Tämä on sinulle, lapseni isä!

Miksi teet tämän tyttärellemme? Katosit ollessani raskaana. Sinusta ei kuulunut enää mitään. Luulin, ettei lapseni koskaan saisi tavata isäänsä.



Aika kului. Sinulla oli tyttöystäviä, kuulin vanhemmiltasi. Minullakin oli poikaystäviä.

Otin osaa missikisoihin, joista sinä sait kuulla. Aloitit öiset kännipuhelusi. Minä päätin pistää tuumasta toimeen; pistin poikki silloisen avoliittoni, ja viettelin sinut. Meillä alkoi kiihkeä seksisuhde. Ei puhettakaan lapsestasi, lapsestamme. Se kyllä oli koko ajan mielessäni, halusin sinut lapseni elämään. Mutta sinä halusit vain minut. Tai ei, et halunnut minua, halusit pilluani. Halusit kauniin missikilpailijan pillua.



Minä lopetin kisat, mutta seksisuhteemme jatkui.



Kesti raastavan kauan, ennen kuin ilmoitit voivasi harkita joskus tapaavasi lastamme. Minä odotin. Pukeuduin seksikkäästi joka kerta kun tapasimme. Nussimme, ja lähdin luotasi. Sinä nautit siitä. Nautit minihameistani ja pillustani.



Tunteet roihahtivat, kerroit olevasi kiinnostunut minusta enemmänkin. Minusta, lapsesi äidistä.



Toivoin koko ajan, josko kertoisit jo, että olisit valmis tapaamaan tyttäresi.

Ei, siihen meni vielä aikaa.



Mutta odotus palkittiin. Vihdoin ehdotit, josko olisi aika. Ja minä olin onnellinen. Soitin kavereilleni ja vanhemmilleni, kerroin ilouutisen. Lapseni isä haluaa tavata tyttärensä!



Tapaaminen oli herkkä. Sinä olit vaikeana, et aluksi edes uskaltanut koskea, halata. Kerroin ettei tyttömme säry halauksesta.

Ikuistin kameraani ensimmäisen kosketuksenne. Onnen kyyneleet täyttivät silmäni.



Sitten tulikin Jussi. Ja suuret lupaukset elokuvaroolista. Ja naiivi Saana, joka halusi uskoa tuohon tarinaan.

Mietin viikon, aloitanko seurustella jälleen lapseni isän kanssa, vai valitsenko "suuren elokuvaroolin". Valitsin jälkimmäisen.



Koitin hoitaa hienotunteisesti syttyneen romanssimme. Emme olleet vielä alkaneet seurustella, mutta lähellä sitä olimme. Ainakin hengailimme kesän yhdessä, ja nussimme koko ajan. Ollaanko tästä edes vain kavereita, tokaisin sinulle. Ymmärsin järkytyksesi. Olin aidosti pahoillani.

Korostin, että haluan silti nähdä sinua. Haluan, että olet tyttösi elämässä. Hän, ja minä tarvitsemme sinua. Isiä.



Myöhemmin kerroin sinulle koko tarinan. En voinut vastustaa himoa suurista lupauksista elokuvarooliin. Tunnuit ymmärtävän sen, ja yhdessä naureskelimme asialle. Harrastimme salaa seksiä, Jussin tietämättä. Sinusta olikin yhtäkkiä tullut salarakkaani. Asetelma huvitti meitä, vaikkei siinä oikeastaan mitään huvittavaa ollutkaan.

Tapasit vielä tytärtämmekin, joskus hoidit häntä jopa yksin.



Mutta sitten tapahtui jotain. Etäännyit. Kuulin uudesta suhteestasi. Traumani toistui; erottuamme ollessani raskaana, löysit viikon päästä uuden naisen, etkä enää halunnut olla missään tekemisissä kanssasi.

Se tuska minkä silloin kannoin, oli laittoman suuri. Miten ristiriitaista olikaan vihata ensirakkauttani, sinua, ja samalla kantaa sinun lasta sisälläni, jota rakastin pohjattoman paljon. Niinkuin olen aina rakastanut sinuakin.



Teit väärin, kun olit poissa niin kauan. Olin onnellinen, kun viime kesänä sain sinut elämäämme.

Minä tein väärin, kun lähdin ohjaajan mukaan. Loukkasin sinua, olen siitä pahoillani.

Olisimmekohan nyt tasoissa? En halunnut kostaa sinulle, ei, en ollenkaan. Niin kävi, mutta usko minua, olen siitä pahoillani.



Hetken aikaa tapasit vielä tyttöämme. Mutta yhtäkkiä viilenit. Sulkeuduit, etkä aina vastannut viesteihin tai puheluihin. Hätäännyin. Mitä on tapahtunut? Tähänkö tämä isä-tytär -suhde jäi?

Ja sitten kuulinkin syyn. Olet alkanut seurustella. Niinpä tietenkin. Enää et ehdi nähdä lastasi, sinulla on muuta. Sinulla on tyttöystävä, kenties mustasukkainen sellainen. Edellisesi ainakin oli, vihasi lastasi jota ei ollut koskaan edes nähnyt.



Sanonpa tässä vaiheessa, että vittuun tyttöystäväsi. Täällä sinulla on pieni tytär, joka jo hetkeksi sai isän elämäänsä.



Lapsemme on tässä se viaton. Vaikka meillä olisi minkälaiset ihmissuhdesotkut, lapsi ei saa koskaan niistä kärsiä. Tajuatko sinä, miten lapseemme sattuu, kun isi tuli kesällä tutuksi, ensimmäistä kertaa. Ja nyt isiä ei taaskaan ole. Ei kuulu, ei näy.



Pyydän S***, tule takaisin tyttäresi elämään. Edes kerran kuussa, pienikin tapaaminen riittäisi. En pyydä paljoa, mutta se olisi tyttärellesi paljon.





Olet minulle tärkeä, ja olet aina ollut. Tiedät sen.





-Saana