Tuntuu pahalta lukea helsinkiläisen äidin blogia, kun kuoli synnytykseen

Sinä itse vaikutat niiltä jotka ahdistuvat niin paljon kaikesta inhimillisestä surusta että haluavat kieltää esim. kuolemasta puhumisen kokonaan.

Ehkä sinun kannttaa valita ihan joku muu palsta jatkossa?

on tärkeä puhua myös synnytyksen riskeistä ja ikävistäkin asioista, mutta tällaisen yksittäistapauksen blogin lukeminen jälkeenpäin on mielestäni vain sosiaalipornon hakemista ja juuri tuota aikaisemman kirjoittajan mainitsemaa "paskassa vellomista".

Kauhistelu ei auta ketään eikä mielensä pahoittaminen lukemalla kuolleen ihmisen mietteitä raskausarvista tai ristiäiskoristeluista. Samaan fiilikseen pääsette katsomalla vaikka telkkaria.

Mielestäni toisen kuolemalla hekumoiminen on vaan vastenmielistä ja epäkunnioittavaa. Eri asia, jos surraan oikeasti läheistä, kuin se, jos vatvotaan tuntemattoman blogistin kuolemaa. Nämä ovat niitä samoja tyyppejä, jotka kertyvät toljottamaan onnettomuuspaikoille silmät kiiluen, jos vaikka osuis ruumiita eteen. Että pääsis sitten kauhistelemaan: "ai kauheeta.. hauras elämä!!"

Ja toisen, myös vainajan, kunnioittaminen ei tee aiheesta tabua, niin kuin joku täällä väitti.

EHKÄ SIELLÄ TEIDÄN WT-PIIRISSÄ NÄIN MUTTA MEILLÄ PAREMMISSA PIIREISSÄ ON HIEMAN TOISIN ASIAT.

Mä en myöskään ymmärrä että pitää lähteä lukemaan nyt sitten jotain koko blogia ja kieriä sääälissä ja surussa.

Todella outoa. Mä olen pahoillani että pieni poika on jäänyt äidittömäksi, isä ilman vaimoa ja joku menettänyt lapsensa, ei mun tartte lukea hänen kuolemaa edeltäneistä päivistä.



Te olette uteliaita ja haluatte märehtiä toisten surulla, peitätte sen sillä että olette mukamas niin inhimillisiä että pakko on lukea.

Älä viitsi. Missä minä kielsin kuolemasta puhumisen?

Mielestäni on vastenmielistä mässäillä toisten suru-uutisilla, siinä kaikki. Käyttää hyväkseen muiden kärsimystä. Se on epäkunnioittavaa. On sosiaalipornoa lueskella jonkun blogia vain ja ainoastaan siksi, että kirjoittaja on kuollut.

Sinä itse vaikutat niiltä jotka ahdistuvat niin paljon kaikesta inhimillisestä surusta että haluavat kieltää esim. kuolemasta puhumisen kokonaan.

Ehkä sinun kannttaa valita ihan joku muu palsta jatkossa?

on tärkeä puhua myös synnytyksen riskeistä ja ikävistäkin asioista, mutta tällaisen yksittäistapauksen blogin lukeminen jälkeenpäin on mielestäni vain sosiaalipornon hakemista ja juuri tuota aikaisemman kirjoittajan mainitsemaa "paskassa vellomista".

Kauhistelu ei auta ketään eikä mielensä pahoittaminen lukemalla kuolleen ihmisen mietteitä raskausarvista tai ristiäiskoristeluista. Samaan fiilikseen pääsette katsomalla vaikka telkkaria.

Mielestäni toisen kuolemalla hekumoiminen on vaan vastenmielistä ja epäkunnioittavaa. Eri asia, jos surraan oikeasti läheistä, kuin se, jos vatvotaan tuntemattoman blogistin kuolemaa. Nämä ovat niitä samoja tyyppejä, jotka kertyvät toljottamaan onnettomuuspaikoille silmät kiiluen, jos vaikka osuis ruumiita eteen. Että pääsis sitten kauhistelemaan: "ai kauheeta.. hauras elämä!!"

Ja toisen, myös vainajan, kunnioittaminen ei tee aiheesta tabua, niin kuin joku täällä väitti.

Älä viitsi. Missä minä kielsin kuolemasta puhumisen?

