Pidätkö Kaari Utrion kirjoista?

mone kirjat useampaan kertaan. Yksisarvinen on lemppareitani

kirjastaan "Bella Donna -nainen kautta aikojen", mutta romaanit eivät oikein nappaa....siis tietokirjojen puolelta voin lukea.

Ei vaan tosissaan, en muista mistä, mutta jostain ohjelmasta/haastattelusta mulle on jäänyt hänestä todella vastenmielinen kuva. Ylimielinen, kuiva tosikko.



Nyt katsoin vähän studio55:ttä kun oli siinä vieraana. Edelleen vähän ylevän oloinen.

hänen tuotantoaan lukenut.

Tykkäsin Utrion tavasta tehdä keskiaika eläväksi. Sen sijaan mua ärsytti se, että se rakkausjuoni oli AINA samanlainen ja Utriolla tuntui myös olevan tapana kuvailla sitä päähenkilönaista läpi koko kirjan samoin fraasein.



Enää en jaksaisi lukea, mutta oon saanut kyllä paljon tietoa noista kirjoista, joten hyvä kun tuli luettua!

Siitä kyllä tykkään. Se sarja taitaa olla enemmän sitä tietokirjapuolta eli ei romaani. Olen mä nuorempana lukenut niitä romaanejakin, mutta en oikein muista, millaisia ne oli. Pitäisi varmaan ostaa joku ja katsastaa :)

mutta olen pitänyt niistä kirjoista jotka olen lukenut. Pidän historiasta, siksi hänen kirjansa ovat olleen kiinnostavia. Romaaneja lukenut n. 10 (en muista enää nimiä tark.) sekä Eevan tyttäret, Bella Donnan ja Perhekirjan.

Paitsi se sarja, jossa oltiin jossain 1000-luvulla, se ei sytyttänyt.

Hänen tietokirjansa ovat mahtavia, ja romaaneissa on ihanaa tarkka ajankuva ja aito historiantuntemus.

Tykkäsin niistä teininä. Tykkäsin Utrion tavasta tehdä keskiaika eläväksi. Sen sijaan mua ärsytti se, että se rakkausjuoni oli AINA samanlainen ja Utriolla tuntui myös olevan tapana kuvailla sitä päähenkilönaista läpi koko kirjan samoin fraasein.

Enää en jaksaisi lukea, mutta oon saanut kyllä paljon tietoa noista kirjoista, joten hyvä kun tuli luettua!

Kaari Utrio on ainoa kirjailija jolle olen kirjoittanut jopa fanikirjeen, joskus n 19 -vuotiaana, olin juuri löytänyt hänen tietokirjansa ja ne uudistivat varhemman teini-iän fanituksen joka oli syntynyt romaanien pohjalta.

Mutta vanhempana aloin jo tuntea eräänlaista myötähäpeää kun ajattelin niitä temperamenttisia aina samanlaisia sankarittaria... Kirjoittajan omat fantasiat näkyvät vähän liiankin selvästi läpi.

Monella kirjailijalla on "samantapaisia" kirjoja, mutta se ei tee niistä huonoja. Sama kun musiikissa: joku artisti tekee samantyylisiä levyjä vuodesta toiseen, mutta ne myyvät =miksi muuttaa toimivaa kaavaa?



Utrion kirjoissa olen huomannut, että moni kiinnittää niissä erilaisiin kohtiin huomion. Osa näkee enemmän sen historian ja osa enemmän ne romanssit tarinoissa. Pidän Utrion kirjoista siksi, että niiden historia on totta. Oppii samalla historiasta lisää kun lukee hänen kirjojaan. Toki voisi lukea puhtaasti tietokirjoja saada niistä tietoa, mutta moni mielummin lukee kaunokirjallisuutta ja samalla sukeltaa pienelle matkalle entisikaan.

lempparini on vendela ja viipurin kaunotar seka vanajan joanna



en tykkää niistä mitkä kertoo 1800 luvulta vaikka onhan se rakas henrietta aikas hyvä vaikka vähän lapsellinen :D

Tykkäsin Utrion tavasta tehdä keskiaika eläväksi. Sen sijaan mua ärsytti se, että se rakkausjuoni oli AINA samanlainen ja Utriolla tuntui myös olevan tapana kuvailla sitä päähenkilönaista läpi koko kirjan samoin fraasein.

Enää en jaksaisi lukea, mutta oon saanut kyllä paljon tietoa noista kirjoista, joten hyvä kun tuli luettua!

Tykkäsin myös ajankuvasta, mutta ne romanttiset parit yleensä lähinnä ärsyttivät.

Eevan tyttäret aiheutti feministisen heräämiseni 11-vuotiaana.

Monella kirjailijalla on "samantapaisia" kirjoja, mutta se ei tee niistä huonoja. Sama kun musiikissa: joku artisti tekee samantyylisiä levyjä vuodesta toiseen, mutta ne myyvät =miksi muuttaa toimivaa kaavaa?

Utrion kirjoissa olen huomannut, että moni kiinnittää niissä erilaisiin kohtiin huomion. Osa näkee enemmän sen historian ja osa enemmän ne romanssit tarinoissa. Pidän Utrion kirjoista siksi, että niiden historia on totta. Oppii samalla historiasta lisää kun lukee hänen kirjojaan. Toki voisi lukea puhtaasti tietokirjoja saada niistä tietoa, mutta moni mielummin lukee kaunokirjallisuutta ja samalla sukeltaa pienelle matkalle entisikaan.

Olen lukenut koko Utrion tuotannut, jotkut kirjat useampaankin kertaan. Hyllystä löytyy myös jokunen kirja. Niiden viehätys ei ole vieläkään kadonnut. Kun alan lukea Utrion kirjaa, teen suoranaisen aikamatkan =D Toki välilllä tosiaan ärsyttää romantisoitu kuva keskiajasta, mutta sieltä tulee kyllä erittäin hyvin esille kuitenkin sen ajan elämä (myös sen raakuus).

Minulle nuo kirjat ovat olleet oiva tapa oppia historiaa, koska minusta on puuduttavaa lukea tietokirjoja.

Omia suosikkejani ovat mm. Isabella, Vendela, Haukka minun rakkaani, Vaskilintu, Tuulihaukka ja Yksisarvinen sekä Kuka olet, Elissa (jonka muuten luin kun olin 8v.)

Aika monta suosikkia mutta yhtä en osannut nimetä =D