Rakentaisitko 150 neliön talon, jos sinulla ei olisi lapsia?

Lapsia tuli sitten 3

eikä aikeita tehdä lapsia.

jos olisi rahaa ollut silloin. Me asuimme vuokralla vielä siinäkin vaiheessa kun kolmas lapsemme syntyi. Sitten ostimme vanhan , ison talon ja neljäs lapsi syntyi muutaman vuoden päästä.

Jos niitä lapsia ei jostain syystä tulisikaan, tilaa olisi aivan liikaa kahdelle. Muutenkin olen tehnyt elämän suuret päätökset enemmän fiilis- kuin järkipohjalta. Ekan lapsen sain opiskeluaikana, vaikka taloudellisesti olisi varmaan ollut järkevämpää odottaa, että on edes kunnon työ. Koskaan ei ole harmittanut :)

Ei ole mitenkään varmaa, että niitä lapsia edes tulee ainuttakaan. Ja muutenkin jättäisin rakentamisen siihen, kun tietää varmaksi lapsilukumäärän. Tiedetään tosin, että yllätyksiä sattuu, mutta niihinkin voi varautua etukäteen.

Meillä on 75 neliötä ja kaksi lasta ja lapsilla omat huoneet, 4h+k siis meillä. Teille tulisi tuplasti enemmän neliöitä, eli saisitte ainakin 8h+k noilla neliöillä. Siihen mahtuisi sijaislapsiakin.

aikeissa olisi tehdä lapsia. Sellainen alle sata neliötä riittäisi hyvin pariskunnalle. Yksi ylimääräinen huone, työ/vierashuoneena olisi tarpeeksi.

niin paljon, mutta jos perhettä olisi suunnitelmissa, niin rakentaisin isomman, jos olisi rahaa.



meinaan kyllä me saatais se 150 neliötä täytettyä ihan kahdestaankin... Toisaalta kyllä odottaisin, että lapsiluku on suunnilleen täynnä tai ainakin aluillaan, koska musta paras pohja talolle on ihan eri riippuen onko vain aikuisia vai lapsiakin ja minkä verran lapsia... ja koskaan ei tiedä tarvitseeko joku lapsi jotain erityisjärjestelyjä...

noin isoa, vaikka on lapsiakin. En ymmärrä tätä, että nykyään jokaisella perheenjäsenellä pitää olla neliöitä yksiön verran... Kai sitä nyt pienempäänkin mahtuu.

Kotipaikkakunnalle 190m2 talo nipin napin parikymppisinä kun saatiin halpa tontti, ei asuttu siinä päivääkään ennenkuin vuokrattiin talo tutulle perheelle. Yhdeksän vuotta vierähti meillä vuokrakämpissa ulkomailla ja pk-seudulla ja pari vuotta sitten muutettiin tähän taloomme takaisin..tai oikeastaan ekaa kertaa:D

Meillä on 170 neliötä eikä aikeita tehdä lapsia.

jos haluaisin yhden lapsen niin asunto olisi ehdottomasti alle 100 neliötä, jos en yhtään niin alle 80 neliötä.

kerrostaloa. Käymme pari kertaa vuodessa ulkomailla, koska matkustaminen on kivempaa kuin imurointi ;-)

250 m2 talo, joten hyvinkin voisin ostaa.

Jos olisi rahaa, tahtoisin vaikka miehen kanssa kahdestaan 200-300 neliöisen talon. Tahdon tilaa, omat harrastehuoneetkummallekin, juhlavan salin ruokailuun, vierastilat, saunaosaston, kirjaston.



Nyt meillä on 145m2 ja kotona 4 lasta. TIKAHDUN.

Tuollaisia 110-150 m2:n asuntoja on kaikki pitäjät pullollaan, mutta isommista asunnoista on pulaa. On ihan myyntivaltti myydä sellaista, josta on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, jos joutuu joskus asunnon myymään. Eli ensimmäinen perustelu on sen jälleenmyyntiarvon kohotus.



Toinen perustelu isommalle asunnolle on se, ettei sitten enää lisäneliöt paljoa maksa. Kallista on tehdä keittiö, sauna ja kylppärit, mutta nehän nyt on joka kodissa riippumatta onko 100m2 vai 250m2. Niitä makkarikopperoita sitten tekeekin halvalla vaikka kuinka lisää.



Ja tietenkin tarve, jos ei olisi lapsia, niin mulla ja miehellä on omat työhuoneet, yhteinen makkari ja miehellä kuntosali. Sitten on keittiö ja saunat, pakolliset kodinhoitohuoneet, varastot yms. Ei riittäisi ehkä meillä tähän tarpeeseen 150m2. Nyt meillä on 220m2. Mutta oman tarpeen mukaan ei kannata rakentaa, vaan hieman miettii nenäänsä pidemmälle ja voi saada pienen voiton, kun jossakin vaiheessa saattaa joutua vaihtamaan asuntoa.

olisi rahasta kiinni, niin rakentaisin vielä isomman.



