Lue keskustelun säännöt.
Riikka Mannerin valinta - mitä mieltä
03.03.2012 |
http://www.iltalehti.fi/viihde/2012030315237744_vi.shtml
Takana avioero
"Itken usein ikävää"
Lauantai 3.3.2012 klo 16.30
Brysselissä uraa luova europarlamentaarikko Riikka Manner myöntää, ettei työn ja äitiyden yhdistäminen ole sujunut ilman kyyneliä.
URAÄITI Hektistä arkea elävä Riikka Manner toivoo, että joskus olisi enemmän aikaa rauhoittua. Nikolas-pojan isovanhemmista on suuri apu arjessa. - He auttavat paljon, vaikka eivät asu lähellä. Olen todella kiitollinen avusta. (JENNI GÄSTGIVAR)
Riikka asuu tavallisesti maanantaista torstaihin Brysselissä, jossa hänellä on 25 neliön yksiö vuokralla. Puoliso ja poika olivat ensimmäisen parlamenttivuoden Riikan mukana, mutta viime syksyisen avioeron jälkeen kuviot menivät täysin uusiksi.
- Eroaminen on aina ikävä asia, mutta se siitä. Poikamme kulki vielä syksyllä kanssani Brysselissä, mutta korvatulehduskierteen vuoksi katsoin, että hänen on parempi olla Suomessa. Jatkuva lentäminen kävi raskaaksi.
Nikolas asuu äitinsä Brysselin-päivät isällään Nurmijärvellä, jossa myös Riikan koti on Suomessa.
- Ikävöin Nikolasta tietysti paljon, ja joka kerta kun hänet joudun jättämään, tulee paha mieli. Itkemme monesti kumpikin.
- Toisinaan tuntuu todella pahalta. Silloin sitä miettii, onko tämä sen arvoista. Olen kuitenkin hyvillä mielin Brysselissä, kun tiedän, että hänellä on hyvä hoitopaikka ja muutenkin hyvä olla.
Tiettyinä viikonloppuina Riikka kiertää työn vuoksi ympäri Suomen, mutta sitten on täysin vapaita viikonloppuja, jolloin äiti ja poika viettävät laatuaikaa yhdessä. Silloin ulkoillaan, leikitään autoilla tai piirretään ja muovaillaan. Usein he suuntaavat myös isovanhempien luokse Itä-Suomeen.
Kommentit (32)
Hui kauhistus, ja elämme vasta vuotta 2012, joten onhan se paheksuttavaa. Kuinka muka isä pärjää lapsen kanssa, vastuutonta! Eihän miehillä ole edes hoivaviettiä!
Oma mieheni on työmatkoilla Euroopassa säännöllisesti jopa 2 viikkoa kuukaudessa. Kukaan ei ole koskaan paheksunut hänen valintaansa, ei koskaan. Olemme jutelleet että jos tilanne olisi päinvastoin (minä työmatkoilla) niin paheksumiselle ei olisi loppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tilanne perheellisen kannalta tuollainen reissutyö. Pahimmillaan lapsi alkaa 2 viikon poissaolon jälkeen vierastaa isäänsä. Mitä järkeä? Eikö ole muuta vaihtoehtoa?
Hui kauhistus, ja elämme vasta vuotta 2012, joten onhan se paheksuttavaa. Kuinka muka isä pärjää lapsen kanssa, vastuutonta! Eihän miehillä ole edes hoivaviettiä!
Oma mieheni on työmatkoilla Euroopassa säännöllisesti jopa 2 viikkoa kuukaudessa. Kukaan ei ole koskaan paheksunut hänen valintaansa, ei koskaan. Olemme jutelleet että jos tilanne olisi päinvastoin (minä työmatkoilla) niin paheksumiselle ei olisi loppua.
Neljä päivää viikossa isän luona, kolme päivää äidin luona. Ei liian pitkää eroa kummastakaan:-)
molemmat hoitavat lasta, kai sitä itkettäisi vaikka välimatkaa olisi 30km silloin kun lapsi jää isälleen.
Osa vastaajista ei ilmeisesti lukenut lainkaan tekstiä.
Miksi ihmeessä aina vain äitejä syyllistetään työnteosta?
Ehkä se on osittain surutyötä myös sen avioeron takia?
Onhan se ehkä haastavaa olla ensin ma-to Rysälässä yksin ja sitten tulla lapsen luo mutta asua silloin entisen aviomiehen kanssa.
Se mikä mua surettaa, on se että on pakko olla niin reipas. Jos itkettää niin paljon erossa olo että pitää lehdessäkin siitä kertoa, niin pitäiskö sitten arvioida se tilanne uudelleen? Miksi pitää sit väkisin jatkaa sitä ja pakottaa itsensä siihen ajatellen, että kyllä se ajan myötä helpottaa.
Menetettyjä vuosia ei saa takaisin.
