Koulukiusaaminen saadaan kuriin kun vanhemmat
alkavat kasvattamaan lapsiaan, ovat kiinnostuneita siitä, kenen kanssa lapset ovat ja tutustuvat kavereiden vanhempiin.
Ottaa todellakin aivoon tämä asenne, että koulukiusaamisen ehkäisy on opettajista kiinni. Kyllä kaikki lähtee kotoa.
Ja ei, en ole ope vaan ihminen, joka ei tajua sitä, että vanhemmat eivät kanna vastuuta lapsistaan.
Kommentit (4)
vanhempien töistä käsin asioita ratkoa, siksipä siellä koulussa olevat AIKUISET eli opettajat ovat vastuussa siitä, että kouluissa ei kiusata ketään, heidän vastuullaan on puuttua asiaan ja tehdä siitä loppu kerta kaikkiaan. Mikä siinä on niin vaikeeta?
myös mies samaa mieltä, vanhempien vika on siinä että he hiljaa hyväksyvät sen että asialle ei tehdä mitään. Minä ainakin soittelen kiusaajien vanhemmat ensimmäisenä läpi jos kuulen että lastani on kiusattu. Ja selitykset pitää sit olla helvetin hyvät, muuten aletaan järeämpiin toimenpiteisiin.
Se touhu pitää vaan saada loppumaan heti, ei mitään "katsotaan nyt" "jutellaan koulussa oppilaiden kanssa" lässytyksiä.
Sama tilanne jos meidän lapsi kiusaa toisia koulussa, se lopetetaan heti, jollain konstilla joka varmasti tehoaa.
Enkä tarkoita nyt mitään väkivaltaa tms.
myös mies samaa mieltä, vanhempien vika on siinä että he hiljaa hyväksyvät sen että asialle ei tehdä mitään. Minä ainakin soittelen kiusaajien vanhemmat ensimmäisenä läpi jos kuulen että lastani on kiusattu. Ja selitykset pitää sit olla helvetin hyvät, muuten aletaan järeämpiin toimenpiteisiin.
Se touhu pitää vaan saada loppumaan heti, ei mitään "katsotaan nyt" "jutellaan koulussa oppilaiden kanssa" lässytyksiä.
Sama tilanne jos meidän lapsi kiusaa toisia koulussa, se lopetetaan heti, jollain konstilla joka varmasti tehoaa.
Enkä tarkoita nyt mitään väkivaltaa tms.
Kuten pikkusiskoni tapauksessa joskus ennen muinoin. Tilanne meni siihen, että minä ja toinen siskoni saatoimme nuorimman kouluun, kävimme välkällä tarkistamassa tilanteen (me olimme yläasteella, kiusattu pikkusisko ala-asteella ja koulut vierekkäin). Me saatoimme hänet jälki-istunnonkin uhalla pois koulusta kotiin ja kävimme ala-asteen alueella. Pieni hinta siitä, että siskoa ei kiusata.
Tilanteesta tiesi kaikki. Koulu ja vanhemmat. Aina käskettiin vain pyytää anteeksi ja kiusaaminen vain jatkui. En ihan oikeasti tiedä, oliko kansallisuudella jotain merkitystä, sillä nuo pojat oli venäläisiä, puhuivat suomea vain auttavasti. Oletattavasti ei, koska se koulu oli tunnettu koulukiusaamisesta.
Oli kyllä sydäntä särkevää kuunnella siskon itkua iltaisin ja aamulla sitä, kun hän oksensi ihan vain jännityksen ja pelon takia.
Tilanne parani kun äitini siirsi siskon toiseen kouluun, mutta sen jälkiä puidaan vielä kymmenen vuotta tapahtuneen jälkeen.
Järeämmät keinot on tosiaan on otettava käyttöön. Erottaminen, tarkkiskoulu (ei luokkaa, koska ne samat tyypit jatkavat viattomien kiusaamista). Sakot voisivat herättää vanhemmat. Eri asia on sitten se, miten koulut saadaan heräämään...
terkuin kotiseudulta poismuuttanut, lapsen vuoksi, jota kiusattiin...