Joka lauantainen raivari luultavasti taas edessä kun meen töistä kotiin... ov

Viime lauantaina meile oli tulossa vieraita aika pian sen jälkeen kun pääsen töistä

että koti näyttää ihan toiselta, jos mies on sellainen, että joka päivä vain vähän piipahtaa sisällä ulkokengissä, jättää joka päivä "vain tänään" kamansa levälleen, jättää roskat roskiksen viereen pöydälle (mikähän siinä voi olla niin vaikeaa laittaa ne siihen vieressä olevaan roskikseen, ja niin edelleen. Mulla on tuollainen mies, ja sen jälkiä ei kerta kaikkiaan ehdi siivoamaan, kun se sotkee ihan koko ajan joka käänteessä. Jos olisi edes päivät töissä kodin ulkopuolella sotkemassa jossain muualla, mutta kun työtkin tekee kotona... Omasta mielestään tällainen mies on tietenkin todella siisti, kun kerran viikossa saa jonkin roskan roskikseen asti. Ja sitä muistaa aina mainostaa, että hän ei piere ruokapöydässä. Hallelujaa, tuostahan ansaitsee jo ylistystä! Eihän tuollaisen kanssa elämisestä mitään meinaa tulla, vaikka en ole mikään himosiivoaja ollenkaan. Siivoojahan meille hankittiin, siitä on kyllä apua, ettei kaikki siivoamisen taakka ole vain yhden ihmisen harteilla. Ja nyt lapsetkin alkavat olla sen ikäisiä, että osaavat jo viedä tavaransa paikoilleen siivouspäivänä. Jouluksi ja juhannukseksi tehdään isompi siivous, mihin miehenkin on oikeesti pakko osallistua. Ja hyvin tuo on lapsuudenkodistaan oppinut siivoamisesta nurisemisen, kun nuo kaksi vaivaista kertaa vuodessa aiheuttaa joka ikinen kerta sellaisen valituksen, että oikeestiko nyt pitää jotain siivota. Huokaus soikoon!

Vai esittikö muuta ennen papin aamenta?

että mies voi olla sotkuinen ilman, että se on mun vika.

Totta kai mies esitti muuta ennen papin aamenta. Eihän se mies tyhmä ole ja tajusi kyllä heti, etten minä mitään täyssikaa ottaisi.

Onneksi miehessä on todella paljon hyvääkin, enhän sitä muuten jaksaisi katsella. Ja meillä tosiaan tätä ongelmaa on saatu osittain ratkaistua sillä, että siivooja käy. Mutta eihän siivooja täällä joka päivä ole miehen jälkiä korjaamassa, joten aina välillä ottaa päähän. Mutta en minä siitä ala katkeraksi, ettei elämä ole ihan täysin täydellistä. Miehessä voisi olla paljon vaikeampiakin vikoja. Mutta tietenkin innostun osallistumaan tällaiseen ketjuun, kun joku tämän aloitti.

joka lauantai?

No kiristäis se mullakin hermoa. Jos pitää olla hygieenistä ku leikkaussalissa niin sietääkin siivota ite.

Kyllä normi-imurointi riittää viikottaiseksi siivoomiseksi.

Raivostuisin minäkin. Paras viikonlopun vapaapäivä ja pitäisi aamuvarhaisella lähteä mattoja tamppaamaan! Ihan hullun hommaa ja lisäksi vanhanaikaista. Matot puhdistuu kunnon imurilla paljon tehokkaammin.



Hellitä nyt vaatimuksistasi ja anna perheesi nauttia rauhallisesta lauantaiaamusta.

ja jos kukaan muu viikon aikana ei nosta ainuttakaan roskaa lattioilta ja heittelee leivänmurut yms pitkin lattioita niin pakko siinä on viedä matot ulos ja pestä lattiat, kissojen tassuissa tulee kuule yllättävän paljon roskaa ja paskaa...



Ja kun mies tulee töistä kotiin kurasissa vaatteissa eikä välttämättä vaihda niitä niin onhan sitä kuraa silloin ympäri kämppää...



Ja kun mikään muu ei ole asiaan auttanut niin sitten pitää kerran viikossa siivota kunnolla.



Ja nyt joku sanoo että kuka käskenyt ottaa neljä kissaa niin ihan yhdessä ollaan päätetty että otetaan ja että YHDESSÄ niistä huolehditaan ja siivotaan niiden jälkiä...

kuka niitä lapsia hoitaa ja niille ruokaa laittaa jos ukko herää vasta kun sinä tuut töistä.

Eikö kannattaisi sopia siisteydestä huolehtiminen niin, että se on kaikille mukavampi. Ja jos joku ei tee osuuttaan, siihen tepsii muut konstit paremmin kuin raivoaminen.

ruokaa jääkaapista...



