Lue keskustelun säännöt.
Kyllä lapset voivat olla syynä eroon!
16.02.2012 |
Tuolla toisessa ketjussa joku jeesusteli, että lapset eivät voisi olla syynä eroon. Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Omalla kohdallani nimenomaan lapset johtivat eroon. Pyöräytin kaksi lasta ex-vaimoni kanssa. Tehtiin muuten vielä koeputkihedelmöityksellä. Jo ekan lapsen kanssa kävi ilmi, että lasten äiti ei voi sietää lapsia. Joskus kysyinkin, että mitä vittua? Miksi lapsi on kuin joku tarttuva tauti, spitaali, jota vältellään? Äiti vastasi, että hän ei voi sietää lapsia… Tästä huolimatta. Ja vastoin suostumustani. Ex kuitenkin väärensi nimeni suostumukseen toisen lapsen koeputkihedelmöitykseen (totta kai näin jo ekan jälkeen, että hänestä ei ole äidiksi).
Tokan synnyttyä. Äiti otti ja häipyi suht heti toisen miehen mukaan ja jätti lapset isin hoidettavaksi. Ja voi sanoa, että tämän SYYNÄ oli lapset. Äiti ei yksinkertaisesti voinut sietää omia lapsiaan. Ei koskaan halunnut olla tekemisissä heidän kanssa. Halusi jatkaa ”iloista kapakkaelämää” ja sinkkumaista lystinpitoa. Kun äiti ei osallistu mitenkään lasten hoitoon. Kuka jää jäljelle hoitamaan lapsia? Tietysti minä. Isä. Ketään muuta ei ole ollut ja ei ole tähän päivän mennessä näkynyt. Tämä johti ristiriitoihin exsän kaa. Tyyliin, ex pyytää mua lähtemään kapakkaan perjantai-iltana. Että ”kyllä ne lapset pärjää pari-kolme tuntia yksinkin. Nehän nukkuvat”. Vielä tässä hermo ei pettänyt. Kun toinen OIKEASTI jatkaa tivaamista, että jättäisin kaksi lasta, toinen vielä ihan vauva, yksin kotiin ja ajan kaupunkiin hänen kanssa baariin. Niin viimeistään siinä vaiheessa sanoin, että helvetin sekopää, mieluummin teen polttoitsemurhan kuin jätän lapset yksin. Painu vittuun!
Minun, siis isän sitoutuminen vanhemmuuteen johti eroon. Esim. lapset nukkuivat mun kaa makuuhuonessa ja jos äiti yritti hiippailla sänkyyn, niin vanhempi lapsi sanoi: ”Tämä on mun isi. Mene pois!” Koska äiti ei mitenkään halunnut osallistua lastenhoitoon, niin hänestä tuli täysin perheen ulkopuolinen jäsen. Lapset olivat pienenä vielä koliikkeja ja sairaalloisia, jolloin mun huomio oli kokonaisuudessaan lapsissa ja kodinhoidossa. Narsistinen ex ei tätä kestänyt, vaan pakeni syntynyttä tilannetta.
Nyt lapset ovat jo 4- ja 6-vuotiaita ja erosta on jo aikaa. Mutta VIELÄKÄÄN äidin ja lasten välit eivät toimi. Sekä äiti että lapset eivät voi sietää toisiaan ja kumpikin osapuoli yrittää kilvan keksiä syitä, miksi eivät voi tavata. Ainoa, joka on kiinnnostunut tapaamisista äidin kanssa olen minä isänä, joka haluaisin edes joskus omaa aikaa. Harvemmin onnistuu. Äidillä on aina ”menoja” tapaamisten esteenä. Ja lapset sanovat, että he eivät halua äidille. Jos kysyn, miksi? Niin vastaavat, että eivät tykkää äidistään. Äiti on ilkeä. Äidin talossa kummittelee. Jne. Jos saan lapset äidille, niin ne palautetaan. Joku aika sitten lasten piti olla äidillä yökylässä. Minä olin kotona (tietysti naisseurassa) ja hyvässä huppelissa. Ex soitti ja vastasin, että en voi ottaa lapsia, että olen humalassa ja että on sovittu, että lapset olisivat yötä äidillä. No, ex toi lapset silti kotiin jättäen roskapönttöjen kohdalle ja häipyi autolla menojaan. Isin haaveet naisesta sänkykaverina kariutuvat siihen ja tilalle tulivat mustasukkaisesti isäänsä vartioivat lapset.
Ja homma menee ajan kanssa aina vain kornimmaksi, nyt vanhimmat tytärpuoleni ovat tehtailleet omia lapsia, ts. musta on tullut pappa. Niin NÄITÄ LAPSENLAPSIAAN äiti kyllä voi hoitaa, ainakin, jos saa apua siihen. Niin on jotenkin ironista, että äiti ei voi hoitaa tai olla tekemisissä omien pienten lastensa kanssa. Mutta lastenlasten hoito, jotka ovat suunnilleen saman ikäisiä, niin kyllä jotenkin onnistuu. Johtunee siitä, että lastenlasten hoidosta saa ”kiitosta”, kun multa sitä ei saa. Näet mun mielestä äitiä ei tarvitse kiitellä omien lastensa hoidosta. Ei muakaan kukaan ylistä tai kiittele lasteni hoidosta…
On mullakin elämä!!!