Kunnon työhuone, kirjoille ja käsitöille oma "mun" huone, kuntoilulaitteille oma huone, miehelle oma "sen" huone miehen omia juttuja varten, ihanan iso vaatehuone jne. jne. jne... :)

Täälläpäin kalliit jättitalot jäävät myymättä. Ihmiset, joilla on iso perhe, rakentavat mieluummin itselle omien tarpeiden mukaisen talon, kuin maksavat ylihintaa jonkun toisen vanhasta.

Tuollaisia 110-150 m2:n asuntoja on kaikki pitäjät pullollaan, mutta isommista asunnoista on pulaa. On ihan myyntivaltti myydä sellaista, josta on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, jos joutuu joskus asunnon myymään. Eli ensimmäinen perustelu on sen jälleenmyyntiarvon kohotus.

Toinen perustelu isommalle asunnolle on se, ettei sitten enää lisäneliöt paljoa maksa. Kallista on tehdä keittiö, sauna ja kylppärit, mutta nehän nyt on joka kodissa riippumatta onko 100m2 vai 250m2. Niitä makkarikopperoita sitten tekeekin halvalla vaikka kuinka lisää.

Ja tietenkin tarve, jos ei olisi lapsia, niin mulla ja miehellä on omat työhuoneet, yhteinen makkari ja miehellä kuntosali. Sitten on keittiö ja saunat, pakolliset kodinhoitohuoneet, varastot yms. Ei riittäisi ehkä meillä tähän tarpeeseen 150m2. Nyt meillä on 220m2. Mutta oman tarpeen mukaan ei kannata rakentaa, vaan hieman miettii nenäänsä pidemmälle ja voi saada pienen voiton, kun jossakin vaiheessa saattaa joutua vaihtamaan asuntoa.

Täälläpäin kalliit jättitalot jäävät myymättä. Ihmiset, joilla on iso perhe, rakentavat mieluummin itselle omien tarpeiden mukaisen talon, kuin maksavat ylihintaa jonkun toisen vanhasta.

Tuollaisia 110-150 m2:n asuntoja on kaikki pitäjät pullollaan, mutta isommista asunnoista on pulaa. On ihan myyntivaltti myydä sellaista, josta on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, jos joutuu joskus asunnon myymään. Eli ensimmäinen perustelu on sen jälleenmyyntiarvon kohotus.

Toinen perustelu isommalle asunnolle on se, ettei sitten enää lisäneliöt paljoa maksa. Kallista on tehdä keittiö, sauna ja kylppärit, mutta nehän nyt on joka kodissa riippumatta onko 100m2 vai 250m2. Niitä makkarikopperoita sitten tekeekin halvalla vaikka kuinka lisää.

Ja tietenkin tarve, jos ei olisi lapsia, niin mulla ja miehellä on omat työhuoneet, yhteinen makkari ja miehellä kuntosali. Sitten on keittiö ja saunat, pakolliset kodinhoitohuoneet, varastot yms. Ei riittäisi ehkä meillä tähän tarpeeseen 150m2. Nyt meillä on 220m2. Mutta oman tarpeen mukaan ei kannata rakentaa, vaan hieman miettii nenäänsä pidemmälle ja voi saada pienen voiton, kun jossakin vaiheessa saattaa joutua vaihtamaan asuntoa.

PK-seudulla on pakko ostaa valmis, kun tonttimaata ei ole tarjolla. Maalla varmaan eri juttu.

Itse en rakentaisi 150 neliön omakotitaloa, se on aika pieni. Toisaalta, jos minulla ei olisi lapsia, niin en haluaisi asua omakotitalossa vaan kaupungin keskustassa. Sieltä ostaisin mielelläni vähintään 150 neliön kämpän vaikka vain itselleni. Rakastan avaraa tilaa!

Joillakin on vähän materiaa, ja siksi pienemmätkin tilat riittävät (koskee ihan sinkkuja, pareja ja lapsiperheitä). Joillakin taas tilan tarve jo materian suhteen suuri.



Jos vaikka harrastaa musiikkia ja on paljon erilaisia soittimia, niin niille helposti tarvitsee oman huoneen. Samoin jos vaikka mattopuut, niillekin tarvitsee paljon tilaa. Jos harrastaa puutöitä tai laittaa autoa, niin oma verstas hyvä olla. Ja joillakin on myös ns. pikkutavaraa paljon, ihan siis kippoja ja kuppeja, vaatteita, asusteita petivaatteita ym.



Itse olen aika minimalisti, pidän siitä että tavaraa on mahdollisimman vähän. Ainoa mihin panostan ja joita pidän esillä on kirjat, luen paljon ja kirjoja kertyy, en juuri laita kiertoon vaan pidän itse, joten kirjahyllyjä on paljon, mutta muuten ei juuri mitään sitten olekaan :)