Petetyn tragedia

Tyhjä vuotees vierelläin

muistuttaa näin jälkeenpäin:

Sä mennyt oot ja tuskin taas

sua vierellein mä saan.



Sä menit toiseen vuoteeseen,

ja aloit kaiken uudelleen.

Vaikka tiesitkin sen koskevan

ja lopunkin murtavan.



Minne kulkisin?

Nyt tiedä en, kuinka eteenpäin mä jatkaisin.

Kun tuulinen on päivä tää

ei vieläkään pois sula jää.



Sä menit toiseen vuoteeseen,

ja aloit kaiken uudelleen.

Vaikka tiesitkin sen koskevan

ja lopunkin murtavan.



Minne kulkisin?

Nyt tiedä en, kuinka eteenpäin mä jatkaisin.

Kun tuulinen on päivä tää,

ei vieläkään pois sula jää.



Kuitenkin taas aikanaan

omat jalkani mua kannattaa.

KUn jaksaisin vain yrittää

ja nostaa taas pystyyn pään.