Ja meillä on kokeiltu myös sitä että kerran kuussa suurin piirtein viedään matot ulos jos sillonkaan ja että lattiat pestään joskus ja jouluna ja että kaikki siivoaa siinä välissä omia jälkiään laittaa astiat koneeseen ja pyykit koneeseen ja jos kaatuu kahvia tai mehua jonnekin niin pyyhitään pois niin pysyy siistinpänä, mutta kun kukaan ei näitä tehnyt niin pakko ottaa kunnon kuri käyttöön että sitten siivotaan joka viikko kunnolla.



Meillä kotona kyllä äiti siivosi joka viikko ja myös anoppi vie matot ulos joka viikonloppu.

ei tehdä moisia SUURsiivouksia.Olen havainnut paremmaksi,että pidetään pitkin viikkoa kämppä siistinä. Lattiat pestään kun siltä näyttää,vessaa siivoilen kun siellä käyn.Pyyhin pölyt tai pesasen pöntön käden käänteessä.

Mieti kotiin mennessäsi tuleeko päivästä kivempi kun menetät hermosi vai menet iloisena ja hyvän tuulisena sinne.Älä anna tuollaisten asioiden pilata kaikkien päivää.En usko,että teillä niin likaista on, ettei vieraat voisi tulla ilman tota vouhkaamista.Siivous kannattaa ajoittaa siten,että ei ole tulossa vieraita,eikä muutenkaan ole kiire-tulee turhaa stressiä.Ota rennommin siivouksen kanssa.On kiva kun on siistiä,mutta kellään ei ole kivaa jos siitä tekee viikon kauheimman päivän.

Eikö kannattaisi sopia siisteydestä huolehtiminen niin, että se on kaikille mukavampi. Ja jos joku ei tee osuuttaan, siihen tepsii muut konstit paremmin kuin raivoaminen.

mutta kun se ei vaan silti toimi niin mitä vielä voi tehdä, itse kiltisti siivota vai???

ap

Mun mies ei omien sanojensa mukaan sotke paljoa ja siivoaa aina omat jälkensä...

Joka päivä mä joudun kuitenkin siivoamaan ja kenen sotkuja jos ei miehen(?)...



Laiska ja saamaton tuo on muutenkin, eikä sitä sopisi ääneen edes sanoa koska hän sentään on niin siisti mies ja korjaa jälkensä...

ihanaa kun meillä ei kukaan raivoa tai stressa siivoamisesta. Välillä on sotukuisempaa kun on kiireistä ja välillä siistimpää. Toisinaan siivotaan isommin ja joskus vain pienesti.



Mitä sitten? Tarviiko siitä elämää isompaa asiaa tehdä? :D

teillä ei oletettavasti ole tänään tulossa niitä vieraita, joten aikaa on vaikka iltaan asti siivota. siivoa oma osuutesi, anna lasten tehdä oma osuutensa ja odota ihan rauhassa, että mies tekee omansa. jos ei tee, anna olla. kyllä hän joku viikkoo huomaa, että osa hommista tuntuu olevan hoitamatta ja miettii ehkä kenen ne pitikään tehdä...



mutta älä siis turhaan nosta omaa verenpainettasi asian takia. nautiskele lasten kanssa päivästä.

onko sinulla siis arkivapaa joku päivä viikolla? voisiko silloin siivota silloin, kun mies tulee kotiin?



minustakin kannattaisi myös siivota vähän kerrallaan pitkin viikkoa (itse imuroin jtp + pöyänalunen ja eteinen päivittäin). voisiko kissojen sotkemista jotenkin estää/vähentää? siitä en mitään tiedä..

että moinen siivous on tarpeen kerran viikkoon.



Mutta, sinuna minä tekisin varmaan niin, että kävisin kaupassa, ostaisin herkkuja ja viinipullon, lehtiä tai hakisin kirjastosta kirjoja. Heittäytyisin sohvalle tai menisin sänkyyn lukemaan ja herkuttelemaan enkä tekisi enää mitään siisteyden eteen!! Lapsille sanoisin painokkaasti, että ko. mielenilmaus ei liity heihin ja he ovat hoitaneet hyvin oman osuutensa ja tarjoisin heillekin jotain herkkua.



Ja sit vaan antaisin olla. Jos rupeis vituttamaan liikaa, niin lähtisin jonnekin kaverille tms ja lapset sais tulla mukaan jos haluais.

on se oma näkemys siisteydestä,varsin usein miehillä hyvin erilainen kuin naisilla:)

Lapseni olen pienestä opettanut pitämään huoneet siistinä ja hyvvin on kyllä oppinut,välillä toki pitää muistuttaa.Ja tosiaan itse on siivottava jos enemmän siisteyttä vaatii kuin mihin muut kykenee:)

Jonka seurauksena alkaa itsekkin ottaa rennommin kun ei jaksa kaikkea pitää tip top kun ei muitakaan haittaa.Olen aina ihailut ihmisiä, jotka ei ota siivouksesta stressiä,mutta asunto kuitenkin aivan tarpeeksi siisti.

