Meillä kävi sossun tädit tarkastuskäynnillä.
Olivat oikein kivoja ja asiallisia, lapsi leikki heidän kanssa sellasta "turvallisuus"leikkiä joka ilmeisesti kartoitti turvattomuudentunteita ja läheisiä ihmissuhteita. Kaksi keski-ikäistä, mukavaa ja asiantuntevan oloista naista. Kyselivät meidän elämästä ja vastasin kaikkiin kysymyksiin rehellisesti ja avoimesti. Eivät udelleet tai urputtaneet, tunkeneet nokkaansa liikaa meidän elämään. Etukäteen soittivat että ovat tulossa ja sanoivat, ettei tarvi heidän takiaan siivota tai kahvia keittää, käyvät vaan.
Niin miksi kävivät? Koska olin juuri viettänyt 3 viikkoa psykiatrisella osastolla masennuksen ja itsemurha-aikeiden takia. Olen yh. Ei kukaan ilmoittanut, kuului protokollaan.
Hyvä että kävivät, koska itsekin mietin että olenko lapselle nyt tarpeeksi hyvä äiti vai pitäisikö olla isällä. Minun luo jäi, hyvä niin. Mutta hyvä sekin, että kävivät katsomassa. Ja että olivat ammattilaisia!
Kyllä säikähdin sitä huostaanottodokumenttia, ja teidän ilmoituksentekointoanne ihan mitättömistä asioista! Miten paljon pahaa yksi häijy ihminen voikaan saada aikaan. Sosiaalihuollon resurssit on äärimmisen vähäiset. Miten KEHTAATTE tuhlata niitä! :(
Kommentit (5)
Näistä tapahtumista on jo kohta 10 vuotta aikaa. Toivottavasti resurssit riittävät vielä noihin käynteihin. Itsekin voin nyt oikein hyvin, töissä ja kotona. Lapsia en uskalla enempää tehdä, mutta tuon yhden kanssa elämä on tosi onnellista. :)
Ja tosiaan, jos miettii että onkohan naapurilla tai veljen vaimolla kaikki ok, niin aina voi tarjota apua tai olkapäätä.
ap
mulla vähän sama juttu. Jouduin pari vuotta sitten M1-lähetteellä psykiatriseen hoitoon, sillä olin vaaraksi itselleni ja mulla oli pienet lapset.
Meillä myös kävi 2 naista, pariin otteeseen, ensin juttelemassa mun kanssa kolmisin perheen tilanteesta ja sitten vielä toisen karran tapaamassa lapsia. Leikkivät lasten kanssa sellaista korttipeliä, jossa oli eri ihmisiä meidän perheestä ja lähipiiristä.
Ottivat myös yhteyttä päiväkotiin ja kyselivät sieltä lasten voinnista ja käytöksestä. Ja itse kertoivat mulle, että joutuvat sinne soittamaan aina näissä tilanteissa ja kyselemään. Mielestäni se oli ihan OK.
Mulle jäi todella hyvä tunne heidän käynnistä, pari viikkoa sen käynnin jälkeen tuli kunnan sosiaalitoimesta kirje, jossa sanottiin että lastensuojelun tarvetta ei ole ilmennyt ja jatkotoimenpiteitä ei aiheudu.
Mua kanssa suoraan sanoen kyrpii se, että ihmiset tuhlaa kalliita resursseja ihan vittumaisuuksissaan tehdessään noita ilmoituksia.
Kaikkea hyvää sulle elämässä Ap. ja tosi hyvä, että teit tän aloituksen. :)
Siis totta kai on väärin tehdä ilmoituksia ILKEYTTÄÄN, mutta se että tarjoa olkapäätä, apua jne... Ai jos naapuri ryyppää vaikka lapset hoidettavana, tarjoa olkapäätä? Tai sukulaiset hakkaa lapsiaan, auta niitä siinä..? Parempi on tehdä turhaan kuin jättää tekemättä kun pitäisi. Olen itse tehnyt kerran, alkoholisti-perheestä ja pienistä lapsista kyse. Ja jättänyt tekemättä perheestä jossa asiat huonosti lapsilla, mutta en ole varma ovatko "tarpeeksi huonosti" joten en tee, vaikka poden huonoa omatuntoa tekemättömyydestäni.
tarkoitus on juuri suojella lasta ja perhettä. Tarkoitus ei suinkaan ole käydä kyttäämässä mielenvikaisten ilmoittajien tekemiä ilmoituksia. Onnea ja hyvää jatkoa sun elämääsi ap!