöntä. Multa löytyy myös muistamattomuutta enkä koskaan ole pärjännyt koulussa hyvin. Nyt kun ovat löytäneet tuon, niin toivottavasti tälle ongelmalle saadaan tehdyksi jotain.
Mitä kovempi treeni, sitä pienempi ruokahalu. Ja se mättäminen silloin, kun ei liiku on täysin järjetöntä. Multa löytyy myös muistamattomuutta enkä koskaan ole pärjännyt koulussa hyvin. Nyt kun ovat löytäneet tuon, niin toivottavasti tälle ongelmalle saadaan tehdyksi jotain.
Toivottavasti joku tutkimusryhmä paneutuu aiheeseen syvällisemmin.
myös muistamattomuutta on mullakin.
ja en tule koskaan kylläiseksi vaan voin syödä niin kauan, että vatsa tulee kipeäksi. Olin jo lapsena samanlainen eli minua piti kieltää syömästä lisää :) Toki järjellä tiedän, että 1 tai korkeintaan 2 lautasellista riittää mutta aina on "nälkä".
Painonhallinta jatkuvaa taistelua. TUntuu tosi loukkaavalta nämä tee-niinkuin-minä- ja-syö-vaan-vähemmän- kommentit. Ihminen jolla ei ole tuota taipumusta ei joudu taistelemaan sitä vastaan. Mun yhdeää lapsella on tuo sama, muilla ei.
Painonhallinta jatkuvaa taistelua. TUntuu tosi loukkaavalta nämä tee-niinkuin-minä- ja-syö-vaan-vähemmän- kommentit. Ihminen jolla ei ole tuota taipumusta ei joudu taistelemaan sitä vastaan. Mun yhdeää lapsella on tuo sama, muilla ei.
Varsinkin kun sen kommentin jälkeen jatkavat, "minä olen aina syönyt sen mitä olen halunnut eikä koskaan ole ollut paino-ongelmia".
Paino-ongelmien kanssa taistelevilta sentään tulee enemmän ymmärrystä.
ei ymmärrä. Viimeksi eile tuli se Supermarjo mainos jossa se sanoi että sen kun katsoo mitä suustaan alas laittaa. Totesin sohvalla istuessani että maailmassa ei olis yhtään lihavaa ihmistä jos se ois noin helppoa.. Mies katsoi minua kummissaan kun aloin taas kertomaan siitä tunteesta, kun pitää syödä syödä syödä ihan ku ei ois koskaan ruokaa nähnytkään. Jos kaapissa ei ole _mitään_ syötävää, niin sä oikeesti vedät niitä sokeripaloja tai vehnäjauhoja koska sun on vaan PAKKO.
Siinä ei isot vesilasilliset tai lenkille lähtö auta... se tunne on niin voimakas..,
En ymmärrä sitä itsekään.
Olis ihan huippua jos tähän olisi joku lääke, tai terapia, ihan mikä tahansa millä pääsisi siitä eroon.