Miksi suomalainen on niin kateellinen ja pahansuopa toisia kohtaan?
Olemme asuneet perheen kanssa ulkomailla nyt jonkun aikaa, ja ihmiset ovat täällä aidomman iloisia toisten hyvästä tuurista ja saavutuksista. Toisten hienoa autoa/kotia/vaatetta/laihdutusta kehutaan aidosti. Tai jos se onkin teennäistä, niin sitä ei tuoda esille kellekään.
Satuin lukemaan tässä erään uutisen kommenttipalstaa, ja voi jeesus millaista tekstiä siellä oli. Kamalaa kateutta jonkun tuloista, saavutuksista, autosta - kaikesta.
Mikä ihme siinä oikein on? Olen toki tämän huomannut vuosien saatossa Suomessa, mutta nyt sen näkee niin räikeästi kun on enemmän arkipäivän vertailukohtaa. Loma- ja työmatkoilla on turha ollut tehdä vertailuja, koska se on niin lumetta kaikki, mutta kun asuu toisessa maassa niin huomaa sen aidon eron.
Miksi pitää olla niin vihainen, katkera ja kiukkuinen? Eihän se toisen juttu ole itseltä pois. Jos joku on toimitusjohtaja, tai saanut haalittua omaisuutta läpi elämän (ei perimällä tai lotossa), niin kamala katkeruuden puuska ihmisillä. Miten se on heiltä pois?
Oltaisiin vaan kaikki ihmisiksi ja mukavia toisille, niin muutkin ovat mukavia meille. Noh, ehkä täydellisessä maailmassa. :) Hyvää perjantaita kaikille, minä painelen yöpuulle!
Kommentit (75)
Älä missään tapauksessa tee johtopäätöksiä pelkkien nettikeskustelujen perusteella. Ne ovat häiriintyneiden ihmisten temmellyskenttää. Tämän päivän vessanseiniä.
Mutta kyllä kateus on Suomessa jonkinlainen kansantauti. Kukaan ei tosin itse myönnä olevansa kateellinen. Omasta kateudesta käytetään nimityksiä oikeudenmukaisuuden vaatiminen ja reilun pelin haluaminen.
sillä minä en ole havainnut, etteikö suomalaiset kehusi toisen uutta autoa, vaatetta tms... Vihaisia, katkeria ja kiukkuisiakaan en ole juuri tavannut, no, kotona joskus perheenjäseneni kyllä :) Kommenttipalstat nyt ovat mitä ovat, ulkomaillakin.
Onhan sitä että kehutaan että onpas hieno auto teillä, MUTTA meillehän kelpaa tuo vanha romu vielä. Ei meille tuollaiset asiat ole niin tärkeitä. Siinä suomalaista (itse)kehumista.
ei mikään ihme jos sille joku sanoo rumasti, sillä tuollaista omahyväisyyttä on rehellisyyteen, nöyryyteen ja vaatimattomuuten taipuvaisen suomalaisen vaikea kestää.
Ehkä ap jopa tulkitsee kateudeksi sellaisetkin asiat mitkä eivät kateutta ole.
Ap ei esim. ymmärrä, että Suomessa yletöntä ihastelua ja kehumista pidetään nuoleskeluna ja halveksittavana käytöksenä. Täällä jos joku jostakin kehuu ja kiittää, se yleensä tulee sydämestä ja sellaista tapaa suomalaiset kautta linjan tuntuvat pitävän arvossa.
täällä ihmiset ovat jo pienestä asti tottuneet siihen, että ihmisiä me kaikki vain olemme, eikä yksi ole toista parempi. Kun sitten alkaa näyttää siltä, että jollekin nousee neste päähän omien saavutusten takia, suomalainen sosiaalinen kontrolli aktivoituu, ja pöljälle kerrotaan totuus hänen 'suuruudestaan'.
Amerikassa taas ei ole tasa-arvoa koskaan nähty, koko maa perustuu orjuudelle ja heikompien hyväksikäytölle, joten kaikki ovat tottuneet siihen yhteiskunnallisella tasolla eivätkä reagoi niin herkästi. Mutta kyllä sielläkin vertaisten kesken ollaan kateellisia, aivan niinkuin Suomessakin.
ap on kyllä tosiaan poikkeuksellisen omahyväinen
ei mikään ihme jos sille joku sanoo rumasti, sillä tuollaista omahyväisyyttä on rehellisyyteen, nöyryyteen ja vaatimattomuuten taipuvaisen suomalaisen vaikea kestää.
Ehkä ap jopa tulkitsee kateudeksi sellaisetkin asiat mitkä eivät kateutta ole.
