2 kk vauva ja äidin bakteerikammo

raja menee siinä että jos se haittaa sinun normaalia arkitoimintaa.



Toki vauvojen äidit saattavat olla vähän vauhkompia varsinkin jos eka lapsi kyseessä.



Mitä bakteereita pelkäät vauvauinnissa?



Vauvan on hyvä altistua pienissä määrissä bakteereille sillä tavalla hän saa vastustuskykyä :)

tai kavereiden kanssa vauvatapaamisiin, jos joku mainitseekin, että on ollut vähän flunssaa tai vauva oksensi kerran 3 päivää sitten jne. Tuntuu, ettei muita haittaa tollaiset puheet. Itse ihan ahdistun ja tulee ns. pakoreaktio. Haluan vaan suojata vauvan ja mennä pois, kotiin turvaan.



Vauvauinnissa pelkään veteen liuenneita muiden vauvojen noro- ja flunssapöppjä, jotka vauva sitten nielee.



Onko vielä normaalin rajoissa??



ap

Selkeä pakko-oireisuus. Mun miehellä oli tavatessamme ihan sama, meinasin tulla hulluksi, mutta sai apua.

niin ei ole normaalia. Tietenkin kannattaa olla terveen varaovainen vauvan kanssa mutta ei nyt sentään kaikkea pelätä. Juttele neuvolassa oireistasi!

Toisaalta 2 kk ikäistä saakin mielestäni varjella toisten pöpöiltä. Ei ole mukavaa noin pienen sairastaa. Jos on vaikka perusflunssa eikä jaksa imeä maitoa, niin mikäs sitten neuvoksi. Itse muistan hädissäni lusikalla syöttäneeni maitoa väsyneelle kuumeiselle vauvalle. Parhaillaan on vuoden ikäinen kipeänä, mutta sen saa sentään syömään helpommin, jos tarjoaa jotain herkkua, eikä tarvi heti kuumeesta viedä lääkäriin. Parit flunssat ainakin saimme vauvauinnista. On se silti mukava harrastus niin vanhemmille kuin vauvallekin.

Anteeksi; mutta ärsyttää kun bakteerit ja virukset niputetaan samaksi asiaksi.



Vauvan kannalta sairastaminen on kurjaa oli aiheuttaja virus tai bakteeri mutta silti termit oikein.

Jollain tavalla ehkä menee yli mutta toisaalta. Hei, miksi sitä haluaisi lapselleen jonkun sairauden/taudin? En mäkään vie lastani mihinkään sellaseen paikkaan jossa on suuret mahdollisuudet saada joku tartunta. Kyllä niitä tartuntoja kerkee saada ihan riittävästi myöhemminkin kun lapsi siitä kasvaa vahvemmaksi yms. Ensimmäisen lapsen kanssa mentiin moneen paikkaan enkä ollut niin pöpökammoinen ja voi sitä jatkuvaa sairastelua!!! Jatkuvaa valvomista ja millon oli mikäkin tauti päällä ja sitten me vanhemmatkin saatiin ne tartunnat riesaksi. Nyt tämän toisen lapsen kanssa olen ollut paljon tarkempi ja eipä ole ollut jatkuvia kierteitä ja elämä on ollut paaaljon helpompaa ja ressittömämpää.

eikä sitten pysty hengittämään ja syömään ja että tulee kova kuume, enkä saa apua terveyskeskuksesta. Vauvalla ei ole edes sairausvakuutusta että voisi mennä yksityiselle.



Ajattelen tartuntavaaraa aina kun poistumme kotoa. Kotona en pelkää, ellei tule nuhaisia vieraita.



Menettekö te muut oikeasti käymään kaverilla, jonka vauva on toipumassa flunssasta? Tai käytte vauvakerhossa flunssa-aikaan? Eikö ahdista??



ap

se kiva, ettei lapsi saa tartuntoja. Meille tosin isä toi töistä kotiin monen monta tautia, ettei kotona kyhjöttäminen edes auttanut :/ Jos et itse välitä kotona olemisesta, niin tuskin vauvakaan vielä. Ole siis rauhassa. Ja ei kai mihinkään vauvauintiin edes noin pienen kanssa mennäkään?



Sitten kun itseäs alkaa haitata, niin hae apua, jos ei kammo ole mennyt vauvan kasvaessa ohi itsestään :)

vauva sairastui aina pahasti rokotuksista, muuten ei niinkään. Aiotko välttää varmuuden vuoksi rokotuksiakin? Sittenhän vauva on vielä alttiimpi...