Mitenköhän se lapsen isä jakselee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja elä normi elämää- palkka varmaan riittää au pairiin
miksi Riikka ei ota vauvelia mukaan Brysseliin ja elä normi elämää- palkka varmaan riittää au pairiin
Iltalehden jutussa luki, että aluksi näin olikin, mutta lapsen korvatulehduskierteen takia jatkuva lentäminen ja varmaan Mannerin työssäkäyntikin oli vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi Riikka ei ota vauvelia mukaan Brysseliin?
ja elä normi elämää- palkka varmaan riittää au pairiin
Mun mielestä koko tapaus on alusta loppuun jotenkin tosi surullinen. Siis pariskunta oli yrittänyt (siloisten lehtihaastattelujen mukaan) vauvaa jo kauan ja raskaus alkoi just vaalien aikaan. Tietty Manner sai haukut kun ei kertonut vaaleissa raskaudessa, mutta mua itseeni harmitti kuitenkin enemmän sen vauvan puolesta, kun vihdoin vauvan saatuaan äiti lähti vain parin kuukauden äitiysloman jälkeen töihin. Isä jäi onneks vauvan kanssa kotiin, mutta kuinka ollakaan kaikki päättyi eroon. Ja nyt lapsi ja äiti asuu eri maassa.
Siis varmasti kyllä tasa-arvon kannalta ihan hieno juttu, eikä asiaa puitaisi jos tilanne olisi sukupuolten osalta päinvastainen. Aina ei voi näköjään saada kaikkea...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että asuu Suomessa olo ajat ex- miehen luona?
ei se miksikään muutu, sanotaan sitä sitten luonnonlaiksi, Jumalan luomistyöksi tai miksi vaan, mutta niin se on. Isä ei ole äiti eikä äiti ole isä. On munkin mies ollut koti-isänä ja on hyvä isä, mutta äiti on eri asia. Jos toi ois isä joka reissais, ei sitä tosiaan kukaan ihmettelis. He on päättäneet noin, so? Ehkä sitä joskus myöhemmin harmittaa kun ei ole lapsensa kanssa paljoa ollut mutta mitä se meitä haittaa? Ei mua kiinnosta mitä joku mulle tuntematon katuu tai jättää katumatta kun on vanha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla, sen enempää kuin teilläkään, ei ole mitään oikeutta arvostella toisten valintoja. :)
yli puolet viikosta! Uskomatonta, sitten vielä kehtaa sanoa olevansa huolehtiva äiti. Hyi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yli puolet viikosta! Uskomatonta, sitten vielä kehtaa sanoa olevansa huolehtiva äiti. Hyi!
Ja sitten ei haluta niitä kasvattaa. Voihan sitä aina perustella näitä ratkaisuja sillä, että kyllä äitikin saa luoda uraa. Mulle ainakin elämässä on tärkeintä läheiset ja niiden hyvinvointi. On niin tekopyhää lehdessä ruikuttaa ikävää, elämä on pitkälti sellaista millaiseksi sen itse tekee. Varmasti hän on hyvä äiti, harmittaa vaan kun ihmiset ei tajua miten tärkeä varhaislapsuus on koko kehityksen kannalta. Toisaalta onhan sillä lapsella isäkin. Ja jos tekee itse asiasta julkisen niin kyllä silloin saa arvostellakki.
Ja sitten ei haluta niitä kasvattaa. Voihan sitä aina perustella näitä ratkaisuja sillä, että kyllä äitikin saa luoda uraa. Mulle ainakin elämässä on tärkeintä läheiset ja niiden hyvinvointi. On niin tekopyhää lehdessä ruikuttaa ikävää, elämä on pitkälti sellaista millaiseksi sen itse tekee. Varmasti hän on hyvä äiti, harmittaa vaan kun ihmiset ei tajua miten tärkeä varhaislapsuus on koko kehityksen kannalta. Toisaalta onhan sillä lapsella isäkin. Ja jos tekee itse asiasta julkisen niin kyllä silloin saa arvostellakki.
Minusta naiset olette nyt todella kauheita, nuoret lapsentekoikäiset naiset ei teidän mielestä saa olla yhteiskunnallisesti aktiivisia?
Käsittääkseni lapsi on kuitenkin viettänyt paljon aikaa isänsä kanssa jo ennen eroa, eikö olisi ihan yhtä kauheaa ja traumatisoivaa viedä lapsi Brysseliin ja aupairin hoidettavaksi, ei lapsi tiedä/ymmärrä kuinka kaukana äiti on.
Eiköhän tuossa äidin itkussa ole yhtä paljon surua omasta elämäntilanteesta eli erosta kuin ikävästä lasta kohtaan.
Miten se muka tuosta eroaa? Lapset on viikolla 7.30 - 17.00 päiväkodissa, viikonloput mummoloissa. Enemmän euroedustaja lapsensa kanssa on kuin keskiverto palstalainen.
Lapsella on kaksi vanhempaa. Ennen eroa toinen on kantanut päävastuun lapsen hoidosta, toisen kiireinen työ on sitonut paljon. Pari eroaa. Toinen, se lasta hoitanut, asuu kokonaan Suomessa. Toinen puoliksi Suomessa ja puoliksi työssäkäyntimaassa. Sinustako järkevintä olisi pitää lapsi työssäkäyntimaassa au-pairin hoidettavana? Toinen vanhempi tapaisi lasta sitten joskus loma-aikoina.