Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lopeta nettikiusaaminen, jos haluat lopettaa koulukiusaamisen

Vierailija
09.03.2012 |

Lueskelin hämmästyneenä koulukiusaamisen lopettamiseen liittyvää ketjua. Siinä kaikkein ärhäköimmin kouluja ja opettajia syyllistävät kommetoijat käyttäytyivät itse kuin pahimmat koulukiusaajat. Miten oletatte, että lapsemme ovat kiusaamatta, kun me äiditkin teemme sitä huomaamattamme(?) netissä?



Jos haluat pelastaa maailman, aloita se itsestäsi. Ole itse ystävällinen ja pyydä lapsesi syrjäänvetäytyviä tai yksinäisiä lapsia kylään teille. Tee se monta kertaa. Jos lapsesi vastustelee, kerro hänelle, kuinka tärkeää juuri hänenkin on tehdä oma osuutensa ongelman ratkaisemiseksi.



Opeta oma lapsesi suvaitsevaiseksi ja ymmärtäjäksi, tukilapseksi yksinäisille. Jos koko kylä kasvattaa -periaate on se, mihin luotamme, me olemme osa sitä kylää. Se on sinun ja minun velvollisuus myös auttaa näitä yksinäisiä. Perusasia on kuitenkin se, että opettajan ensisijainen tehtävä on opettaa. Hän ei ole psykologi, psykiatri, perheterapeutti, lääkäri tai sosiaalityöntekijä, kuten tuosta ketjusta voisi osan vanhemmista päätellä luulevan. Opettaja tekee sen, minkä voi, mutta hän ei ole koulukiusaamisen keskiössä. Hänellä ei ole koulutusta hoitaa ihmissuhdeongelmia, joita kiusaamisasiat ovat enimmäkseen. Jos joku teistä on kokenut, että opettajan napakalla puuttumisella on joku kiusaaminen saatu loppumaan, se on todennäköisesti ollut helppo tapaus. Hairahdus kiusaajan puolelta. Ongelmia ovat ne vaikeat tapaukset, joita ei kukaan ratkaise tuosta vain. Ne tarvitsevat moniammatillista puuttumista, joista opettajan rooli on yksi pienimmistä.



Keskikokoisen koulun koulukuraattori

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
09.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

luin tässä jokunen viikko sitten järkyttyneenä keskustelua eräällä toisella foorumilla, jossa yläkoulun rehtoriksi ja tuntiopettajaksi itseään tituleerannut henkilö harjoitti aivan järjestelmällistä nettikiusaamista jonkun toisen - kuulemma ystävänsä - kanssa.

kun joku otti ja puuttui asiaan, sieltä tuli voimakasta puolustelua, että kyllähän tämä vastapuoli itse sanoisi, jos kokee häntä kiusattavan. keskustelussa käytettiin todella ala-arvoista nimittelyä, naureskeltiin toisten ihmisten viesteille ja jopa arvailtiin kirjoittajan ulkomuotoa ja koulutustasoa. lopulta joku ärähti asiassa ja kysyi josko rehtori kykenee omassa koulussaan puuttumaan kiusaamistapauksiin, kun ei omastakaan käytöksestä sitä tunnista. tämän jälkeen kirjoittaja poistui foorumilta vastaamatta ja palaamatta takaisin.

täällä on välillä presidenttejäkin liikkeellä...

Vierailija
2/9 |
09.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lukekaapa palstaa ja miettikää millaisia tekstejä kirjoitetaan esim. Niittyviidan Marjosta, Anni Sinnemäestä jne.



Ja nämä palstan "ihanat naiset" eivät edes tajua kiusaavansa!



Ei tarvi ihmetellä, miksi lapset kiusaavat.

Kiusaajaksi todellakin kasvetaan kotona tällaisten vanhempien ympäröiminä, jotka eivät edes tajua tekevänsä väärin. Vaan laittavat nämä alatyylin kommentit "huumorin" piikkiin. Niinhän ne lapsetkin kommentoivat kiusamisiaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
09.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

rajaantuu niin tarkkaan, että opettajat eivät voi opettaa myös ihmisyyttä? En tarkoita, että pitäisi korvata kodin kasvatusvastuu. Tarkoitan sitä, että liian vähän nykypäivänä kiinnitetään huomiota niin varhaiskasvatuksessa kuin opetuksessakin siihen ihmisenä kasvamiseen mikä on kuitenkin perusta kaikelle kasvulle. Ns. akateemiset taidot ovat vain pieni osa sitä kokonaisuutta mikä pitäisi hallita pärjätäkseen elämässä. Tunne- ja sosiaaliset taidot eivät kehity itsellään.



Myös mallilla ja "hengellä" on merkityksensä enkä osaa nähdä miten alkuopetus voisi olla monipuolista ja kattavaa pelkästään "aineopetukseen" keskittyneenä. Tutkimusten mukaan niissä luokissa esiintyy vähiten kiusaamista joiden opettajat näyttävät että eivät hyväksy kiusaamista.



Tämä on miettimisen ja peilin eteen menemisen paikka meille kaikille aikuisille. Onko kyse siitä, ettei ole koulutusta, valmiuksia ja resursseja vai onko kyse siitä, ettei ole viitseliäisyyttä ja välittämistä riittävästi? Nimenomaan välittäminen: herkät tuntosarvet, rohkeus reagoida ja viitseliäisyys paneutua asioihin on se, mitä tässä tarvitaan.



