Lue keskustelun säännöt.
Korreloiko ensisynnytysikä yhteiskuntaluokan kanssa?
28.02.2012 |
Melkein voisin tuttavapiirin kokemuksella näin väittää.
Eli mitä "korkeampi" yhteiskuntaluokka, sitä vanhempana esikoiden saadaan?
Kommentit (30)
korreloi asuinpaikka. Ainakin omassa tuttavapiirissä myös korkeastikoulutetut on saaneet lapset nuorena. Asumme pohjoisemmassa Suomessa.
Etelässä asuvat tuttavamme sen sijaan saavat lapset myöhään. Siellä korkeampi koulutus vielä entisestään myöhentää lastentekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilastot tutkivat ryhmiä, ei pienen pientä otantaa. Ja tällä perusteella tämä väite pitää varmasti paikkansa. Jos on saanut opiskelupaikan yliopistosta ei YLEENSÄ ihminen ala lisääntymään vaan suorittaa tutkinnon loppuun, työllistyy ja ehkä lisääntyy. Hän haluaa perusasiat kuntoon, ettei tarvitse käydä sossussa eikä muiden veronmaksajien pussissa.
myös nuorena pukkaamaan jälkikasvua.
Eipäs yleistetä....
"Korrelointi on tilastoilmaus
Tilastot tutkivat ryhmiä, ei pienen pientä otantaa. Ja tällä perusteella tämä väite pitää varmasti paikkansa. Jos on saanut opiskelupaikan yliopistosta ei YLEENSÄ ihminen ala lisääntymään vaan suorittaa tutkinnon loppuun, työllistyy ja ehkä lisääntyy. Hän haluaa perusasiat kuntoon, ettei tarvitse käydä sossussa eikä muiden veronmaksajien pussissa. "
Tilastot tutkivat ryhmiä, ei pienen pientä otantaa. Ja tällä perusteella tämä väite pitää varmasti paikkansa. Jos on saanut opiskelupaikan yliopistosta ei YLEENSÄ ihminen ala lisääntymään vaan suorittaa tutkinnon loppuun, työllistyy ja ehkä lisääntyy. Hän haluaa perusasiat kuntoon, ettei tarvitse käydä sossussa eikä muiden veronmaksajien pussissa.
Mutta miksi yliopistossa opiskeleva ei muka kykene samalla elättämään vauvaa - ilman sossua? Kyllä yksi lapsi tulee halvemmaksi kuin kosteat opiskelijaillat. Kokemusta molemmista.
Oikeasti kyse lienee siitä, että yliopistoporukka pääsee panovaiheeseen vasta päälle parikymppisenä ja ei siksi ole vielä perheenperustamisvaiheessa. Toisin kuin jo aiemmalla iällä viriilit - ja kokemuksia hankkineet - amislaiset.
Miettikää nyt jotain dippainssiopiskelijoita. Ne ei kyllä taatusti saaneet pesää vielä lukiossa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilastot tutkivat ryhmiä, ei pienen pientä otantaa. Ja tällä perusteella tämä väite pitää varmasti paikkansa. Jos on saanut opiskelupaikan yliopistosta ei YLEENSÄ ihminen ala lisääntymään vaan suorittaa tutkinnon loppuun, työllistyy ja ehkä lisääntyy. Hän haluaa perusasiat kuntoon, ettei tarvitse käydä sossussa eikä muiden veronmaksajien pussissa.
Mutta miksi yliopistossa opiskeleva ei muka kykene samalla elättämään vauvaa - ilman sossua? Kyllä yksi lapsi tulee halvemmaksi kuin kosteat opiskelijaillat. Kokemusta molemmista.
Oikeasti kyse lienee siitä, että yliopistoporukka pääsee panovaiheeseen vasta päälle parikymppisenä ja ei siksi ole vielä perheenperustamisvaiheessa. Toisin kuin jo aiemmalla iällä viriilit - ja kokemuksia hankkineet - amislaiset.
