Sinä vegaani. Etkö koskaan kaipaa mehevää, hyvänmakuista pihviä tai kyljystä?
Tai muuta liharuokaa?
Ja ihan mielenkiinnosta kysyn, en pahalla ollenkaan. Itse olen niin lihansyöjä kuin olla voi ja tämänpäiväinen porsaan ulkofile pekoniin käärittynä höysteineen oli taivaallinen päivällinen..siis taivaallinen.
Kommentit (55)
Saa sitä paatunut kasvissyöjäkin himoita kerran vuodessa kahta siivua iskän tekemää joulukinkkua.
ja vastaan, että kyllä, joskus kaipaan. Siis sitä makua ja tuntumaa. Mutta kun tiedän, mitä se on, niin sillä lailla ei kuitenkaan tee mieli, enkä söisi, vaikka kuinka houkuttelevalta tuntuisi noin ruokahalullisesti.
Jos veitsi kurkulla pakotettaisiin, että jotain lihaa olisi vielä syötävä, niin se olisi kyllä sitten joku pihvi. Mitään makkaroita, jauhelihasotkuja tms. en ole koskaan kaivannut. Kala on toinen, mitä joskus muistelen vesi kielellä, mutta sitäkään en siis syö.
Eikä mua edes hävetä tunnustaa tätä ääneen. =) Kyllähän mieli saa tehdä vaikka mukiloida ihmisiä, ei see ole rikos eikä synti, teot on se joka ratkaisee.
tekee mieli maistaa, kun mies tekee liharuokia, mutta yleensä haju on ennemminkin vastenmielinen.
Parille aikaisemmalle: raskaana olevat ja lapset pärjäävät hyvin ainakin lakto-ovoina. Lisärautaa joutuvat syömään monet sekasyöjäodottajatkin. Ei siinä pihvejä tarvita.
Lapsen ruokavaliolle meillä taas on ravitsemusterapeutin ja neuvolan siunaus :)
Aluksi kyllä(kasvissyöjä 17v ja vegaani 12v). Nykyään en.
Näen siinä pihvissä palan eläintä,jolla minun mielestäni olisi pitänyt olla oikeus hyvään elämään. Suomessa(kin) syötävä liha on lähes aina jossain määrin tehotuotettua;se,että eläimellä olisi ollut edes siedettävän hyvä elämä (valoa, mahdollisuus liikuntaan,normaaliim lisääntymiseen, omien poikasten hoitamiseen ja lajitoverien normaaliin seuraan) ei toteudu kuin alle prosentilla eläimistä Suomessakaan.
Meilläon aina ollut rakkaita lemmikkejä. Nykyään,kun katson koiraani silmiin, en ymmärrä miten olen voinut katsoa niitä aiempia,lähes yhtä rakkaita, ja samalla kohdella toisia eläimiä esineinä.
mutta lihaa en kaipaa. Se on kamalan pahanmakuista ja pelkkä ajatus yököttää. En ole koskaan pitänyt lihasta ja koulussa päivän pahin asia oli kun joutui syömään liharuokaa. Siihen aikaan ei koulussa mitään erikoisruokia tarjottu muutakuin lääkärin todistuksen perusteella.
Syön siis kasvisten lisäksi maitotuotteita, kananmunia ja kalaa. Kala ei inhota.
en siis ole mikään "paatunut kasvissyöjä", enkä vegaani. Viimeisimpään musta ei edes olisi, tykkään ihan liikaa mm. suklaasta, jäätelöstä ja kaikista ihanista karkeista, joissa on liivatetta. Mutta en syö lihaa, paitsi kalaa silloin tällöin. Mun perusteeni kasvissyömiselle on ollut tasan ja vain se, etten tykkää lihan mausta, en ole ikinä tykännyt. No, appiukon luona yritän nieleskellä jonkun verran niitä ruokia, jotka kaikki tungetaan täyteen jauhelihaa tai jotain muuta lihaa, kun appiukko ei voi kuvitellakaan syövänsä ruokaa, jossa ei lihaa ole.