Me luomme ja muokkaamme maailmaa ja kasvuilmapiiriä. Tämän päivän lasten kasvuolosuhteet luovat ja muokkaavat meidän kaikkien tulevaisuutta. Onko meillä oikeasti varaa kuvitella, että jollekin meistä näiden asioiden hoitaminen ei kuulu? Olemmeko me kaikki niitä hiljaisia sivustakatsojia, mahdollistajia, omalla tavallamme?

Vierailija
4/9 |
09.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


Muitakin hyvia teksteja tassa ketjussa on ollut.



Koulukiusaamista ei muuten voi poistaa, jos esim. koulun vanhempien kesken vallitsee huono ilmapiiri. Vanhempien valinen vuorovaikutus pitaisi monessa koulussa saada kuntoon.

Vierailija
5/9 |
09.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos on sitä mieltä, että he tekevät väärin jättäessään puuttumatta kiusaamiseen ja uskaltaa sen sanoa.

Vierailija
6/9 |
09.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sellaisia voi päästää vastuuseen pienistä lapsista.



Et kai iiihan tosissasi ollut.



Jos opettajilla ei ole koulutusta puuttua kiusaamiseen heille on annettava sitä.



Piste.





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
09.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

helposti kuvataan. Monen lapsen kotona tilanne on täydellisen kaoottinen, ja jotta koulunkäynti saadaan sujumaan, kiusaaminen/kiusattuna oleminen loppumaan, tarvitaan hyvin usein monia toimia. Ne toimet eivät ole enää koulun päätös- ja vastuualueella.



En tarkoittanut kirjoituksellani sitä, etteikö opettajan kuulu (ja useimmat näin tekevät) tehdä parhaansa kiusaamisen kitkemiseksi. Tarkoitin, että ongelmat ovat niin suuria, että niihin ei opettajan koulutus enää yllä, eikä tarvitsekaan. Niitä varten on olemassa edellä mainitsemani ammattihenkilöt psykologeista sosiaalityöntekijöihin.



Jos oikein kärjistän, niin tarkoitan sitä, että kun oppilaan jalka liikuntatunnilla menee poikki, opettaja on se, joka toimittaa hänet ammattihenkilön hoitoon, ilmoittaa kotiin ja pitää yhteyttä sairasloman aikana lapseen. Jalan korjaa lääkäri, ei koulu. Teidän täytyy ymmärtää, että koulu sinällään ei pysty hoitamaan kaikkia maailman ongelmia, jotka koulussa tulevat esille. Valitettvasti kiusaaminen on yhä useammin tällainen ongelma. Nykymaailma: kiire, päihteet, mielenterveysongelmat kodeissa aiheuttavat lapsillemme tämän tilanteen, koulun tehtävä on tunnistaa nämä ongelmat ja asiantuntijoiden tehtävänä on hoitaa niitä.



Samainen kuraattori

Vierailija
8/9 |
09.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

täällä on välillä presidenttejäkin liikkeellä...

kunnes kirjoittaja todellakin poistui foorumilta. sen jälkeen tuli sellainen tunne, että kyseinen ihminen oli mitä väittikin olevansa. miksi hän muuten olisi säikähtänyt kiusaussyytteistä niin paljon? "tunsin" hänet foorumilta vuosien ajalta ja hän oli aina mielestäni todella miellyttävä ihminen, kunnes tuli aihe, josta hän mitä ilmeisimmin ystävänsä kanssa hermostui. itse keskustelu koski sitten rasismia. joku kirjoitti aloituksen, jossa pohdiskeli lapsensa kohtaamaa rasismia koulussa (äiti oli vissiin suomalainen ja isä jenkeistä, kuitenkin tummaihoinen) ja siihen joku kiirehti sanomaan, että on ihan ok. että apinan näköisille ihmisille kerrotaan heidän näyttävän apinoilta. ja tämä ihana ystävä "rehtori" tai rehtori yhtyi tämän kirjoittajan arvosteluun, vaikkei lapsesta tai apinoista mitään puhunutkaan. hän kuitenkin arvosteli kirjoittajan kielitaitoa, kirjoitustaitoa, epäili tämän olevan kouluttamaton ja jopa lihava suomalainen nainen. nojoo... kaiken kaikkiaan keskustelu oli järkyttävä ja olen moneen kertaan harmitellut, etten itse siihen puuttunut. luin vain ja voin pahoin. olin kuitenkin tyytyväinen, kun huomasin "rehtorin" poistuneen foorumilta.

ja sori vuodatus. voin edelleen pahoin, kun tuota mietin. ja itsekkäästi lähinnä omien lasteni kannalta. miten oikeasti joku voi auttaa koulukiusattuja, jos ei kiusaamista itsessään tunnista?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
09.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

luin tässä jokunen viikko sitten järkyttyneenä keskustelua eräällä toisella foorumilla, jossa yläkoulun rehtoriksi ja tuntiopettajaksi itseään tituleerannut henkilö harjoitti aivan järjestelmällistä nettikiusaamista jonkun toisen - kuulemma ystävänsä - kanssa.



kun joku otti ja puuttui asiaan, sieltä tuli voimakasta puolustelua, että kyllähän tämä vastapuoli itse sanoisi, jos kokee häntä kiusattavan. keskustelussa käytettiin todella ala-arvoista nimittelyä, naureskeltiin toisten ihmisten viesteille ja jopa arvailtiin kirjoittajan ulkomuotoa ja koulutustasoa. lopulta joku ärähti asiassa ja kysyi josko rehtori kykenee omassa koulussaan puuttumaan kiusaamistapauksiin, kun ei omastakaan käytöksestä sitä tunnista. tämän jälkeen kirjoittaja poistui foorumilta vastaamatta ja palaamatta takaisin.