Miettikää nyt jotain dippainssiopiskelijoita. Ne ei kyllä taatusti saaneet pesää vielä lukiossa :)
Olin siis ei-nörtti lukiolainen ja sittemmin yliopistossa opiskeleva nuori äiti. Jolla oli tarpeeksi kokemusrikas ja villi menneisyys, että maltoin jo nuorena asettua aloilleni ja perustaa perheen kunnollisen miehen kanssa. Ne kunnon miehet kun kannattaa napata mukaansa ajoissa...
että nuorena lapsen tehneet naiset eivät ole edenneet urallaan ja ovat jääneet vähän jämätehtäviin. Tähän varmaan on syynä se, että silloin kuin muut vastavalmistuneet paiskivat töitä, tekivät ylitöitä ja halusivat lisää vastuuta, nämä naiset olivat kiinni lasten sairasteluissa, perhe-elämässä yms. eivätkä siinä elämänvaiheessa kyenneet keskittymään töihin tai uraan, ja ne ylennykset jäivät saamatta kun vaihtoehtona oli uraansa paremmin panostavia lapsettomia. Pari on nyt nelikymppisenä uudelleenkouluttautunut tai muuten repäissyt ammatillisen kuvion uusiksi ihan menestyksekkäästi, mutta pitkään kitkuttivat alipalkattuina ja vähän heikommissa tehtävissä, osa yli 10 v pätkätöissä. Ne, jotka alle 30-v pystyivät vähän panostamaan töihinsä ja uraansa, ovat pääosin tehneet lapsensa vasta sitten kun plakkarissa oli jo kunnon duuni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja aiheesta on tutkimuksiakin. Toki aina löytyy joku Anni Sinnemäki poikkeuksena, mutta yleisellä tasolla ei kukaan ylöspäin kurkottava hanki lapsia lapsena.
mutta tilanteetkin saattaa muuttua. Esim. kun itse sain teininä esikoiseni, oli sosiaalinen asema melko heikko, toimeentulotuella elelin ja olin yh.
Kymmenisen vuotta myöhemmin opinnotkin on takana ja vakituinen työsuhde, en siis varmaan ihan alinta kastia enää ole. Kaksi lasta. Yo-tutkinto kesken, mutta olenkin alle 30-vuotias.
Yli 30-vuotiaana meillä ehkä on kaikki mitä muillakin yli 30-vuotiailla on, mutta lapset vain on vanhempia; pari lasta, omakotitalo (omassa omistuksessa), koulut kokonaan käyty ja omaisuuttakin kasassa erilailla kuin nyt.
Tietenkään varmaan kaikki teinivanhemmat ei tällaiseen halua tai pääse, osaan arvostaa saamaani tukea ja sitä että olen "päässyt jaloilleni".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta olen itse tullut äidiksi 20-vuotiaana ja olen akateemisesta suvusta ja itsekin akateeminen.
En sitten tiedä, mikä mun yhteiskuntaluokkani on, mutta esikoisen sain 23-vuotiaana.
Olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (24v.), mieheni on amk-insinööri. Tienaan noin 40t€/vuosi, samoin mieheni. Asumme omistusasunnossa, lapsia on kaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutulla ja tutkimuksia joskus nähneenä (ei ole nyt laittaa linkkiä tms.) sanoisin että pääasiallisesti korreloi.
Mitä tässä olen kymmenen vuoden ajan seurannut, niin kyllä korreloi. Tumpelot väänsivät pennut alle parikymppisinä, ja edelleen paskaduuneissa. Vanhemmalla iällä tehneet ovat "korkeammassa yhteiskuntaluokassa".
Toisaalta, onko se syy vai seuraus.
Myös kunnianhimolla on merkitystä. Joku on tyytyväinen siihen että myy Halosella vaatteita lopun ikäänsä. Hyvähän siinä on penska vääntää nuorena. Joku toinen haluaa ehkä kiertää maailmaa, työskennellä ja opiskella ulkomailla, jne kokea. Vasta tämän jälkeen tekee valintansa että meneekö Siwan kassalle vai käyttääkö niitä maisterin papereita johonkin hyödyllisempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta keskimäärin ainakin omissa ystäväpiireissäni odotetaan, että ehtii nähdä maailmaa ennen esikkoisen syntymää.
Rahalla ei tässä ole tekemistä
Lapsiluku sen sijaaan ei korreloi. Lapsiluku menee keskimäärin niin, että alemmilla sosiaaliluokilla voi olla enemmän lapsia, sitten keskituloisilla vähemmän, mutta taas hyvätuloisilla ja korkeimmin koulutetuilla on enemmän lapsia. Miesjohtajilla on yleensä keskimääräistä enemmän lapsia, ja yllättäen, myös naisjohtajilla.
