Ajattelen salaa anorektikoista ja bulimikoista

aika pinnallinen ajattelutapa sinulla.

Ainakin mun elämä ois varmasti helpompaa jos sairauteni syy ois pinnallisuus.

Syömishäiriön syy on ironisesti paljon syvemmällä kuin pinnallisuudessa. Usein sairastunut haluaa ennen kaikkea olla kontrollissa, tällä ei välttämättä ole juurikaan tekemistä ulkonäön kanssa.



Mutta sinulla ei ole asiasta ilmeisesti juurikaan tietoa tai kokemusta, niin on ymmärrettävää että ajattelet noin yksinkertaisesti asiaa ja kuvittelet, että kyse on liian pitkälle menneestä dieetistä. Se onkin varsin yleinen harhaluulo.

aika pinnallinen ajattelutapa sinulla.

Yksinkertaistava, epälooginen, ulkoiseen keskittyvä jne. Ilkeästi sanottuna: typerä ajattelutapa.

ja olen pinnallinen, itsekeskeinen ja elämäni on sisällötön eli ainakin minun kohdallani olet ihan oikeassa :)

Sama ihminen voi tavoitella kaunista ulkonäköä (mukaanlukien hoikkuus) ja ajatella syvällisiä ajatuksia ja kokea tunteensa syvästi. Kauneutta tavoittelevien ihmisten leimaaminen pinnallisksi on ...... pinnallista :-). Jos nyt mietin vaikka itseäni ja tuntemiani ihmisiä, kyllä siihen että elää täyttä elämää voi kuulua myös kauneuden kaipuu.

... että syömishäiriössähän siis nimenomaan ei ole kyse kauneuden kaipuusta, mutta toin pointtini esiin siksi että tässä keskustelussa sivuttiin myös tätä yleistä teemaa ulkonäköasioiden leimaamisesta pinnallisiksi.

tuollaisista persoonallisuuden piirteistä ole kysymys, vaan noiden sairauksien syyt ovat paljon syvemmällä.

Kyse tosiaan ei ole ihan vaan pitkälle menneessä dietissä, niin kuin joku sanoikin.



Ja vaikka kyse olisikin pinnallisuudesta, niin ajatteletko tämän pinnallisuuden olevan vain ja ainoastaan tämän yksittäisen yksilön ominaisuus ja vika? Ei esimerkiksi hänen kasvuolosuhteidensa tuote?

minusta syömishäiriöön sairastuvat useimmiten ne syvällisemmät tytöt jotka kantavat koko maailman huolia harteillaan...

Olen täysin samaa mieltä ap:n kanssa.

syömishäiriöosastoilla sairaalassa ap varmaan yllättyisi kun näkisi millaisia tyttöjä ja naisia siellä on. Suurinta osaa ei kiinnosta yhtään miltä näyttää, ihan muut huolet kyseessä...

niin mä ajattelen aina, että olisi paljon kätevämpää olla anorektikko kuin bulimikko. Ei tulisi niin kalliiksi.



Ymmärrän, että kyseessä on vakava sairaus. Ei, en tunne ketään (ainakaan tietääkseni) sairastunutta. En pidä niitä vitsinä ja ymmärrän, että anoreksia ei ole yhtään sen "parempi".