Ap ei esim. ymmärrä, että Suomessa yletöntä ihastelua ja kehumista pidetään nuoleskeluna ja halveksittavana käytöksenä. Täällä jos joku jostakin kehuu ja kiittää, se yleensä tulee sydämestä ja sellaista tapaa suomalaiset kautta linjan tuntuvat pitävän arvossa.
No sieltähän tuli, sielun täydeltä. :) Harvinaisen kiukkuista tekstiä. Ei meitä ole haukuttu tai kadehdittu, eikä meillä ole mitään kadehdittavaakaan. En myöskään puhunut "ylettömästä ihastelusta". Katkeruuden ja kateuden poistaminen/vähentäminen ei automaattisesti tarkoita tuollaista ääripäätä. En ymmärrä miten tässä olen omahyväinen, jos en automaattisesti ole yhtä vihainen ja katkera kuin suomalainen yleensä. En ole edes kauaa asunut ulkomailla.
Nojoo - tämä on AV-palsta. Ei täältä jokaisesta kommentista voi Pulitzerin arvoista suoritusta ja ulosantia odottaakaan. :D
Toivottavasti saat paremman olon, tai elämäsi muuttuu paremmaksi, ettei tuollaista katkeruutta tarvitse kantaa kauaa sisällä! Aidosti toivotan kaikkea hyvää sinulle.
AP
Näemmä täysin erilaisissa piireissä eletään sitten.sillä minä en ole havainnut, etteikö suomalaiset kehusi toisen uutta autoa, vaatetta tms... Vihaisia, katkeria ja kiukkuisiakaan en ole juuri tavannut, no, kotona joskus perheenjäseneni kyllä :) Kommenttipalstat nyt ovat mitä ovat, ulkomaillakin.
Onhan sitä että kehutaan että onpas hieno auto teillä, MUTTA meillehän kelpaa tuo vanha romu vielä. Ei meille tuollaiset asiat ole niin tärkeitä. Siinä suomalaista (itse)kehumista.
Tai sitten teillä ei ole mitään kadehdittavaa.
Mistä ja miksi olisin?
Katso itse peiliin, sä saat ihan sitä mitä tilaat. Jos et huomaa puutteita omissa puheissasi, niin ei voi mitään.
ap on kyllä tosiaan poikkeuksellisen omahyväinen
ei mikään ihme jos sille joku sanoo rumasti, sillä tuollaista omahyväisyyttä on rehellisyyteen, nöyryyteen ja vaatimattomuuten taipuvaisen suomalaisen vaikea kestää.
Ehkä ap jopa tulkitsee kateudeksi sellaisetkin asiat mitkä eivät kateutta ole.
Ap ei esim. ymmärrä, että Suomessa yletöntä ihastelua ja kehumista pidetään nuoleskeluna ja halveksittavana käytöksenä. Täällä jos joku jostakin kehuu ja kiittää, se yleensä tulee sydämestä ja sellaista tapaa suomalaiset kautta linjan tuntuvat pitävän arvossa.No sieltähän tuli, sielun täydeltä. :) Harvinaisen kiukkuista tekstiä. Ei meitä ole haukuttu tai kadehdittu, eikä meillä ole mitään kadehdittavaakaan. En myöskään puhunut "ylettömästä ihastelusta". Katkeruuden ja kateuden poistaminen/vähentäminen ei automaattisesti tarkoita tuollaista ääripäätä. En ymmärrä miten tässä olen omahyväinen, jos en automaattisesti ole yhtä vihainen ja katkera kuin suomalainen yleensä. En ole edes kauaa asunut ulkomailla.
Nojoo - tämä on AV-palsta. Ei täältä jokaisesta kommentista voi Pulitzerin arvoista suoritusta ja ulosantia odottaakaan. :D
Toivottavasti saat paremman olon, tai elämäsi muuttuu paremmaksi, ettei tuollaista katkeruutta tarvitse kantaa kauaa sisällä! Aidosti toivotan kaikkea hyvää sinulle.
AP
ap on kyllä tosiaan poikkeuksellisen omahyväinen
ei mikään ihme jos sille joku sanoo rumasti, sillä tuollaista omahyväisyyttä on rehellisyyteen, nöyryyteen ja vaatimattomuuten taipuvaisen suomalaisen vaikea kestää.
Ehkä ap jopa tulkitsee kateudeksi sellaisetkin asiat mitkä eivät kateutta ole.