Pointtini on, että jostain ja joskus lapsi saa taudit joka tapauksessa. Vielä hän on niin pieni, että voit hyvin vältellä vauvakerhoja, jos itse kestät ilman seuraa. Myöhemmin niitä sairauksia alkaa tulla vaikka sitten sieltä isi töistä joka tapauksessa.

että sulla on todennäköisesti synnytyksenjälkeinen masennus tai muu stressitila joka laukaisee tuon pakko-oireilun vauvan terveydestä. mene juttelemaan jonnekin, saat helpotusta ja apua.



en väittäisi sulla olevan ocd vielä tuon perusteella, koska tuo on tosi kapea-alaista ja vähän vaivaavaa, eli et sentään hinkkaa sitä vauvaasi puhtaaksi jatkuvasti (äläkä missään nimessä teekään niin).



hakeudu vaikka neuvolan kautta puhumaan johonkin.

flunssa kesti 3 viikkoa ja pojalla ikää jo 9kk,mutta silti en päästä meille nuhaisia tai mene kyläilemään jos kylässä nuhaisia tai vatsatautisia immeisiä.Kolme viikkoa kipeän lapsen kanssa on rankkaa,varsinkin kun itse olin samaan aikaan kipeänä ja lääkkeet ei heti tehonnut.muuten kyllä ollaan aina liikuttu normaalisti vauvakerhoissa ja ihmisten ilmoilla.

vain tervettä järkeä välttää kontakteja sairaisiin pienen vauvan kanssa, mutta jos kammo on tosiaan sellainen, että jätät varmuuden vuoksi kerhottelut ym, on kyseessä mielestäni ongelma.



Tai ainakin siitä voi tulla sellainen, ethän voi millään koko vauva-aikaa olla kotiin sulkeutuneena ilman vieraita.

Meillä on useampi lapsi, joten niitä pöpöjä ei voi samalla tavoin vältellä. Olisihan se kurjaa toisille lapsille kököttää vain kotona! Vauva (2.5kk) on pari flunssaa sairastanut. Kuumetta ei tullut (harvemmin noin pienelle tuleekaan) mutta nuha tietenkin on ikävä. Muistahan kuitenkin, että vauvasi ei enää ole aivan vastasyntynyt - ja toisaalta että jos imetät niin ne vasta-aineet suojaavat vauvaa paremmin nyt kuin parin kk:n päästä. Ymmärrän hyvin, ettei vauvaa kannata turhaan viedä ihmismassoihin keräämään tartuntoja, mutta sitä todella kummastelen jos taaperoakin ylisuojellaan pöpöiltä (niin kuin usein kuulee).

eikä sitten pysty hengittämään ja syömään ja että tulee kova kuume, enkä saa apua terveyskeskuksesta. Vauvalla ei ole edes sairausvakuutusta että voisi mennä yksityiselle.

Ajattelen tartuntavaaraa aina kun poistumme kotoa. Kotona en pelkää, ellei tule nuhaisia vieraita.

Menettekö te muut oikeasti käymään kaverilla, jonka vauva on toipumassa flunssasta? Tai käytte vauvakerhossa flunssa-aikaan? Eikö ahdista??

ap

Rs-virus on pienillä rankka ja vaatii monesti sairaalahoitoa. Omaani hoidettiin osastolla 4 kk iässä, kun hengitys kävi vaivalloisemmaksi ja maito ei pysynyt räkäisyyden vuoksi sisällä kotikonstein. 3 kk iässä annettavat rokotukset antavat myös tärkeää suojaa ennen taudinaiheuttajille altistumista. Erityisesti hinkuyskälle!



Neuvolani oli sitä mieltä, että jos äidin pää kestää, niin vauvalle on vain hyväksi viettää tautiturvallisempaa elämää varsinkin 3-4 ekaa kuukautta. Vauvani ovat käyneett ekan kerran kerhossa reilun 3 kk iässä ja sieltäkin on lähdetty heti pois, jos joku äiti on tullut selvästi tautisten lasten kanssa. Oman pienen voi myös siirtää kauemmaksi ja antaa hänelle vain kenenkään kuolaamattomia leluja leikittäväksi.