Mielestäni on vastenmielistä mässäillä toisten suru-uutisilla, siinä kaikki. Käyttää hyväkseen muiden kärsimystä. Se on epäkunnioittavaa. On sosiaalipornoa lueskella jonkun blogia vain ja ainoastaan siksi, että kirjoittaja on kuollut.

Sinä itse vaikutat niiltä jotka ahdistuvat niin paljon kaikesta inhimillisestä surusta että haluavat kieltää esim. kuolemasta puhumisen kokonaan.

Ehkä sinun kannttaa valita ihan joku muu palsta jatkossa?

on tärkeä puhua myös synnytyksen riskeistä ja ikävistäkin asioista, mutta tällaisen yksittäistapauksen blogin lukeminen jälkeenpäin on mielestäni vain sosiaalipornon hakemista ja juuri tuota aikaisemman kirjoittajan mainitsemaa "paskassa vellomista".

Kauhistelu ei auta ketään eikä mielensä pahoittaminen lukemalla kuolleen ihmisen mietteitä raskausarvista tai ristiäiskoristeluista. Samaan fiilikseen pääsette katsomalla vaikka telkkaria.

Mielestäni toisen kuolemalla hekumoiminen on vaan vastenmielistä ja epäkunnioittavaa. Eri asia, jos surraan oikeasti läheistä, kuin se, jos vatvotaan tuntemattoman blogistin kuolemaa. Nämä ovat niitä samoja tyyppejä, jotka kertyvät toljottamaan onnettomuuspaikoille silmät kiiluen, jos vaikka osuis ruumiita eteen. Että pääsis sitten kauhistelemaan: "ai kauheeta.. hauras elämä!!"

Ja toisen, myös vainajan, kunnioittaminen ei tee aiheesta tabua, niin kuin joku täällä väitti.

Mene vaikka sisustus-palstalle tms. jos "aihe vapaa" saa sinut noin ärsyyntyneeksi.

Älä viitsi. Missä minä kielsin kuolemasta puhumisen?

Mielestäni on vastenmielistä mässäillä toisten suru-uutisilla, siinä kaikki. Käyttää hyväkseen muiden kärsimystä. Se on epäkunnioittavaa. On sosiaalipornoa lueskella jonkun blogia vain ja ainoastaan siksi, että kirjoittaja on kuollut.

Sinä itse vaikutat niiltä jotka ahdistuvat niin paljon kaikesta inhimillisestä surusta että haluavat kieltää esim. kuolemasta puhumisen kokonaan.

Ehkä sinun kannttaa valita ihan joku muu palsta jatkossa?

on tärkeä puhua myös synnytyksen riskeistä ja ikävistäkin asioista, mutta tällaisen yksittäistapauksen blogin lukeminen jälkeenpäin on mielestäni vain sosiaalipornon hakemista ja juuri tuota aikaisemman kirjoittajan mainitsemaa "paskassa vellomista".

Kauhistelu ei auta ketään eikä mielensä pahoittaminen lukemalla kuolleen ihmisen mietteitä raskausarvista tai ristiäiskoristeluista. Samaan fiilikseen pääsette katsomalla vaikka telkkaria.

Mielestäni toisen kuolemalla hekumoiminen on vaan vastenmielistä ja epäkunnioittavaa. Eri asia, jos surraan oikeasti läheistä, kuin se, jos vatvotaan tuntemattoman blogistin kuolemaa. Nämä ovat niitä samoja tyyppejä, jotka kertyvät toljottamaan onnettomuuspaikoille silmät kiiluen, jos vaikka osuis ruumiita eteen. Että pääsis sitten kauhistelemaan: "ai kauheeta.. hauras elämä!!"

Ja toisen, myös vainajan, kunnioittaminen ei tee aiheesta tabua, niin kuin joku täällä väitti.

Kuka mässäilee? Sinä tähän ketjuun toit ikävän negatiivisuuden, muut osoittivat myötätuntoa

Mene vaikka sisustus-palstalle tms. jos "aihe vapaa" saa sinut noin ärsyyntyneeksi.

jos minulle sattuu jotain. En kestä ajatusta, että päätyisin av-ketjun päivittelyn aiheeksi.

Sitä alkaa miettimään miten lähellä kuolemaa itse oli. Sain synnytyksen jälkeen 3 pussillista verta ja oli muutenkin erittäin vaikea ja kivulias synyntys. Nyt kun tälläistä lukee osaa olla kiitollinen, että voimme lapseni kanssa kummatkin hyvin.



