Mitä ajattelette 27-vuotiaasta äiditsä, joka lukee Aku Ankkoja ruokapäydässä?

t. 26v äiti

Luen myös muita sarjakuvia. Aidan takaa, Baby Blues, Didier Comezin sarjakuvia, Far Sidea, Jereä ja vaikka mitä.



Ikää on melkein 27.

Ja sitä luetaan tottakai ruokapöydässä. :D

Mäkin luen ruokapöydässä, tosin juorulehtiä.

Muille aina motkotan lukemisesta ja teen sitä itse sitten, vaikka koko perhe syödään yhdessä:)

t. toinen 27v äiti

Eihän lapsi ymmärrä puoliakaan niistä jutuista enää, ovat mukavan hykerryttävää aikuisempaa huumoria pullollaan ja täynnä pieniä yksityiskohtia. Meillä myös mies tilaa Aku Ankkaa, on 26-vee. Lukee myös ruokapöydässä :D Että no hätä.

Lähinnä pointtini oli juuri tuo Aku Ankka, ei niinkään ruokapöydässä lukeminen. Olen meinaan hävennyt tätä Aku Ankka-kiinnostustani enkä myönnä sitä kenellekään paitsi miehelleni :) Ankat piilotetaan kun vieraita tulee .

ap

Kysymyksestäsi päätellen pidät tuota kai jotenkin outona. Minusta kuulostaa ihan tavalliselta ihmiseltä.

Kotiin tilaisin, vaan kun ei ole rahaa...

Mä luulin myös aikoja sitten että mies on jotenkin lapsellinen (siis liian) kun tilaa Aku Ankkaa, mutta nyt oon todennut että ne on tosiaan suunnattu vähän vanhemmille kuin aiemmin. Lue vaan rauhassa! Ihan hauskoja oivalluksia ja viittauksia niissä on.

Minä luen syödessä naistenlehtiä tai Akua ja ikää on 31v. Aivan normaali, työssäkäyvä, tosin nyt ä-lomalla oleva nainen olen kuitenkin näinkin omituisista tavoistani huolimatta:)

Lukisit jossain muualla, millaisen mallin lapsikin saa.. =)

Ikää on 39v. Lapsesta saakka on Akkari tullut, ei tulisi edes mieleen piilotella niitä vierailta :oD.

varsinkin isäni paheksuu ylikaiken, että aikuinen osoittaa oman lapsellisuutensa. Mulla akkareista tulee hirmu hyvä mieli, ne on oikeastaan ainoa keino TODELLA unohtaa omat murheensa, se maailma on niin ihana ja huoleton :)



ap

päiväkahvit viikonlopulla rauhassa ja lukea Asterixeja, vaihtoehtoisesti Tenavia. Ensiksi mainittuja minulla on vaikuttava kokoelma omasta takaa, jälkimmäisiä lainaan kirjastosta silloin tällöin. Aku Ankkaa en niinkään enää lue, vanhemmat Akut oli paljon parempia.

ruokapöydässä niin, ettei edes kuultu äidn motkotusta. Ja kauhee tappelu, kuka saa tuoreen Akun pöytään.



Veli lukee vieläkin paskalla istuessaan.

Mä en tykkää niistä uusista Akuista vain niin paljon. Lue kirjaa ruokapöydässä, ja saan paheksuntaa osakseni.



Taitaa olla huono tapa, mutta monesti päivän ainut rauhallinen hetki, kun kukaan ei vaadi mitään. En aina edes huomaa, jos maito kaatunut joltain...

Isänpäivälahjaksi tilasin sille Aku ANkan. Mieluisempaa lahjaa ei voi olla.