Lue keskustelun säännöt.
Kärsin voimakkaasta libidosta :(
16.03.2012 |
Olen kohta kolmekymppinen, kolmen lapsen perheen äiti. Taustalla yksi pitkä seurustelu suhde ennen tätä nykyistä kymmenen vuotista avioliittoani.
Ensirakkuteni oli uskova poika, jonka kanssa tajunnan räjäyttävää jokapäiväistä seksiä. tulin silloin teininä itsekkin uskoon ja nykyinen miehenikin on uskovainen, ihan luterilaisia ollaan.
Nyt ongelmaksi on muodostunut se, että minun muutenkin jo niin voimakas libidoni on heräämässä eloon ja mieheni ei kyllä ole samalla tasolla koskaan ollutkaan.
Omaa viettienergia tasoani on aikoinaan laskenut pettymys seksiin aviomieheni kanssa (pornomaista tunne kylmää jyystöä, ei auttanut kolmen vuoden houkuttelu ja jekkuilu) pian syntyneet lapset, uuvuttavat vauva ja rakennus ajat.
Nyt raskain aika on takana päin olen taas jaksanut pitää itsestäni huolta. Olen elinvoimaisempi kuin pitkiin aikoihin. Pelkään tätä elinvoimaisuuteni heräämistä,sillä mieheni on pornoaddikti (ihan lääkärin määritelmä) , vaikka ei katsele usein eikä edes tyydytä itseään, kun katsoo, mutta vaikuttaa varmaan mielikuvituksen köyhtymiseen ja seksin halukkuuteen nekatiivisesti.
Olen aina hakenut mieheltäni seksiä, mutta nyt en enään halua monen asian summana ja koska olen aina aloitteen tekijä.
Minua on ruvennut pelottamaan oma intoni ja pelkään että rupeaa tekemään mieli vieraita miehiä. Haluaisin saada mieheltäni aloitteita ja sen kokemuksen olla tavoiteltu. Tästä olen puhunut , nyt en enään jaksa. Seksiä meillä ei ole ollut nyt reiluun kuukauteen,sillä en enään pihtaaja, suorittaja miestä halua.
Auttakaa, neuvokaa ja kyselkää minulta. Olen pulassa :( en halua pettää, mutta en tukahduttaa enempää itseänikään.
Kommentit (42)
Meilläkin minä olen usein ollut halukkaampi osapuoli. Ajattelin että avioliitossa seksiä olisi vähintään kerran päivässä. Nykyään laatu korvaa määrän ja molemmat ovat tyytyväisiä pariin kolmeen kertaan viikossa. Meillä on neljä lasta, naimisissa 16 vuotta, ollaan uskovia, kumpikaan ei katso pornoa. Mennään yleensä samaan aikaan nukkumaan sylikkäin ja siitä se usein lähtee ilman sen kummempaa suunnittelua ja aloitteen tekemistä. Tykkäisin kyllä että mieheni koskettelisi ja halailisi enemmän pitkin päivää, koska itsekin silittelen ja suukottelen häntä aina ohi mennessäni. Pystyttekö puhumaan siitä mikä sinusta tuntuu hyvältä? Onko mies kiinnostunut tyydyttämään sinut? Miehelläsi tuntuu kyllä olevan ongelmia. Auttaisiko seksuaaliterapia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma mieheni on toisenlainen kuin sinulla, tyydyttää minut parhaansa mukaan ja on lämmin ihminen muutenkin. Se ei vaan riitä minulle; olen alkanut toipumaan parista sairaudesta ja mm. käynyt kampaajalla, kosmetologilla, alkanut harrastamaan...ja tämän myötä huomannut katselevani muita miehiä jatkuvasti "sillä silmällä"!! Mieheni kyllä kehuu minua kauniiksi päivittäin, flirttailee kanssani ym. mutta jotenkin tuntuu ettei se riitä. :/ Kaipaan huomiota muilta miehiltä, usein haaveilen antavani suuseksiä tutuille kaverimiehille jne.
En ole varma, mistä tämä johtuu. Kurjalta se kuitenkin tuntuu...samoin on sellainen olo, ettei mikään määrä huomiota riitä ja että seksissäkin pitää koko ajan saada lisää, enemmän kokemuksia ja rajumpaa aktia.
Minunkin haluni olisi ja odotukset alussa olivatkin kerran päivässä. Nykyään minulle riittäisi juuri se parikin kertaa viikossa, kunhan saisin kokemuksen olla tavoiteltu ja vaivan näön "arvoinen". Toivoisin miehen olevan aloitteellinen (edes joskus).