Ap ei esim. ymmärrä, että Suomessa yletöntä ihastelua ja kehumista pidetään nuoleskeluna ja halveksittavana käytöksenä. Täällä jos joku jostakin kehuu ja kiittää, se yleensä tulee sydämestä ja sellaista tapaa suomalaiset kautta linjan tuntuvat pitävän arvossa.No sieltähän tuli, sielun täydeltä. :) Harvinaisen kiukkuista tekstiä. Ei meitä ole haukuttu tai kadehdittu, eikä meillä ole mitään kadehdittavaakaan. En myöskään puhunut "ylettömästä ihastelusta". Katkeruuden ja kateuden poistaminen/vähentäminen ei automaattisesti tarkoita tuollaista ääripäätä. En ymmärrä miten tässä olen omahyväinen, jos en automaattisesti ole yhtä vihainen ja katkera kuin suomalainen yleensä. En ole edes kauaa asunut ulkomailla.
Nojoo - tämä on AV-palsta. Ei täältä jokaisesta kommentista voi Pulitzerin arvoista suoritusta ja ulosantia odottaakaan. :D
Toivottavasti saat paremman olon, tai elämäsi muuttuu paremmaksi, ettei tuollaista katkeruutta tarvitse kantaa kauaa sisällä! Aidosti toivotan kaikkea hyvää sinulle.
AP
Tai sitten sisälukutaito on heikko. Mielestäni ylempi kommentti on kiukkuisuudesta kaukana. Siinä on oikeastaan pelkkää asiaa.
Suomalainen osaa kyllä kehua ja kehuukin, mutta vain silloin kun siihen on syytä. Suomalainen kehuu lääkäriä hyvin tehdystä työstä, naapuria tarpeellisesta avusta, joskus jopa kondiittoria harvinaisen onnistuneesta kakusta. Mutta suomalainen ei kehu kovin alttiisti naapurin uutta autoa, amk-tutkintoa tai keskinkertaista albumia. Ihan siksi, että niillä ei ole kanssaihmisille paljonkaan arvoa.
Suomessa - paitsi Etelä-Pohjanmaalla - tosiaan tavoitellaan vaatimattomuuden maailmanennätystä joka päivä. Ei se ole terveellistä. Kyllä omasta onnistumisesta ja menestymisestä pitäisi voida avoimesti iloita.
Muualta tulleena olen myös huomannut tämän piirteen minkä joku mainitsi, että Suomessa ihaillaan tasa-arvoa ja sosiaalinen kontrolli palauttaa nestepääkihahduksesta kärsivät äkkiä paikoilleen.
Toisaalta tämä on hyvin tervettä, sillä eihän ihminen loppujen lopuksi toista parempi ole vaikka sillä olisi enemmän omaisuutta tai saavutuksia, samanlaisia luojan luomia kaikki ollaan, omalla paikallamme. Ei minusta ihanne ole mikään amerikkalaistyyppinen kilpavarustelu, jossa naapurusto kilpailee keskenään elintasossa ja siinä kuinka menestyvältä perhe ulospäin näyttää. Varsinkin nykymaailmassa jossa luontoon kohdistuu ihmisen toimien takia liikaa rasitusta, ei yhä lisääntyvään kilpakuluttamiseen houkutteleva maailmankatsomus ole terve ihanne.
Toisaalta toki tämä suomalainenkin tapa voi mennä överiksi. Tällöin reagoidaan paitsi siihen että ihminen ylpeilee saavutuksistaan, myös siihen että ihminen yleensä on saavuttanut jotain tai on jotain erilaista kuin keskimäärin. On ihan tervettä palauttaa vähän maanpinnalle vaikka kirjailijaa joka luulee kirjansa menestyksen takia olevansa maailmannapa, mutta jos aletaan automaattisesti tuomita kirjan kirjoittanut ihminen tuohon luokkaan jo sillä perusteella että hän on kirjoittanut ja menestynyt, mennään metsään. Sellaista joskus täällä myös esiintyy ja se johtaa helposti siihen että ihmiset eivät halua käyttää koko kykykapasiteettiaan vaan pitävät kykynsä piilossa, koska heti jos nousee millä tahansa saralla jotenkin toisten yläpuolelle, on vaarassa joutua sosiaalisen kontrollin hyökkäyksen kohteeksi. Joskus ihminen voi joutua tähän asemaan jopa synnynnäisten ominaisuuksiensa vuoksi, esim. hyvin kaunista naista voidaan aiheetta syyttää ylimieliseksi miesten vokottelijaksi tai poikkeuksellisen älykäs ihminen voi joutua epämiellyttävän huomion kohteeksi vaikkei erityisesti ylpeilisi älystään tai pitäisi muita huonompina.
