### MARRASKUISTEN TORSTAITURINAT ###

Paineet ihan ok kuten muutkin. Kohdunsuu 1 cm auki, kanavaa vielä se 3 cm, pehmennyt. Väsyttäis ihan vietävästi, kun tuli herättyä niin sika aikaisin. Mies vaan keksi, että mun pitäisi raahautua sähkölaitokselle joku sopimus allekirjoittamaan. Perskule, ois jättänyt mulle edes auton, kun lähti työmatkalle, niin ei tarttis noita saamarin busseja käyttää. Pitää esikkokin vielä bussilla tuoda kotiin. Montakohan vaihtoa sitä taas joutuu tekemään, kun ei suoraan ole ikinä perillä. Ei juma, mun on kyl pakko saada vielä unta tai en selviä tästä illasta esikon kanssa elävänä. Pitää sit jaksaa touhuta kuitenkin koko ajan ja koirakin ulkoiluttaa. Nyt sohvalle.



rv 39

Täälläkin tuskaisena odotellaan. Miehelle illalla totesin että tästä on raskauden ihanuudet hyvin kaukana. Päätä jomottaa jokusen kerran päivässä, liikkuminen on hankalaa kun kivikova möykky muljahtelee vatsan kohdalla, hermosäryt ottaa totaalisesti päähän eikä esikoisen uhma paranna tilannetta!

Tämä mamma olisi siis valmis synnytyssaliin mutta masuasukki on erimieltä. Onhan noita viikkojakin vasta 38+4 ja esikoinen suostui tulemaan ulos 40+5 joten odottelua odottelun perään.

Inhottavinta noissa jatkuvissa suppareissa (jotka ovat edelleen kivuttomia) on että vauveli päättää möyrytä samaan aikaan. Taitaa painaa hartiallaan lonkkaluuhun ja samalla työtää vauhtia lisää jaloillaan kylkiluista. Tuntuu TOSI mukavalle!

Mitään merkkejä siis lähdöstä ole, mutta eipä ollut esikoisenkaan kanssa - tulppa irtosi yöllä vessareissun yhteydessä ja supistukset alkoivat samantien ja kahdeksan tunnin päästä nyytti oli kainalossa. Mutta odottavan aika tooooooooooosi pitkä. Kunhan vaan ei tarttis joulukuulle saakka odotella, se tosin on ihan mahdollista kun la on 27.11. :(

Voimakkaat supparit lähetykset kaikille haluaville, täälläkin niitä tosin kaipaillaan.

Nyt päikkäreille ;)



Vieteri 38+4

Viimeinen neuvolareissu vaavi vielä masussa takanapäin. Kaikki oli ok, ei mitään sanomista. Tänään on siis 40+6 täynnä ja huomenna pitäis soittaa ya-kontrolliin aika Jorvista.



Mieheni puolesta jo toivoisin, että vaavi syntyis, kun alkaa käymään kärsimättömäksi. Jutteleekin vaaville joka ilta, että kyllä voisit jo tulla, kun isi haluaa nähdä sut =) Suloista.



Auttaiskohan tuo siivoaminen? Taidan alkaa huuhkimaan ja katsoa. Muuten ei mitään ihmeempiä kipuja ja tuntemuksia.



Terkkuja ja tsemppiä kaikille.



Le Cheile + Babóg 40+6

Kuullosti, niin tyhmältä tuo eka lause ilman sitaatteja, että tässä se paremmin.



Viimeinen neuvolareissu " vaavi vielä masussa" takanapäin =)

kyllä on sitten olotila muutamassa päivässä kypsähtänyt....nyt olis tasan viikko laskettuunb aikaan. nyt on tosiaan muutaman päivän painanut tosissaan tonne alas ja pakarat on koko ajan tulessa. yöllä saan ihan hyvin nukuttua, mutta kun vaihdan kylkeä niin lonkkiin ja toiseen kylkeen sattuu ikävästä. alapäässä on tosiaan sellainen tunne, kuin jokin kananmunan kokoinen olis jo hollilla tulossa :(



supisteluja ei ole ollut, mutta tuntuu että paikat ois ihan valmiit ja auki. hyvä ettei ulkona viima ota ja tule läpiveto...