Kommentit (17)
Äiti otti ja häipyi suht heti toisen miehen mukaan ja jätti lapset isin hoidettavaksi. ... Halusi jatkaa ”iloista kapakkaelämää” ja sinkkumaista lystinpitoa. Kun äiti ei osallistu mitenkään lasten hoitoon. Kuka jää jäljelle hoitamaan lapsia? Tietysti minä. Isä. Ketään muuta ei ole ollut ja ei ole tähän päivän mennessä näkynyt. ... Koska äiti ei mitenkään halunnut osallistua lastenhoitoon, niin hänestä tuli täysin perheen ulkopuolinen jäsen. Lapset olivat pienenä vielä koliikkeja ja sairaalloisia, jolloin mun huomio oli kokonaisuudessaan lapsissa ja kodinhoidossa. ... Ainoa, joka on kiinnnostunut tapaamisista äidin kanssa olen minä isänä
jos esim. näihin kohtiin vaihdetaan sinun rooliisi se äiti ja sinkkuelämää viettävä huithapeli on mies, niin tadaa - saadaan tarina, jota saamme päivittäin lukea täältä naisten kertomana. Miestä ei kiinnosta ja äiti hoitaa kaiken yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onneksi lapsillasi on kunnon isä! Olisiko mahdollista hankkia vaikka sijaisperhe, jossa lapset voisivat olla viikonlopun kerran-pari kuussa? Saisit edes vähän omaa aikaa, ja tuttu ja turvallinen sijaisperhe on lapsillekin varmasti parempi vaihtoehto kuin todella tasapainottoman kuuloinen äiti...
että kuitenkin on halunnut niitä lapsia, vaikka ei lapsista pidäkään, erittäin outoa.
Sun olisi syytä kerätä jotain tukiverkkoa itsellesi, että saat sitä lapsivapaata. Äidilleen niitä on turha tyrkätä, lapset vielä rupeaa vihaamaan suakin.
TUKIPERHEESSÄ eivät sijaisperheessä. Tukiperheestä vaan saattaa joskus tulla se sijaisperhe.
vaimoltasi? Laitako liikaa paineita olla täydellinen äiti, koska on lapsensa rahalla saanut eikä esimerkiksi tullut vahingossa luomusti raskaaksi?
Vaimosi on ehkä väsynyt siihen ettei pystykään olemaan lapsillesi se täydellinen äiti, jonka hänen odotat olevan.
Vaimosi on vain ihminen, ei täydellinen äiti vaikka on lapsensa ikäänkuin lahjaksi saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etkä huomannut hänessä mitään ihmeellistä ennen lapsia?
Onneksi lapsillasi tosiaan on sinut, kuulostat hyvältä isältä.
Mutta, eivät lapset teidän eroon ole syyllisiä vaan exäsi mielenterveysongelmat/persoonallisuushäiriö/kyvyttömyys äidiksi what ever.
Todellakin tää tarina on tavallinen niinpäin että äiti ja isä vaihtavat paikkaa.
näinkin? Miksi halutaan väkisin pitää yllä Äiti-myyttiä? Ja madonnamaista rakastavaa äiti-kuvaa. Miksi äiti ei hylkää? Mikä tekee äidistä erilaisen vanhemman kuin isästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hupaisaa muuten huomata, kuinka etenkin naisilla on KOVASTI paljon neuvoja minulle. Yh-isyys näyttää nostavan jokaisen naisen viimeistä teini-murkkua myöten (jolla ei ole edes omia lapsia) kasvatusalan erityisasiantuntijaksi.
Nyt vain sattuu olemaan niin, että olen ammatiltani kasvatusalan asiantuntija ja lisäksi on vuosien kokemus lastenhoidosta. En oikein helposti usko, että kellään voisi olla jotain sellaista sanottavaa, mitä en jo tietäisi...
Kaikki ovat suloisen yksimielisiä siitä, että tarvitsisin lastenhoitoapua. Ja neuvojakin satelee. Tämä huolenpito on toki kovin liikuttavaa, mutta ei siitä paljon hyötyä ole, koska kukaan ei kuitenkaan halua auttaa.
Kyselin sossulta sijaisperhemahdollisuutta, mutta koska pärjään hyvin lasteni kanssa (mikä on totta) niin mitään apua ei myönnetty. Sama pieni piiri pyörii vaan.
