Kenellä oikeus sano ketä saa tulla käymään?
Miehen kaveri soittaa ja sanoo et voiko tulla käymään. Mies sanoo et joo kyllä se käy, kysyn eka tolta vaimolta. Vaimo sanoo et ei tänään, ei jaksa vieraita. Miehen kaveri sanoo, että jos miehelle käy ni kyllä hänen kuulus päästä käymään vaikka vaimo sanoo ei. Mites teillä tämmönen asia hoitus?
Entäs jos miehen kaveri on meillä ja käyttäytyy asiattomasti. Vaimo sanoo, että taisi vierailu loppua tältä päivältä. Miehen kaveri ei halua lähteä. Mitäs tässä tilanteessa tehdään?
Kommentit (10)
ja täysin samaa mieltä kakkosen kanssa :)
Tosin sen painaa enemmän joka sanoo ei. Ei kenenkään ole pakko kotiinsa vieraita päästää jos ei halua/jaksa.
KOittakaa nyt ihmiset sen verran olla aikuisia, että saatte tällaset asiat keskusteltua läpi.
Niin ja miehen "kaverilla" ei ainakaan ole mitään sanomista siihen asiaan.
Ja toisekseen, eikö pidä olla täysi-ikäinen että pääsee naimisiin? Teidän tilanteessanne kysyisin kuitenkin kyläilylupaa miehen ja äiskältä ja iskältä...
kyläilyistä etukäteen. Ei siis niin, että minä tai mies sanottaisiin, että "joo, kyllä se käy, kysyn vaan vielä vaimolta". Vaan niin, että "odota, varmistan vielä oliko meillä jotain menoa, soitan kohta uudestaan" (sama asia kuin tuossa ap:n tapauksessa, mutta huomaa sävyero).
Kakkoskohta tuntuu kyllä tosi absurdilta, mutta kai sitä viime kädessä voi soittaa vaikka poliisit paikalle...
ja silloin se on ei.
Mutta tarkoitus ei tietenkään ole, että kukaan käyttää tätä oikeutta väärin ja kieltää toisten perheenjäsenten kaverisuhteet.
Meillä ei kyllä ole kavereita, jotka käyttäytyisivät ap:n esimerkin miehen kaverin tavoin. Ts. eivät käyttäyty asiattomasti, eivätkä vaadi audienssia tai oleskeluoikeutta silloin kun se ei sovi. Meillä ei lisäksi myöskään muillekaan perheenjäsenille silloin käy, kun jollekulle ei käy, ts. kukaan ei sano että "haluaisin sun tulevan mut kun pirttihirmu ei päästä". Me ollaan kaikki täysin yksimielisiä siitä, että kun ei sovi eikä jaksa niin sit ei sovi eikä jaksa. Perhe on yhtä ja muut on sit muita.
tilanteessa hankkiudutaan eroon tuosta "kaverista", jolle ei ole kovin runsaalla kädellä järkeä järkeä annettu.Kyläilykutsut peruttu lopullisesti.
Meillä päätetään yhdessä haluammeko vieraita vai haluammeko olla perheen kesken. Jokaisella perheellä on omat tapansa, pääasia että kaikki perheenjäsenet ovat tyytyväisiä tilanteeseen.
Mies sanoo, että mulla on aikainen herätys, tänään ei käy vierailu. Mutta sitten tulee kuittailua, että mieheni olisi tossun alla. Miehen kaverit ovatkin lapsellisia poikamiehiä.
Onneksi mieheni ei tuosta välitä.
miehen paras kaveri. Ei kukaan nainen siihen voi mennä sanomaan, että et tapaa sitä enää.
mies jo ilmoitti, ettei sovi, niin sitten ei sovi.
Toinen on absurdin kuuloinen tilanne, mutta sitten vaan kaveri heivataan pois kylästä, jos kerran on tarve.