Liian kovalla kurilla kasvatetut lapset uhmaavat ja kokeilevat rajojaan tarpeettomasti.

liian kova kuri ja kova kuri ja kuri. Hankala olla mitään mieltä, kun et itsekään näytä käsitteitä ymmärtävän.

Mun lapsuus oli tuollainen. Mun olisi pitänyt olla hajuton, mauton ja näkymätön. Ekan kerran ryyppäsin tosin vasta 15 v. mutta aina kun otettiin, niin otettiin kunnolla. 16-20 vuotiaana tosi usein jopa 3 kertaa viikossa.

Onneksi tapasin nykyisen mieheni, rakastuttiin ja päätettiin tehdä lapsi. Siihen loppui mun alkoholilla leikkiminen, kun mun hyväksyttiin omana itsenä ja rakastettiin täysillä.

Enhän mä mikään absolutisti ole, mutta kohtuu käyttäjä silloin harvoin kun otan.

Omieni kanssa olen tietyissä asioissa tiukka, toisissa asioissa annan paljonkin löysää.

ja kohtuuttomia rangaistuksia jakeleva vanhempi kasvattaa auktoriteettiuhmaisia lapsia.

ja kohtuuttomia rangaistuksia jakeleva vanhempi kasvattaa auktoriteettiuhmaisia lapsia.

Kovalla kurilla ruotoon pakotetut testaavat jokaista aikuista ja hakevat rajoja ja sitä missä vaiheessa aikuinen käyttää valtaansa ja näyttää lapselle kaapin paikan.

nykyteineistä onkin liian kovan kotikurin tuloksia. Ne jotka kouluissa haistattelevat opettajille ja viskelevät ruokaa koulukeittäjien päälle???

Meillä oli hullu isä joka piiskasi paljaalle perseelle lapsena.Velipoika oli herkkis ja sortui huumeisiin aikuisena.Äiti ei lyönyt.

puretaan aikuisena.

Ja rangaistuksia jaettaessa pitää ottaa huomioon että lapsi on lapsi.

Kohtuuttomilla rangaistuksilla tarkoitan sitä, että lasta rangaistaan jos ei jaksa olla hiljaa tai jos lapsi ei "käyttäydy" aikuisen mieliksi. Aikuisen esimerkki tehoaa kasvatuskeinona paremmin mitä rangaistukset.

Saatettiin kaataa kasvi tai syödä äidin makeiset ja saatiin tästä selkäsauna.Minusta kohtuuntonta väkivaltaa!

En ota mitään vastaan kyseenalaistamatta sitä ja hyvin olen pärjännyt.

Vähän toisenlainen näkökulma.

Kovalla kurilla ruotoon pakotetut testaavat jokaista aikuista ja hakevat rajoja ja sitä missä vaiheessa aikuinen käyttää valtaansa ja näyttää lapselle kaapin paikan.

ja sain tehdä mitä tahansa ja kaikki hyväksyttiin. Ryyppäämään aloin 12 v ja neitsyys meni 13 v ja huumeita käytin 17v.

Aika pohjalla kävin ennen kuin tajusin, että raja se tulee minullekin vastaan. Olisi ollut ihanaa jos ne rajat olisi laitettu kotona, ettei olisi niin rajusti tarvinnut kokeilla.

Mun lapsuus oli tuollainen. Mun olisi pitänyt olla hajuton, mauton ja näkymätön. Ekan kerran ryyppäsin tosin vasta 15 v. mutta aina kun otettiin, niin otettiin kunnolla. 16-20 vuotiaana tosi usein jopa 3 kertaa viikossa.

Onneksi tapasin nykyisen mieheni, rakastuttiin ja päätettiin tehdä lapsi. Siihen loppui mun alkoholilla leikkiminen, kun mun hyväksyttiin omana itsenä ja rakastettiin täysillä.

Enhän mä mikään absolutisti ole, mutta kohtuu käyttäjä silloin harvoin kun otan.

Omieni kanssa olen tietyissä asioissa tiukka, toisissa asioissa annan paljonkin löysää.

Eniten auktoriteettiongelmia on lapsilla, joilla on ollut sotilaallinen kuri TAI joilla ei ole ollut kuria ollenkaan. Pientä lasta pitää auttaa usein toiminaa oikein, ei aina tarvitse kieltää. Puuttua pitää todella usein..



Veikkaan, että oma lapsesi kuuluu jälkimmäiseen ryhmään.

vaikka fyysisistä kuristusta ei ollut, muuten osoitettiin selkeästi, että lapsen on oltava hajuton ja näkymätön.

Osittain tähän vaikutti narsistinen äiti ja hänen kovat vaatimuksensa ja käsityksensä siitä, millainen on hyvä perhe.

Olen selvinnyt aika hyvin lähtökohdat huomioonottaen, mutta otin itselleni narsistisen miehen (ei nyt diagnoosiksi asti menevää, mutta selkeästi miehen, joka ei kykene rakastamaan) ja olen aina tehnyt kaiken elämässäsi ollakseni muille mieliksi. Tämä on raskasta ja nyt yli 40-vuotiaana käyn tätä läpi terapiassa, kun kärsin unettomuudesta, niskasärystä, lievästi masennuksesta.