Ihanaa kun tulee kevät! Lapsiperheissä sairastetaan huomattavasti vähemmän kesäaikaan. Rankat kausittaiset tauditkin väistyvät kesällä meiltä, aiheuttaakseen tautitapauksia toisella puolella maapalloa.

voi vältellä muita, varsinkin sairaita ja se nyt on ihan ymmärrettävää. Mut muistaisit sit kun lapsi on vähän vanhempi (yli puolivuotias) että ne taudit voi myös auttaa vastustuskyvyn kehittymiseen. Mä en ole ikinä niinkään paljoa stressannut hygieenisyydestä, siis toki on pesty kädet esim. kauppareissun tai kerhon jälkeen kun kotiin on tultu mut mun mielestä liika on liikaa.



Mä suosittelisin et puhut vaikka neuvolassa tästä jos saisit sieltä paremmin apua :)

Varsinkin oksennustautia kammosin. Mutta sitten niitä sairastettiin pari kertaa ja huomasin että hengissä selvittiin. Kammo väheni ja nykyään ajattelen että tulee jos tulee, vältellään niitä jotka on just sairaana, mutta muuten eletään normaalisti. Ei sitä kotiinkaan voi ikuisesti jäädä ja vaikka jäiskin niin taudit tulee töissäolevan puolison kautta tai kauppareissulta.

vain tervettä järkeä välttää kontakteja sairaisiin pienen vauvan kanssa, mutta jos kammo on tosiaan sellainen, että jätät varmuuden vuoksi kerhottelut ym, on kyseessä mielestäni ongelma.

Tai ainakin siitä voi tulla sellainen, ethän voi millään koko vauva-aikaa olla kotiin sulkeutuneena ilman vieraita.

Entäs jos teille tulee myöhemmin vielä lapsia? Väkisinkin isomman kanssa on käytävä leikkipuistoissa, hoplopeissa, kerhoissa tms. ja useimmiten se vauva täytyy ottaa mukaan. Ja kyllä se mieskin töistä, kaupasta jne. mukanaan niitä bakteereja tuo.

Kuten tuossa mainittiin, on ihan järkevää välttää vaikkapa vierailuja perheissä, joissa ollaan flunssassa.

tai kavereiden kanssa vauvatapaamisiin, jos joku mainitseekin, että on ollut vähän flunssaa tai vauva oksensi kerran 3 päivää sitten jne. Tuntuu, ettei muita haittaa tollaiset puheet. Itse ihan ahdistun ja tulee ns. pakoreaktio. Haluan vaan suojata vauvan ja mennä pois, kotiin turvaan.

Vauvauinnissa pelkään veteen liuenneita muiden vauvojen noro- ja flunssapöppjä, jotka vauva sitten nielee.

Onko vielä normaalin rajoissa??

ap

ainakaan niin että se haittaisi arkeani :) Mutta minä olin hyvin pitkälti samanlainen. Vauvakerhoon mentiin kun lapsi oli 10kk ja mielestäni se oli todella hyvä ikä aloittaa kerhoilu. Ei olisi tullut pieneen mieleenkään viedä parin kuukauden ikäistä altistumaan pöpöille. Noh.. me olemme erilaisia, ei mua tosin häirinnyt ne äidit jotka näin teki, kukin tavallaan.

Itselläni tämä on "helpottanut" (jos näin voi sanoa, koska se ei kuitenkaan ole vaikuttanut arkeamme) lapsen kasvaessa. Minun mielestäni on todellakin suuri ero hoitaa kuumeista parin kuukauden ikäistä vauvaa kuin pari vuotiasta taaperoa. Ja juu, pöpöt tulee jos on tullakseen, mutta minusta ehdoin tahdoin niille ei kannata altistaa eli flunssakautena miettisin tarkemmin mihin menisimme.

Vauvan vaatteet ja petivaatteet silitin tässä pöpökammossa 6kk asti, sen jälkeen satunnaisesti ja nykyään todella harvoin, jos koskaan. Sitä olen välillä miettinyt mistä oikein revin sen jaksamisen, kun en koskaan aiemminkaan ole jaksanut vaatteita silittää :D

vauvalla on heikko vastustuskyky viruksia ja bakteereja vastaan. Vaikka vauvaa imetetään, niin silti. Vauvalle aikuisen tavisflunssa voi olla hengenvaarallinen. On siis ihan järkevää funtsia, miten kannattaa toimia. Räkäisten lasten tai aikuisten seuraan en itse mene lasten kanssa. Kotiini kun tulee vieraita, pyydän menemään käsipesulle, jos eivät muuten menisi. Osa viruksista ja bakteereista on myös vauvalle melko harmittomia, mutta tieten tahtoen en niillekään vauvaa altistaisi.