Suomessa - paitsi Etelä-Pohjanmaalla - tosiaan tavoitellaan vaatimattomuuden maailmanennätystä joka päivä. Ei se ole terveellistä. Kyllä omasta onnistumisesta ja menestymisestä pitäisi voida avoimesti iloita.
Saahan siitä iloita! Ainakin minun tuttavapiirissäni iloitaan joka asiasta, joskus aika vähäpätöisistäkin. Everything is to be celebrated on meidän motto, mutta ei sitä kukaan tosissaan ota! Jos mennään syömään sen takia, että joku sai vihdoin gradunsa valmiiksi tai asuntolainan maksettua, ei siellä tosiaankaan ruuan äärellä näitä sankareita kehuta ja puheita pidetä heidän mahtavien saavutustensa takia. Ja noloahan se olisikin ;)
aina näitä "suomalaiset ovat jne" Kyllä lause "suomalaiset ovat kateellisia" kertoo 100 kertaa enemmän lauseen käyttäjästä kuin suomalaisista. Siksi kysymys pitäisi olla: miksi ap kylvää ko. lausetta? Ei suomalaiset ole sen kateellisempia vaan ulospäin ollaan varaantuneempia kuin keskimäärin muut kansat eikä niin (teko?) positiivisia kuin esim. jenkit. Kyllähän toi ap:n kommentti vahvisti tämän.
ja joka asian kehumisesta. Se on mielestäni valheellista ja teennäistä.
Minä suomalainen kehun kyllä aina ystäviäni jos he ovat todella tehneet jotain erityistä, esim. hoitaneet firmansa työsuojeluasiat kuntoon tai voittaneet BAFTAn. Näissä tilanteissa tosin he ovat itse olleet hyvin tietoisia saavutuksensa suuruudesta jo valmiiksi, joten kehuni menivät siinä mielessä ihan hukkaan.
joudun vain kehumaan nättejä kenkiä tai tyylikästä laukkua ;-)
ja joka asian kehumisesta. Se on mielestäni valheellista ja teennäistä.
Minä suomalainen kehun kyllä aina ystäviäni jos he ovat todella tehneet jotain erityistä, esim. hoitaneet firmansa työsuojeluasiat kuntoon tai voittaneet BAFTAn. Näissä tilanteissa tosin he ovat itse olleet hyvin tietoisia saavutuksensa suuruudesta jo valmiiksi, joten kehuni menivät siinä mielessä ihan hukkaan.
joudun vain kehumaan nättejä kenkiä tai tyylikästä laukkua ;-)
ja joka asian kehumisesta. Se on mielestäni valheellista ja teennäistä.
Minä suomalainen kehun kyllä aina ystäviäni jos he ovat todella tehneet jotain erityistä, esim. hoitaneet firmansa työsuojeluasiat kuntoon tai voittaneet BAFTAn. Näissä tilanteissa tosin he ovat itse olleet hyvin tietoisia saavutuksensa suuruudesta jo valmiiksi, joten kehuni menivät siinä mielessä ihan hukkaan.
Kyllä minäkin aina kehun nättejä kenkiä tai laukkua kun huomaan sellaisen. Minun lahjoihini vaan ei kuulu hyvä huomiokyky, eli niiden kenkien tai laukun pitää olla jotain todella todella erityistä, että edes huomaisin ne... Ehkä amerikkalaiset vaan ovat tarkkanäköisempiä.
Olen täysin samaa mieltä ap.n kanssa. Nyt kun minäkin vihdoin viimein kaikkien epäonnistumisien jälkeen sain ihanan omakotitalon ja ihanan miehen ja opiskelupaikan ja kaikkea niin en saa olla ääneen iloinen tästä. Ihmiset on niin kateellisia!
Oletko muuten tietoinen, että suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa? Minusta se johtuu rehellisyydestämme, ja se on joskus brutaalia ja sattuu, mutta lopputulos on se mikä ratkaisee.
Nappeja naamaan niin kyllä sitä ollaan onnellista kansaa.. =) Rehellisyys? Älä naurata :D
Katkeruutta ja kateellisuutta vähentämällä moni olisi onnellisempi ja parempi ystävä puoliso vanhempi jne. Ja negatiivisuus on myös asia mikä vaivaa monia suomalaisia. Itse ulkosuomalaisena ymmärrän ap:n pointin hyvin.
Täällä on hyviä pointteja:
Onhan sitä että kehutaan että onpas hieno auto teillä, MUTTA meillehän kelpaa tuo vanha romu vielä. Ei meille tuollaiset asiat ole niin tärkeitä. Siinä suomalaista (itse)kehumista.