Surkeat yöt 5,5kk;sella,äiti= kävelevä silmäpussi

heräili jopa tunnin välein koko yön ja mä olin ihan poikki.. päätin että nyt tuo loppuu ja siirsin pojan omaan huoneeseen. Raju ratkaisu, mutta näin oli tehtävä omankin jaksamisen takia..samalla pidimme pienen unikoulun (sillä tassu menetelmällä) ja kuin ihmeen kaupalla poika nukkui jo ekan yön tosi hyvin ja niin minäkin kun en ihan joka äännähdystä kuullut..kuitenkin kuulin jos alkoi itkemään.. Otin ensin tietyn kelloajan käyttöön mitä ennen en anna maitoa..poika kävi 20 nukkumaan ja ensin taisin antaa tuolla aamuyöllä 3-5 välillä..riippui miten heräsi..



siitä asti on poika nukkunut aika hyvin, ja koko ajan omassa huoneessa. Joskus on huonompia öitä ja haen joskus viereenkin nukkumaan mutta pääsääntöisesti ollaan pärjätty näin hienosti..



kokeile ihmeessä, oma jaksaminen on kuitenkin tärkeetä :)

tsemppiä!





terkuin gandalf ja Onni 10kk

Meillä poika on nyt viikkoa vajaat puolivuotias ja yöt meinasivat mennä meuhkaamiseksi täälläkin. Herra rupesi heräilemään parin tunnin välein. Tai en tiedä, oliko kunnolla hereillä, mutta joka tapauksessa hääräsi ja itkeskeli.Välillä oli mahallaan, välillä taas poikittain sängyn päädyssä. Muutamana yönä tarjosin maitotilkan pullosta, koska muuten ei tuntunut rauhoittuvan (yösyönnit lopetti jo nelikuisena) ja sillä rauhoittuikin - pariksi tunniksi.



Jokunen yö sitten päätin, että pullorumba loppuu. Arvelin, että pojalla ei yksinkertaisesti voi olla nälkä, koska syö hyvin ja mm. illalla puuron ja vielä ennen unille menoa velliä. En antanut itkeskelijälle pulloa ja siinä sitten valvoskeltiinkin pari tuntia huutaen... Kokeilin pitää sylissä, ei rauhoittunut. Otin viereen, ei rauhoittunut. Lopulta laiton pojan omaan sänkyynsä ja pidin tukevasti kiinni lantiolta ja rintakehältä. Jonkin aikaa vielä itkeskeli, sitten rauhoittui ja nukahti ja nukkuikin useamman tunnin.



Seuraavana iltana laitoin pojalle viereen sellaisen putkimallisen niskatyynyn. Ajattelin, että se estää pahimman mylläämisen, mutta jättää kuitenkin liikkumatilaa. Poika nukahti varmaan joskus klo 22, itkeskeli ihan pienen hetken puolilta öin, mutta nukahti itsekseen! Heräsi aamulla klo 6.30 syömään ja nukkui sitten vielä klo 9.15 saakka! Viime yönä kuulin, kun poju rapsutteli putkityynyä ja höpisi jotain, muttei ruvennut itkemään eikä meuhkaamaan, vaan heräsi ekan kerran kuuden tienoilla syömään. Minä sitten valvoskelin vissiin varmuuden vuoksi pari tuntia ja pelkäsin, milloin itku alkaa ;)



Tämä nyt on tosin ihan muutaman yön kokemus, sitähän ei tiedä, mitä seuraava taas tuo tullessaan...Mutta tämän ikäisillä taitaa olla tosi tyypillistä tämä öiden repaleisuus.



Tsemppiä sulle ja toivotaan, että yönne rauhoittuvat pian!

Meillä tilanne oli siinä mielessä vielä kaoottisempi, että vauvalta katosivat suunnilleen tuossa iässä myös päiväunet. Ja yöt olivat todellakin yhtä helvettiä jatkuvine heräilyineen... Tai no, välillä meni vähän paremmin ja sitten taas todella huonosti. Itsekään en muuta osannut kuin imettää, ja jälkeenpäin ajateltuna se oli todellinen moka. Vauva nimittäin todettiin sittemmin allergiseksi, ja minun maitoni ei todellakaan ainakaan helpottanut asiaa. Myöhemmin hoksasin myös sen, että lapsi alkoi maistella 5 kk iässä viljoja, ja niillehän tuo sitten onkin allerginen :-(



Suosittelen, että alat pitää sekä ruoka- että unipäiväkirjaa, johon kirjaat ihan kaiken mitä itse syöt ja mitä vauvasi syö. Ja kysehän voi olla miljoonasta muustakin asiasta kuin allergiasta, mutta enpä minäkään osannut ottaa tosissani allergian mahdollisuutta...



paola

Tutti ei ole käytössä meilläkään. Parina yönä kyllä toivoin, että olisi, jos sillä olisi rauhoittunut...

Joko teillä syödään kiinteitä? Itse olen ajatellut, että ehkä tämä on merkki siitä, että pitäisi siirtyä kiinteisiin. Meillä mennään pelkällä äidinmaidolla, mutta auttaisiko iltasose tai -puuro yöunia?

Meidän poika ei tosin onneksi halua ruokaa tunnin välein. Herää syömään joka toinen tunti, ja joka syötön välissä havahtuu itkemään niin, että on hyssytettävä sylissä uneen. Eihän siihen mene kuin pari minuuttia, mutta alkaa rassata, kun omat unet pätkii. Mies ei meilläkään herää. Totesi eilenkin nukkuneensa tosi hyvin, jolloin kerroin hänelle nousseeni yöllä seitsemän kertaa. Kahdeksannella kerralla nousin itse aamiaiselle ja poika jäi vielä nukkumaan tunniksi.