esikoinen meni 11 päivää yli ja sitä olen miettinyt, että jos tämä saman tekee, niin monta tuskan kyyneltä saa vierittää. meillä ei täällä tehdä sitä viimeistä neuvolalääkäriä ollenkaan, joten se tilanne on sitten tsekattu viimeks joskus kesällä. huomenna menen kyllä neuvolaan, muttei sielläkään varmaan synnytyspäivää anneta...



mä en ole hermoillut tuttavien JOKOS-kyselyjen suhteen. tulee kun on tullakseen, olen sanonut. ja hei kaverit, aatelkaas paljonko vähemmän on edessäpäin kuin takanapäin.



menen nyt pienille päikkäreille, kun siihen on mahdollisuus.



jaksamisia kaikille!



janeha ja masukki 39+0

Minäkin siirryn tästä vauvapuolelle turinoimaan. Lauantaina 12.11 (rv 39+0) klo 23.09 syntyi meidän perheeseen esikoispoika. Paino pikkuisella oli 3374g ja pituutta 49 cm. Pipo 35 cm. Kaikki meni hyvin ja kotona ollaan nyt kolmatta päivää. Onnellinen on olo;0)



Tsemppiä kaikille mahallisille, kyllä se vaavi sieltä pian syntyy! Kiitos kovasti kaikille joiden kanssa sai jakaa odottamisen ilot ja vaivat! Vauvapuolella tavataan!



Hazelhen + poju 5 vrk

ja kaikki suorastaan loistavasti, paineet, pissat ja JIPPII painoa ei viikkoon ollut tullut yhtään :))), sydänäänet kuulu loistavsti syke 145-150 ja reippaasti anturin alta poika pois yritti. Viikon päähän uusi aika, ei muuta kuin odottelemista edelleen :))



t.Tiitis

Taas yksi paketti saapunut sopivasti etuajassa =) Kaitpa me loputkin perästä tullaan minkä ehitään...



Kitty rv 40 TASAN

Onnea kovasti!:o)



-viikon ikäisen pikkuneidin äippä

Mies on kahdessa yrityksessä tj. Ma-to hän tekee sisähommia kotitoimistossa, mutta perjantai on hänen ajopäivänsä jolloin hän ei siis ole lähimaillakaan. No hän on tietty yrittänyt järjestää perjantait eli huomisenkin jakamalla työt työntekijöidensä kesken , että ei olis kiinni tien päällä jos meille vahingossa tulisikin jo nyt lähtö (rvt siis 40 +).



Eikö sitten toinen työntekijöistä kaatunut ja murtanut polvensa. Toinen työntekijä taas sai pari tuntia sitten jonkun kohtauksen ja on menossa ambulanssilla sairaalaan nyt. Auto on ties missä, onneksi ei kuitenkaan ollut ajanut kolaria kohtauksen tullessa.



On tää metkaa, yrittää sovittaa asioita että voi lähteä synnyttämään ettei kaikki kaatuisi päälle.



Olisiko ideoita, mikä päivä olisi hyvä synnytyspäivä, kun tuntuu ettei mikään päivä sovi? Sukkiksella vähän meinaa pelkokerroin riistäytyä käsistä ja v-käyrä nousta. Helpointa olisi varmaan mennä yksin synnyttämään. No pitää vaan uskoa, että me emme synnytä huomenna vaan joskus.... en tiedä.



Jos olisin arvannut, miten vaikeata voi tämän synnytyksen järjestäminen olla niin olisin anonut pelkosektiota. Ainakin päivämäärä olisi ollut varma.



Hieman masiksessa ollaan siis.



Mutta onnea niille, jotka synnyttivät ennen laskettua aikaa tai samana päivänä. Ja erityisonnittelu niille joiden synnytys on ollut helppo. Täällä ei mikään tule helposti. Ikinä.