Ja lasten äiti on valmis yrittämään ja tekemään mitä vain, mutta kaikki koulut, työpaikat, lapset (myös ne aikuiset tytärpuolet hylättiin aikanaan oman äidin hoitoon, joka on nyt jo kuollut) yms. skipataan ulos kehistä, kun tulee vastaan vaivannäköä tai stressiä.
vain tätä äitiä... Entisetkin lapset dumpattu ja silti olet mennyt tekemään lapsen... ok, toinen täysin huijattuna, kait, mutta silti...
Harmi, ettei kukaan suostu auttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta jos näin on niin tsemppiä vaan. Kuitenkin väitän että eihän lapset tässä syy eroon olleet vaan ev-vaimon sekopäisyys.
Jotenkin vaan uskon että ero teille olisi ilman lapsiakin tullut. Et voi tosissasi väittää että olis ollut "normi-ihminen" suhteessanne ennen lapsia?
Mulla sama tilanne, tosin klassisesti niin päin, että miestä ei kiinnosta pätkän vertaa. Surullistahan tämäkin perhetilanne on, mutta eipä tälle mitään mahda. Raskaudesta kun kuultiin, niin annoin miehelle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä ja lapsen hän halusi. Vaan kun lapsi syntyi, niin eipä tuo mies ymmärtänyt, mikä vastuu siitä seurasi. Edelleen elän tämän miehen kanssa, mutta käytännössä lapseni yksinhuoltajana. en edes muista, koska mies olis omaa lastaan ottanut syliin! eli ap, mä ymmärrän sua. Vituttaa ja rankasti, mutta pakkohan jonkun on ne hankitut lapset hoitaa. Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä tarkoita tätä positiivisessa mielessä. olitko yhtä katkera ja naisiin pettynyt myös suhteenne alussa?
Vaikutat pahimmanlaatuiselta sovinistilta ja kotikusipäältä.
ei ihme että vaimosi häipyi mukavamman miehen matkaan.
...mutta miten se liittyy asiaan? Nyt ei puhuta parisuhteesta, vaan vanhemmuudesta, sen jakamisesta.
Miksi äiti ei siis jaa vanhemmuutta, joka toki on olemassa? Osoitteet on erit olleet jo pitkään, mutta silti omien lasten hoito ei kiinnosta. Siitä on kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ymmärrä miten otsikko ja kirjoitus liittyvät toisiinsa. Teidän eronne ei liittynyt mitenkään lapsiin. Lähdetään siitä, että se mitä kerrot on totta..
Vaimosi on narsisti, ok. Itsekäs ihminen, jolla ei ole kykyä sitoutua mieheen tai lapsiin. Keskenkasvuiseltakin vaikuttaa, baarielämä pitäisi jo olla takana, kun ollaan iässä, jossa ihmisellä jo on lapsenlapsia..
Sinä et myöskään vaikuta ihan tasapainoiselta. Teksti vaikutti siltä kuin se olisi kirjoitettu vahvoissa psyykelääkkeissä. Myös tuo mitä kerroit, että sinä nukuit lasten kanssa ja annoit lasten ajaa pois omaan sänkyynsä pyrkivän äidin. Jotain tosi outoa tässä tarinassa on. Mutta mikään ei viittaa siihen, että eronne olisi johtunut lapsista.
Olisi mielenkiintoista kuulla lastesi äitiä.
En kyllä ymmärrä miten otsikko ja kirjoitus liittyvät toisiinsa. Teidän eronne ei liittynyt mitenkään lapsiin. Lähdetään siitä, että se mitä kerrot on totta.. Vaimosi on narsisti, ok. Itsekäs ihminen, jolla ei ole kykyä sitoutua mieheen tai lapsiin. Keskenkasvuiseltakin vaikuttaa, baarielämä pitäisi jo olla takana, kun ollaan iässä, jossa ihmisellä jo on lapsenlapsia.. Sinä et myöskään vaikuta ihan tasapainoiselta. Teksti vaikutti siltä kuin se olisi kirjoitettu vahvoissa psyykelääkkeissä. Myös tuo mitä kerroit, että sinä nukuit lasten kanssa ja annoit lasten ajaa pois omaan sänkyynsä pyrkivän äidin. Jotain tosi outoa tässä tarinassa on. Mutta mikään ei viittaa siihen, että eronne olisi johtunut lapsista. Olisi mielenkiintoista kuulla lastesi äitiä.
ja nämä lapset, 4 ja 6 vuotiaat häätävät isän naisystävän sängystä, ja menevät sinne itse??? Just, pieniä pompottajia...
vaan äidin joka ei pystynyt lapsia hoitamaan. Ok, jos teillä ei olisi lapsia niin olisitte EHKÄ vielä yhdessä, mutta lasten vika ei ole tuossa tapauksessa missään nimessä. Älkää nyt vaan heille asiaa esittäkö niin.
Heillä on joku, joka heitä rakastaa ja hoitaa. Anna akkasi mennä, naisia menee ja tulee. Lapset ovat tärkeintä elämässäsi ja varmasti löydät vielä kunnollisen naisenkin itsellesi.