Ei voi elämä pahempaa kohtaloa miehelle antaa. Voiko tuosta edes selviytyä?

Kyllä elämä sinuakin vielä koettelee. Odotappa vain. Sitten me muut pääsemme sanomaan, että se oli sinulle ihan oikein. Mietippäs sitä.

onkohan meidän kani onnellinen.



"Niin naurettavalta kuin tämä saattaa kuulostaakkin, niin olen välillä murehtinut sitä onko meidän pupumme onnellinen pienen pupun elämäänsä, joten voitte vain kuvitella miten paljon tulen murehtimaan lapsemme puolesta."

Älä viitsi. Missä minä kielsin kuolemasta puhumisen?

Mielestäni on vastenmielistä mässäillä toisten suru-uutisilla, siinä kaikki. Käyttää hyväkseen muiden kärsimystä. Se on epäkunnioittavaa. On sosiaalipornoa lueskella jonkun blogia vain ja ainoastaan siksi, että kirjoittaja on kuollut.

Sinä itse vaikutat niiltä jotka ahdistuvat niin paljon kaikesta inhimillisestä surusta että haluavat kieltää esim. kuolemasta puhumisen kokonaan.

Ehkä sinun kannttaa valita ihan joku muu palsta jatkossa?

on tärkeä puhua myös synnytyksen riskeistä ja ikävistäkin asioista, mutta tällaisen yksittäistapauksen blogin lukeminen jälkeenpäin on mielestäni vain sosiaalipornon hakemista ja juuri tuota aikaisemman kirjoittajan mainitsemaa "paskassa vellomista".

Kauhistelu ei auta ketään eikä mielensä pahoittaminen lukemalla kuolleen ihmisen mietteitä raskausarvista tai ristiäiskoristeluista. Samaan fiilikseen pääsette katsomalla vaikka telkkaria.

Mielestäni toisen kuolemalla hekumoiminen on vaan vastenmielistä ja epäkunnioittavaa. Eri asia, jos surraan oikeasti läheistä, kuin se, jos vatvotaan tuntemattoman blogistin kuolemaa. Nämä ovat niitä samoja tyyppejä, jotka kertyvät toljottamaan onnettomuuspaikoille silmät kiiluen, jos vaikka osuis ruumiita eteen. Että pääsis sitten kauhistelemaan: "ai kauheeta.. hauras elämä!!"

Ja toisen, myös vainajan, kunnioittaminen ei tee aiheesta tabua, niin kuin joku täällä väitti.

tuosta viestistä ylläpidolle.

Eihän se lue missään.

omassa blogissaan kirjoitti lyhyesti hautajaisista.

Eihän se lue missään.

käynyt noin tai rakkaimmallesi, niin toivoisitko todella, että ventovieraat täällä repostelisivat kuulopuheita. Todella vastenmielistä!

te tätä uppaatte! Lopettakaa jo! Osoittaa todella huonoa makua.

Elämä on niin hauras.

Oma synnytykseni eteni samalla tavoin. Sillä erolla kuitenkin, että hätäsektioon asti ei tarvinnut mennä. Sektiota tarjottiin kuitenkin useampaan otteeseen ja sali oli valmiina. Nyt hirvittää ajatella, kuinka lähellä samanlainen tilanne saattoi minullakin olla, ja kuinka ylimielisesti hoin "hoitavani tämän itse". Niin sitä nuori ihminen luulee olevansa kuolematon.

Ehkä se on hyvästäkin että ei ymmärrä kuinka pienestä kaikki on kiinni ja kuinka hallitsematonta elämä on..?

Voimia blogistin perheelle ja läheisille.

lapsivesiembolian riski. Ovat ääritapauksia, mutta eivät valitettavasti mahdottomia. Aina ei kyse ole hoitovirheestä, tilanteet on vain niin rajuja ja nopeita. Tästä surullisesta tapauksesta en silti tiedä mitään.

[quote author="Vierailija" time="15.03.2012 klo 16:39"]

käynyt noin tai rakkaimmallesi, niin toivoisitko todella, että ventovieraat täällä repostelisivat kuulopuheita. Todella vastenmielistä!

[/quote]

Ihminen, joka kirjoittaa blogia, HALUAA huomiota. Nyt on sitten turha vikistä kun blogin tekijä (ja blogistin äidin omakin blogi) saa huomiota.

Jos ette halua, että asioitanne repostellaan netissä, niin ÄLKÄÄ ALOITTAKO BLOGIA.