Onpas todellakin moni marrasmamma jo saanut nyyttinsä, onnea vaan kaikille =) Mihinkäs Sankku on kadonnut? Täällä ei mitään uutta auringon alla. Liman eritys on lisääntynyt, mutta ei mitään kunnon tulppaa. Tuskin tuleekaan ainakaan jos ekaan raskauteen voi verrata.



Huomenna olis vaavilla hyvä päivä syntyä, ku sattuu olemaan oma syntymäpäivä. Uskon kuitenki vakaasti ettei tule vielä huomenna jos nyt ei ala äkkiä jotain tapahtumaan.



Maanantaina oli neuvola ja kaikki oli ok. Verenpaine huippuluokkaa kuten aina, ekan kerran oli turvotusta mikä näkyi mukavasti painossa (+1100/vko). Kokonaisuudessaan painoa on tullut n13kg mikä tuntuu älyttömän isolta. No luotan imetyksen voimaan =)



Kävely alkaa olemaan aika hankalaa ja öisin on vaikea löytää hyvää asentoa. Edelleenkään ei ole kauhea kiire synnyttämään.



Hyvää illanjatkoa kaikille ja supistuksia niitä haluaville



T.marrasmami rv 38+5 ja esikko kohta 2v

tuleekohan sitä sit ollenkaan, jos kohdunsuu jo auki? Eikös sen jossain siinä suulla pitäisi olla? Jos tuo olettamus pitää paikkansa, niin sit on meikäläisen turha odotella muuta kuin suppareita tai vesiä...

Kunhan nyt ei tänä yönä tule kumpiakaan, että saan huomenna miehen kotiin ajoissa. Syömähimo iskee taas ja kaapissa ei mitään järkevää. Pitänee sulattaa jokunen joulutorttu illan iloksi.

onnea paljon hazelhen vauvasta!!



täällä tuli räkätauti alapäähän. oiskohan nyt sitä limatulppaa sitten. jännää kuinka kauan tästä menee että synnytys alkaa...voi kai mennä vaikka viikkokin, mut iiiks kun alkoi jännittää!!



gerda edelleen 40+1

Heissan!

Vitsit isänpäivälahjasta toteutuivat ja mies sai lämpöisen isänpäivälahjanyytin klo 15:27 (rv 40+3)

Aloin laskemaan suppareita sunnuntaiaamuna puoli neljän aikaan ja vähän ennen kuutta herätin miehen, että nyt taitaa olla isänpäivälahja tulossa. Kättärillä oltiin puoli kasilta ja kympiltä totesivat että viedäänpä mamma saliin. Show käynnisty täysillä klo 11 kun kalvot puhkaistiin. Siihen saakka olin pärjänny ihan luomusti, mutta kalvojen puhkaisu ja suppareita kiihdyttävä tippa sai tarttumaan ilokaasuun. Aloin anella jo hyvissä ajoin epiduraalia, mutta kun se viimein laitettiin niin alapäässä oli jo sellainen paine, ettei kirosanoilta supistuksen tullessa säästytty. Eli tirsat jäi ottamatta... Papereiden mukaan ponnistusvaihe kesti puolisen tuntia, mutta minusta tuntui että ainakin kolme tuntia :} Kyllähän se oli yhtä tuskaa oli eikä repeämiltä säästytty, mutta kaikki unohtu kun näki palkinnon!

Prinsessa sai kaikki 10 pistettä, painoi 3610g ja oli 51 cm pitkä. Ja ääntä löytyi :)



Eilen sitten kotiuduttiin ja nyt opetellaan vauva-arkea. Kyllä sitä on ihmislapsi hukassa, kun on tuollainen pieni nyytti hoidettavana. Onneksi mies on 100% hommassa mukana ja yhdessä me täällä sählätään ja opetellaan. Eiköhän se arki tästä pikkuhiljaa ala rutinoitumaan.



Onnea kaikille jotka ovat olleet myös nyytinhakumatkalla ja niille jotka vielä omaansa oottavat, niin kunnon suppareita ja toivottavasti synnäri pian kutsuu.



Vauvapuolella tavataan!



Toukkis ja Papu 4vrk