Kyllä pystytään puhumaan kaikista seksiin liittyvistä asioista ja olen kertonut haluistani ja toiveistani. Mies osaa ja silloin kun seksiä on, niin tyydyttää minut, mutta suurin jännite jää puuttumaan. Fyysisesti homma toimii, mutta psyykkinen ja henkinen puoli uupuu. Ikään kuin mies ei uskaltaisi (tai haluaisi) olla omaa mieltään tai aloitteellinen seksissä. Ei näytä tunteitaan seksissä, eikä kyllä oikein muutenkaan, muuta kuin kiukkua ja tyytymättömyyttä.
Joskus kyselin mitä mies haluaisi, mutta sanoi vaan, että kaikki käy. Minä kyllä kiihotun vaikka lähetyssaarnaajasta, jos on jännitettä tunteen tasolla. Meiltä päin ei löydy seksuaaliterapeuttia, mutta sellainen voisi olla kyllä tosi hyvä. Tähän asti olen vaan ymmärtänyt mieheni ajoittaiset pornon katsomis hairahdukset, mutta enään en jaksa ymmärtää, kun ei kerran meidän välillä seksi toimi, vaikka todella sitä olen yrittänyt ja halunnut. 10v. on aika pitkä aika odottaa toisen seksuaalista tervehtymistä ja kypsymistä.
Mieheni kävi kalliilla yksityisellä miesten lääkärillä, mutta hän ei osannut oikein auttaa tähän vaivaan. Otti hormoonitaso näytteitä, niistä ei ole vielä tullut tuloksia. En edes usko että hormooneissa olisi mitään häikkää muutenkaan, mutta hyvä nekin on tarkastaa. Käymme parhaillamme kirkon perheneuvonnassa.
ap
En katsele tai flirttaile miehille, ei sovi arvoihini. Nyt on tullut kyllä kiusaus ruveta nauttimaan katseista, mutta koen sen itsepetoksena, enkä oikein halua sitä kautta lähteä asiaa helpottamaan. En kyllä tiedä kauanko jaksan näinkään.
Oma mieheni on aika miten sen nyt sanoisi, hän rupeaa suihkussa puhumaan vesilaskusta, tai arvista, hänen katseensa ei viivy minussa, vaikka tilanteita ja syytä olisi.
Minulle riittäisi muutama jalat alta vievä tai edes vähän vievä kokemus. En kaipaa rajumpaa toimintaa, vaan eneämmänkin mielen voimakkuutta. Tuntuu,että mieheni vaan pelkäilee tai ei halua.
ap
oon ihan tukahtumaisillani. Minulla on nyt kaksi suuntaa, lihoa takaisin tai luovuttaa, ruveta nauttimaan vierailta miehiltä saamastani huomiosta. En voi sille sitten mitään, jos mieheni reagoi kiukuttelemalla tai mykkäilemällä, joka vie meitä entistä kauemmaksi toisistamme.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vähän sama tilanne. Onko miehesi masentunut? Meillä miestä kiinnosti ennen masennusta seksi enemmän.
vielä jos jollain olisi sanottavaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kirjoituksesta. Tuo herättää monia ajatuksia. Ensiksikin tunnustan avoimesti että tämän kirjoituksen takana olen minä. Aikuinen kohta 50 mies. Olen surullinen kokemasi kokemisten vuoksi, ettei sinua ole tullut ymmärretyksi ja oikein kohdelluksi viettisi edellyttämällä tavalla. En ole koskaan ymmärtänyt sitä epätasa-arvio, että mies ei huomioi naistensa tarpeita kokonaisvaltaisesti. Tällä tarkoitan niin psyykkisiä kun fyysisiäkin tarpeita.
Puhun oman kokemuspohjani perusteella miehenä joka on kokenut saman kuin sinä. Ero tässä asiassa on vain sukupuolemme. Olen aina ollut hyvin aktiivinen seksuaalisesti mutta elin vuosikymmeniä vähäisen seksin varassa tai sitä ei ollutkaan. (Ja te jotka tällä palstalla ihan työksenne valitatte ja irvailette toisten kirjoituksille sanon hankkikaa elämä jolla tarkoitus!)