Meilläkin koira,mutta vähiten sotkua se tekee:)

Kissaa on vinguttu,mutta tiedän kuka ne karvat kuitenkin siivoaa,vaikka kuinka on sovittu yhteispelistä,joten ei tule meille.

jolloin yleensä siivoan... pesen pyykkiä, käyn kaupassa ja teen ruokaa yms...





Eikä siihen lauantai siivoukseen mene aikaa kun noin tunti päivästä, aamulla ennen töihin lähtöä imuroin ja pesin osan lattioista, että kyse ei ole mistään koko päivää kestävästä raatamisesta.



Mies ei suostu töidensä jälkeen tekemään muuta kuin makaamaan sohvalla että turha ees kuvitella että silloin suostuisi siivoamaan.



Eikä mies tajua sitä että joku homma on hänen hoidettavana, kesälläkin miehen piti hoitaa ruohonleikkuu kun koneesta meni veto rikki enkä jaksanut sitä työntää niin mies lupasi sen korjata ja ennen korjausta leikata nurmikon... eipä korjanut vaan appiukko korjasi ja minä leikkasin..





Jos pyydän kolaamaan pihan niin eipä kolaa eikä tajua jos joku muu on sen jo kolannut tms...



Kissojen sotkemista ei oikein voi estää muuta kuin harjaamalla niitä jota siis tietenkin tehdään mutta kun käyvät ulkona ja hiekkalaatikolla niin ei oikein millään pysty kissanhiekan leviämistä tassujen pohjissa estämään.



ap

että koti näyttää ihan toiselta, jos mies on sellainen, että joka päivä vain vähän piipahtaa sisällä ulkokengissä, jättää joka päivä "vain tänään" kamansa levälleen, jättää roskat roskiksen viereen pöydälle (mikähän siinä voi olla niin vaikeaa laittaa ne siihen vieressä olevaan roskikseen, ja niin edelleen.



Mulla on tuollainen mies, ja sen jälkiä ei kerta kaikkiaan ehdi siivoamaan, kun se sotkee ihan koko ajan joka käänteessä. Jos olisi edes päivät töissä kodin ulkopuolella sotkemassa jossain muualla, mutta kun työtkin tekee kotona...



Omasta mielestään tällainen mies on tietenkin todella siisti, kun kerran viikossa saa jonkin roskan roskikseen asti. Ja sitä muistaa aina mainostaa, että hän ei piere ruokapöydässä. Hallelujaa, tuostahan ansaitsee jo ylistystä!



Eihän tuollaisen kanssa elämisestä mitään meinaa tulla, vaikka en ole mikään himosiivoaja ollenkaan. Siivoojahan meille hankittiin, siitä on kyllä apua, ettei kaikki siivoamisen taakka ole vain yhden ihmisen harteilla. Ja nyt lapsetkin alkavat olla sen ikäisiä, että osaavat jo viedä tavaransa paikoilleen siivouspäivänä.



Jouluksi ja juhannukseksi tehdään isompi siivous, mihin miehenkin on oikeesti pakko osallistua. Ja hyvin tuo on lapsuudenkodistaan oppinut siivoamisesta nurisemisen, kun nuo kaksi vaivaista kertaa vuodessa aiheuttaa joka ikinen kerta sellaisen valituksen, että oikeestiko nyt pitää jotain siivota. Huokaus soikoon!

ja odota ihan rauhassa, että mies tekee omansa. jos ei tee, anna olla. kyllä hän joku viikkoo huomaa, että osa hommista tuntuu olevan hoitamatta ja miettii ehkä kenen ne pitikään tehdä...

Meillä ainakin miehen vastuualueet on tekemättä kaksi vuotta, eikä miestä haittaa yhtään. Ei mun pinna kestä, kyllä mä sitten lopulta repeän, että eikö tonkin voisi vähitellen hoitaa. Kuinka monta vuotta pitää odottaa miehen heräämistä ja ottaa itse vain rennosti, kun kaiken maailman kuoriaiset jo pesii nurkissa?

puhtaat vaatteet, ruuan suuhunsa, kaupasta sampoot ja vessapaperit? Antakaa kun arvaan: vaimo tuo ja tekee. Raivoaa ja nalkuttaa, mutta tekee. Niin ne miehet on oppineet että itse ei tarvitse tehdä kunhan vain jaksaa välillä kuunnella vikinää.



Ja tiedän senki mitä nyt sanotte: mutta kun ei itse jaksa katsella äijän sotkuja. No senkun jatkatte orjailua mutta älkää jaksako ruikuttaa. Kyllä possusta eroon pääsee jos tosissaan yrittää.