Mutta en siis todellakaan kaipaa minkään pihvin tai lihatuotteen makua, hajua, koostumusta tai mitään muutakaan.
Sama mitä joku kirjoitti: liha tuntuu vaan vastenmieliseltä. Viimeisin liha-ateriani oli sellainen, että en vaan saanut nieltyä niitä paloja. Silloin tajusin, että minun lihansyöntini on ohi. Kasvissyöntini syinä ovat pääasiassa eettiset syyt, mutta minulla vaikuttaa syömiseen paljon mielikuvat.
Olen ollut kasvissyöjä tosi kauan, ja liharuuat näyttävät ja tuoksuvat vastenmielisiltä. Ei tee kyllä yhtään mieli. En usko, että saisin yökkäämättä edes alas mitään lihaa.
Vaan vegetaristi, mutta vastaan silti.
Harva asia tekee niin oksettavan olon kuin pihvin tuoksu. Kerran menin haukkaamaan leipää, jonka välissä oli kinkku. Meinasi oksennus tulla, sillä liha maistui lähinnä mädältä kasvikselta. Eli siltä mille haiseekin.
Tottumisesta siis kiinni. Itse en voi kuvitellakaan syöväni mitään niin oksettavaa.
[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="17.06.2014 klo 21:45"]Joskus aikaisemmin tykkäsin lihasta kovastikin, mutta ihmisen mieltymykset muuttuvat ajan myötä. Nykyään olen huomannut, että esimerkiksi seitan ja muut "lihankorvikkeet" ovat oikeastaan paranneltuja versioita lihasta: herkullista, paremman makuista kuin liha ja jää kevyt olo. Ja voi muunnella loputtomiin.
[/quote]
Teollisesti prosessoidut ja täynnä lisäaineita olevat kasvismössöt ovat terveellisestä kaukana. Kuka hullu syö jotain seitania?? Sehän on puhdasta gluteenia. Keliakian sen syömisestä saa.
[/quote]
Mieluummin keliakia kuin syöpä, jonka saa punaisen lihan syömisestä. PS. En tiedä yhtään tapausta, jossa seitanin syömisestä olisi seurannut keliakia. Keliakia vaatii nimittäin perinnöllisen alttiuden.
Ja toki on olemassa myös gluteenitonta seitania keliaakikoille.
53
Ainakin minun seitanissani on aina noin puolet muita aineita kuin vehnägluteenia, joten se on suurinpiirtein yhtä "vaarallista" kuin tavallinen leipä. Kannattaisi ehkä "vähän" ottaa asioista selvää ennen kuin kirjoittelee.
En ole vegaani mutta lihaa en ole syönyt n. 15 vuoteen. Ei tee mieli pihviä, en muista milloin olisi tehnyt. Ei pihvejä juuri tullut syötyä silloinkaan kun lihaa vielä söin. Ihan hullua mutta kaksi "liharuokaa" joita kaipasin alkuaikoina oli nakkikastike (sitä voi tehdä soijanakeista :)) ja purkkilihapullat =P. Vaikka eivät todellakaan olleet tavallista syömistä silloin lihansyöntiaikanakaan. Nyt en ehkä 10 vuoteen ole enää kaivannut mitään lihan syömistä, mutta nautin kyllä tuoksusta kun esim. lihaa grillataan.
Miksi ihmiset kokee sen niin vääränä puraista tuotantoeläinten persettä? Ilman lihansyöntiä noita jalostettuja eläimiä ei eläisi laisinkaan. Sen verran pitkälle jalostettuja ovat. Moiset herkku-elukat kuolisivat metsässä ekoissa pakkasissa. :(
Lihansyöjät tarjoavat noille elukka-paroille elämisen mahdollisuuden lämpimissä karsinoissa. Onneksi me lihansyöjät tyhjennämme karsinoita, että uusillakin eläimillä on mahdollisuus elää.
T: Liha-humanisti
Ei tee mieli. Yritän välillä syödä lihaa, mutta ei Se mene alas.
ihan sekaruokailija, mutten silti "kaipaa" pihvejä taikka kyljyksiä. *oksu*