Tehtäväni on opetella tuntemaan kaikki tunteet vapaasti ja tekemään asioita, joista itse pidän. MInun on kuitenkin vaikea päättää asioita ja tehdä oman mielen mukaan, koska minut on niin alistettu. Ja kyllä, olen auktoriteettikammoinen, koska en osaa pitää puoliani.

Kovalla kurilla ruotoon pakotetut testaavat jokaista aikuista ja hakevat rajoja ja sitä missä vaiheessa aikuinen käyttää valtaansa ja näyttää lapselle kaapin paikan.

nykyteineistä onkin liian kovan kotikurin tuloksia. Ne jotka kouluissa haistattelevat opettajille ja viskelevät ruokaa koulukeittäjien päälle???

Kyllä se löyhä kuri saa nimenomaan aikaan juuri tällaisia tapauksia! En toki täysin kiistä ap:n väittämää.

ja sain tehdä mitä tahansa ja kaikki hyväksyttiin. Ryyppäämään aloin 12 v ja neitsyys meni 13 v ja huumeita käytin 17v.

Aika pohjalla kävin ennen kuin tajusin, että raja se tulee minullekin vastaan. Olisi ollut ihanaa jos ne rajat olisi laitettu kotona, ettei olisi niin rajusti tarvinnut kokeilla.

Mun lapsuus oli tuollainen. Mun olisi pitänyt olla hajuton, mauton ja näkymätön. Ekan kerran ryyppäsin tosin vasta 15 v. mutta aina kun otettiin, niin otettiin kunnolla. 16-20 vuotiaana tosi usein jopa 3 kertaa viikossa.

Onneksi tapasin nykyisen mieheni, rakastuttiin ja päätettiin tehdä lapsi. Siihen loppui mun alkoholilla leikkiminen, kun mun hyväksyttiin omana itsenä ja rakastettiin täysillä.

Enhän mä mikään absolutisti ole, mutta kohtuu käyttäjä silloin harvoin kun otan.

Omieni kanssa olen tietyissä asioissa tiukka, toisissa asioissa annan paljonkin löysää.

Melkein sama tilanne mulla. Oma lapseni saa rajat, se on parasta mitä lapselle voi antaa.

vaikka fyysisistä kuristusta ei ollut, muuten osoitettiin selkeästi, että lapsen on oltava hajuton ja näkymätön.

Osittain tähän vaikutti narsistinen äiti ja hänen kovat vaatimuksensa ja käsityksensä siitä, millainen on hyvä perhe.

Olen selvinnyt aika hyvin lähtökohdat huomioonottaen, mutta otin itselleni narsistisen miehen (ei nyt diagnoosiksi asti menevää, mutta selkeästi miehen, joka ei kykene rakastamaan) ja olen aina tehnyt kaiken elämässäsi ollakseni muille mieliksi. Tämä on raskasta ja nyt yli 40-vuotiaana käyn tätä läpi terapiassa, kun kärsin unettomuudesta, niskasärystä, lievästi masennuksesta.

Tehtäväni on opetella tuntemaan kaikki tunteet vapaasti ja tekemään asioita, joista itse pidän. MInun on kuitenkin vaikea päättää asioita ja tehdä oman mielen mukaan, koska minut on niin alistettu. Ja kyllä, olen auktoriteettikammoinen, koska en osaa pitää puoliani.

No nyt sulla on mennyt kova kuri ja narsistinen äiti sekaisin. Ne eivät liity toisiinsa, mutta hyvä että käyt terapiassa kun sulla on selvästi tarve käsitellä ja liittää kokemasi jokaiseen asiaan..

...kovaan kuriin liittyy usein vanhempien kyvyttömyys sietää tunteita ja käsitellä asioita rakentavasti.

Kovalla kurilla he alistavat lapsen omaan muottiinsa ja voivat siten esittää 'malliperhettä'.

Luulen, että monessa kovan kurin perheessä isällä tai äidillä on narsistisia piirteitä, he näkevät lapset vaan itsensä jatkona, eivät erillisinä yksilöinä.

...kovaan kuriin liittyy usein vanhempien kyvyttömyys sietää tunteita ja käsitellä asioita rakentavasti.

Kovalla kurilla he alistavat lapsen omaan muottiinsa ja voivat siten esittää 'malliperhettä'.

Luulen, että monessa kovan kurin perheessä isällä tai äidillä on narsistisia piirteitä, he näkevät lapset vaan itsensä jatkona, eivät erillisinä yksilöinä.

Tässä puhutaan nyt kovasta kurista, jonka itse käsitän sellaisena, että lapselle asetetaan rajat. Käsitin, että se on ap:lle ns kovaa kuria, että kielletään ja vaaditaan, että noudatetaan tiettyjä sääntöjä. En todellakaan puhu alistamisesta tai muusta. Sinun kokemuksesi nyt ovat niin rankkoja, että kovan kurisn sijasta voisi puhua väkivallasta.

Perusta oma ketju narskuäidistäsi.