Lue keskustelun säännöt.
En osaa leikkiä ja puuhastella lapseni kanssa
14.03.2012 |
olenko ihan outo äiti?
Lapsi vajaa 3-vuotias ja hämmästelen aina, kun näen mitä tutut puuhaavat samanikäisten lastensa kanssa (esim. FB:n kuvisssa). Lapset maalailevat vesiväreillä (pitäiskö sellaisetkin ostaa?), pukeutuvat naamiaisasuihin (häh?), rakentavat leikkimajan kotiin (mistä sellaisen saa aikaiseksi, ja mihin sellainen rakennetaan)..?
Meidän iltaohjelma tarhan jälkeen on kotiin, ruoka tulelle, lapsi leikkii itsekseen hetken, sitten syödään, sitten lapsi leikkii itsekseen ja sitten onkin vuoteeseen meno. Miten saada elävyyttä touhuihin? Miten minusta saisi luovan ja jännän äidin?
Kommentit (6)
Sinne vaan lapsen tasolle lattialle, pikkuauto tai poni käteen ja menoksi. Kysele mitä lapsen leikissä tapahtuu, heitä vapaalle ja anna tarinan lentää. Lukekaa myös yhdessä, etsikää vaikka kirjastosta sellaisia kirjoja, jotka kiinnostavat teitä molempia. Ei tartte olla mitenkään erityisen jännä, luova ja mielenkiintoisesti pätevä, sillä sille lapsellesi sinä olet jo se maailman tärkein ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytyy useita kirjoja, joissa kerrotaan hyviä vinkkejä lasten kanssa leikkimiseen.
Ja esimerkiksi sen majan voi rakentaa ihan mistä vain. Meillä ainakin usein sohvan tyynyistä parista peitosta saa mainion majan, jossa muksut viihtyvät pitkään.
- Ota Dublot esille ja alkakaa rakennella jotakin, istut vaan siinä ja rakentelet ja ehkä lapsi pyytää apua. Et nouse pois, vaikka tuntuu oudolta.
- Ota kasa nappeja ja lajitelkaa niitä lapsen kanssa koon mukaan, värin mukaan, kauniit - rumat, jne
- Mene lattialle pitkälleen ja ehdota, että leikitte kampaajaa tai lääkäriä. Lapsi saa hoitaa sinua valitsemillaan välineillä ja peitoilla yms.
- Ota lapsi mukaan ruuan tekemiseen, kehittele lapselle sopivia hommia pilko banaani, sekoita rahkaa, laita lusikallinen sokeria, katso kuinka äiti vatkaa, laita lusikat, kurkkaa uuniin ikkunasta läpi onko ruoka valmis, tuoksuuko hyvälle, maista kukkakaalia...
Sellaisia
Mulle aiheutti päänvaivaa myös. Siihen auttoi nutturan löysääminen, siis lapsen tasolle meneminen.
Huomasin että mietin liikaa sitä että mitä jos naapurit näkee. Ymmärsin että sillä ei ole mitään merkitystä, ei lapsi siitä välitä joten miksi minäkään.
Edellä on hyviä vinkkejä, niistä soveltamaan, et halua missata sitä kaikkea.
Meillä on kivaa. Bonuksena välittömämpi ote elämään noin muutenkin.
Mene vaikka lattialle köllöttelemään ja katselemaan lapsen leikkejä. Tai mene piiloon ja pyydä lasta etsimään ja ilahdu kun hän löytää sinut. Konttaa lattialla ja ota lapsi selkään. Laita iso liina pöydän päälle ja menkää alle istumaan tai kokoa tuoleja rinkiin ja laita iso peitto päälle. Lapsesi varmasti ilahtuu kun olet läsnä ja annat hänelle aikaasi , ei sen tarvitse kummoista olla.
lastenlaulut soimaan ja asetut lapsen tasolle. Luette kirjoja, laskette mäkeä yms..sinäkin osaat.