Lue keskustelun säännöt.
onni ei ole muuta kuin hyvin toimivaa aivokemiaa...
18.02.2012 |
Olen syönyt seronilia 20mg muutaman vuoden ajan. Pari kertaa koittanut lopettaa, mutta en ole onnistunut. Kaikki on elämässäni hyvin, ja aina lääkkeitä napsiessani nautin arjestani ja olen onnellinen. Nytkin olin pitkään ollut todella tasapainoinen ja päätin kokeilla elämää ilman lääkitystä.. Noh pari kk meni hyvin, mut sit alkoi ahdistus hiipiä pintaan. Tällä hetkellä olo on epätoivoinen, vaikka kaikki ulkoiset olosuhteet ovat ennallaan :(.
on kauhean epäonnistunut fiilis. Terapiassa käyn viikoittain, mutta oikeasti ainoa mikä auttaa on seremonia.
Kommentit (3)
niinkuin tuhannet muutkin ihmiset. Ajattele sitä vitamiinina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska eivät tunteet ja ajatuksetkaan ole muuta kuin aivokemiaa. Jos joku sanoo tulevansa onnelliseksi pienistä asioista (kuten auringonpaisteesta), niin se on epätarkka ilmaus, koska jos tämän henkilön neurotransmitterit eivät toimisi normaalisti, ei auringonpaisteella olisi väliä hevon helvettiä. Omaa tunne-elämää pystyy säätelemään tiettyyn pisteeseen asti ajatuksilla ja teoilla, mutta ei silloin, jos fysiologinen perusta ei ole kunnossa.
Kiitos kännykkä päivän hymystä :)