Tämä siis ei ole valituskirje vaan toivon sydämestäni että tämä olisi sinulle voimia antava viesti mitä ikinä aiotkaan tehdä. Et ole yksin tämän asian kanssa. Halusin kirjoittaa tänne siksi, että sinulle olisi edes yksi toivonkipinää antava viesti sillä itselleni seksi elämässä antaa paljon, voimaannuttaa ja vie nautinnonhetkellä murheet ja huolet arjen kiireistä edes hetkeksi pois ja pitää minut elossa. Toivon, että sinutkin ja että jaksat tehdä elämässä valintoja jotka sinulle ja lapsillesi on hyväksi, älä kuitenkaan tee niitä sen kustannuksella, että seksittömyyteen koskaan suostuisit, koska koen, että se on meille ihmisille, elämänliekkiä ylläpitävä voimavara. Kaikkea hyvää sinulle.
Jake66
on sisään päin kääntyväistä sorttia ja työ on hänelle intohimo ja tressin tuoja. Haluan tunteen olla haluttu. Jos haluan seksiä, minun on aina tehtävä aloite joko suoraan tai vihjaillen. Meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut seksi taukoa,ei edes synnytysten jälkeen 2kk pidempää, minun halustani.
Olen ihan kyllästynyt tilanteeseen. En enään jaksa innostua tai edes haaveilla seksistä mieheni kanssa, mutta voimakas seksivietti minussa silti on ja kerran kuussa oikein kiima-aika.
Luulen,että positiivinen ensirakkaus ja se että olen säästänyt itseni yhden-illan jutuilta on pitäny vietienergiani aika voimakkaana/puhtaana. Seksi on merkinnyt minulle aina suurta iloa ja nautinnon tuojaa ja ainutlaatuista yhteyttä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tämä, minun kirjoitus on aivan kamalaa! Häpen tätä. Missä voisi opetella äidinkielen alkeet näin kolmekymppisenä?
Pilkun jälkeen tulee välilyönti.
Pilkku tulee myös tähän väliin "se, että".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja pidä "omaa kivaa" niin saat ainakin osan paineista purettua ;) Ja voihan olla että se mieskin siitä innostuu kun vaikka näkee sun puuhailut :o
Kyllä tämä, minun kirjoitus on aivan kamalaa! Häpen tätä. Missä voisi opetella äidinkielen alkeet näin kolmekymppisenä?
Tämä-sanan jälkeen ei tule pilkkua. HäpeÄn tätä, ei häpen tätä. Kolmas huomautus, joka ei niin ole virhe, on kolmekymppinen-sana. Se kirjoitetaan yleisemmin kolmIkymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja pidä "omaa kivaa" niin saat ainakin osan paineista purettua ;) Ja voihan olla että se mieskin siitä innostuu kun vaikka näkee sun puuhailut :o
Hymiö lopussa ymmärrettäneen virkkeen lopettavaksi merkiksi.
Ap ei kysynyt kirjoitustaidostaan, vaan seksielämästään.
En minäkään osaa neuvoa asiassa, mutta harmittaa ihmisten ilkeä vastaaminen.
itselleni elämäni ensimmäsen hieromasauvan, jossa on pupukin. Se on ihan kiva ja tosiaan helpottaa kiima-aikana, mutta en tiedä kauanko jaksan näin, haluan oikeaa miestä.
Mieheni ei tykkää yhtään tästä asiasta, kiukutteli asiasta ja taisi saada siitä taas luvan olla entistä enemmän sisäänpäin kääntyväinen ja epä aloitteellinen.
Huomasin tuon häpe virheen vasta, kun olin lähettänyt viestin, vaikka ensin luin kirjoitukseni. Olen ihan toivoton kirjoittaja ja kärsin siitäkin!
ap
vaikka kommentoitte kirjoitusvirheitäni, en ota sitä pahalla tai ilkeilynä ollenkaan. Kärsin tästäkin vaivasta uskomattoman paljon, sillä häpeÄn kirjoitustani.
ap
häpeÄn kirjoitustani.
ap
Sinun ei tarvitse hävetä kirjoitustapaasi, viesteistäsi saa aivan hyvin selvää.
Kyllä tämä, minun kirjoitus on aivan kamalaa! Häpen tätä. Missä voisi opetella äidinkielen alkeet näin kolmekymppisenä?
Tämä-sanan jälkeen ei tule pilkkua. HäpeÄn tätä, ei häpen tätä. Kolmas huomautus, joka ei niin ole virhe, on kolmekymppinen-sana. Se kirjoitetaan yleisemmin kolmIkymppinen.
"kolmlkymppinenkin" on aika harvinainen kirjoitusmuoto.
t.ohis
up