Ei ainakaan minun kaveripiirissäni...monet halusivat tehdä lapsensa nuorena, ja ovat yliopisto-opinnot suorittaneet tyyliin "vauva mukana rintarepussa":)
Mitä tässä olen kymmenen vuoden ajan seurannut, niin kyllä korreloi. Tumpelot väänsivät pennut alle parikymppisinä, ja edelleen paskaduuneissa. Vanhemmalla iällä tehneet ovat "korkeammassa yhteiskuntaluokassa".
Toisaalta, onko se syy vai seuraus.
Myös kunnianhimolla on merkitystä. Joku on tyytyväinen siihen että myy Halosella vaatteita lopun ikäänsä. Hyvähän siinä on penska vääntää nuorena. Joku toinen haluaa ehkä kiertää maailmaa, työskennellä ja opiskella ulkomailla, jne kokea. Vasta tämän jälkeen tekee valintansa että meneekö Siwan kassalle vai käyttääkö niitä maisterin papereita johonkin hyödyllisempään.
Eikö olekin jännä homma, ettei kaikki halua kiireistä elämää? :) Vaan ovat hyvin tyytyväisiä työhön, mistä saa sen verran rahaa, että pärjää :)
Kerroppas mulle, onko nämä ns. alemmat työt todellakin hyödyttömiä sinun mielestäsi? :)
Ottaisiko päähän jos joku ei tekisi ruokaa mukuloillesi koulussa? Tai jos joku ei siivoaisi niiden paskoja pois? Tai möisi sinulle ruokaa kaupassa? :)
Mä olen paremmassa asemassa ts. vakituisessa työpaikassa (vaikka sain lapsen 22-vuotiaana) kuin ystäväni joka ensisynnytti vasta yli 30-vuotiaana (opiskelut kesken, pätkätöitä, työttömänä).
Itse en koe olevani mikään menestyjä. Eikä ole miehenikään. Sain ekan lapsen 32v ja lapsia nyt kolme.
Toisaalta taas ne entiset koulukaverit jotka alkoi tehdä lapsia heti yläasteen jälkeen ovat ehkä vielä huonommin menestyneitä kuin itse olen.
En nyt täysin tästä itseeni ota, koska onhan täällä muitakin kirjoittajia.. Mutta kuten mainitsin yllä, niin itse olen vuosia ollut kaupan kassalla ja ns. kouluttamattomien töissä, samoin vaimoni. En koskaan ylenkatso heitä. Siivoajillekin juttelen aina mukavia toimistolla.
Onhan tämä vähän itsensä toistamista, mutta oma "ylemmyydentuntoni" aiemmassa viestissä perustui pelkästään siihen, että ne asiasta valittajat eivät ole tehneet asialle mitään. On mahtavaa että joillain kassatyö tms. on kutsumusammattina, koska sellaiset ovat hemmetin hyviä työssään. Itseäni ottaa päähän nämä marisijat joita jurppii kassatyö, mutta eivät viitsi tehdä asialle mitään. Minulle se kassatyö riitti, ja minulle se ns. suoraan helvetistä niin älyllisten haasteiden kuin kaiken muunkin suhteen.
Suvaitsevaisuudesta en tiedä, mutta itse olen aina ollut ns. kaikkien kaveri. Kaikkien ulkomaalaisten, vähempiosaisten ja oudompien auttaja. Minä olen ollut firmassa se joka järjestää juhlia _kaikille_, ei vain sille eliitille. Minä tervehdin kyllä kaupan kassaa ja ketä tahansa (vaikka sitä nyrpeää irvistystä, joka kassalta itseltään joskus tulee, ei aina iloisena vastatervehdyksenä voi pitää). Olen mukava ja ystävällinen kaikille. Kaupassa töissä ollessani palvelin aivan kaikkia tasavertaisesti. En kumarrellut minkkiturkkitätejä ja "kooteeämmiä".
Tässä palstalla kun ne muut kommunikoinnin keinot eivät välity tekstin lisäksi.
Noh, pipoa löysemmälle sielläkin niin tulee mukavampi tiistai. ;)