Lihava lapsi vs. laiha lapsi

Itse nimittäin olen alipainoisen lapsen äiti ja kyllä äitiyttäni on arvostelut hänen kohdallaan kovin sanoin. En anna ruokaa (annan), olen itse anorektinen (en ole) tai kotimme henkisessä ilmapiirissä on varmasti jotain pahasti vialla (ei ole).



Onneksi toinen lapsemme on pulska. Melkeinpä lihava. Voi kuinka hänestä saa kehuja. On niin hyvinsyövä ja kaikkiruokainen ja kasvaa hyvin! Hänestä ei kyllä itsellänikään ole mitään huolta.

Mutta luonnollisesti laihan lapsen äitinä saa myös kuulla jatkuvasti kuinka laiha lapsi on. Ja tietenkin lapsen kuullen. Terveydenhoitaja vaatii jatkuvasti kasvukontrollia (ymmärrän, se on hänen työtään).

Mutta pelkään mitä tämä tekee lapsen itsetunnolle koska aina kauhistellaan kuinka laiha hän on.

Mielestäni ei siis ole yhtään hyväksyttävämpää moittia lapsen painoa jos se on alakanttiin, kuten ap sanoit, aina syy ei ole vanhempien antamassa ruuassa.

1 normaalipainoinen pitkänhuiskea hujoppi, 1 pulska ja lyhyenläntä ja yksi langanlaiha ja keskimmäistäkin lyhyempi lapsi. Kenestäkään en ole sinänsä pahaa sanaa saanut kuulla, ellei lasketa sitä neuvolantätiä, joka aikoinaan käski lopettaa viimeksimainitun lapsen imetyksen, kun mun maidolla ei kasva... Nuorinta tosin on tutkittu, jotta mikä on, kun ei oikein kasva, mutta todettu lopulta vaan, että äitiinsä lie tullut ja toiset vaan on tommosia heinällä kaadettavia pieniä sinttejä.

Mutta luonnollisesti laihan lapsen äitinä saa myös kuulla jatkuvasti kuinka laiha lapsi on. Ja tietenkin lapsen kuullen. Terveydenhoitaja vaatii jatkuvasti kasvukontrollia (ymmärrän, se on hänen työtään).

Mutta pelkään mitä tämä tekee lapsen itsetunnolle koska aina kauhistellaan kuinka laiha hän on.

Mielestäni ei siis ole yhtään hyväksyttävämpää moittia lapsen painoa jos se on alakanttiin, kuten ap sanoit, aina syy ei ole vanhempien antamassa ruuassa.

Itse kärsin teini-ikäisenä siitä, että koulun terkkari kulki mun perässäni. Oli ihan varma, etten syö mitään (anorektikko) ja kun totesi, että syön aivan normaalisti kouluruokaa, se oli ihan varma, että käyn sen ruokailun jälkeen jonnekin oksentamassa... Eli se alkoi hiippailla mun perässäni ruokavälkillä... Ei, ei ollut kivaa ja aika taiteilua oli siihen aikaan olo oman itsensä kanssa. Vaikka koko ikäni olin jo kuunnellut sitä kauhistelua. Kouluterkkarille tosin vilkaisu mun neuvolakorttiini olis ehkä ollut valaiseva elämys, mutta ei sitten...

Nykyään onneksi osaan jo ottaa huumorilla kommentit narukäsistäni ja mummoni hössötyksen, kun laittaa mulle pötyä pöytään (kun en oo ruokaa taas näköjään saanut :D) Sen nieleminen tekee tosin edelleen vähän tiukkaa huonona päivänä, että ne vieraat mummot alkaa kaupan kassalla neuvoa mulle läskisoosin tekoa... :P

Oma lapseni on mennyt neuvolan käyrien painorajojen yli vauvaikäisestä saakka. Jatkuvasti on painonnousua tarkkailtu. Me vanhemmat olemme normaalipainoisia ehkä hieman ylipainoon taipuvaisia.



Syytän itseäni siitä, että lapseni on pullukka.

Ollaan tehty virheitä, syötetty liikaa. Yritetään tarkkailla syömisiä sopivasti ettei lapsi ahdistu, lisätä liikuntaa, keksiä mukavia liikunnallisia juttuja, mutta loppujen lopuksi olen ajatellut, että tärkeintä on, että lapsemme on terve, ainakin lukuisat verikokeet ovat sen todentaneet.



Oli lapsi lihava tai laiha pääasia olkoon, että on terve ja iloinen leikkivä lapsi.

miksi pitää aina olla huolissaan?



Meidän poika oli todella laiha 1 veenä 7,1 kg ja 75 pitkä. Me käytiin tuolloin yliopistollisessa sairaalassa kaikki mahdolliset tutkimukset läpi aivoista aina varpaisiin. Terveen paperit pikku mies sai!



Lopuksi meidät ohjattiin ravitsemusteraputille. Hän kuunteli kuinka tuo poika syö ja totesi: anna syödä, mutta jos te olisitte ylipainon takia niin hän ohjaisi puolet pois.



Painoa seurailtiin neuvolassa ja pikkuhiljaa sitä tuli hieman lisää, että päästiin -18 käyrälle. Siellä se notkuikin aina 12 veeksi asti. Nyt pojalle on kertynyt harrastusten myötä painoa. Ylipainoa ei ole vieläkään, mutta poika on ns. normaalipainoinen.

on tasan se mitä oppii kotonaan mässäämään! Ei niin että pysyy pläsynä. Jos ihminen sairastuu ja päätyy sairaalaan syömään oikeasti terveellisemmin niin laihtuu. Jää ne mässyt välistä.



Siinä selite, ei keskitysleirillä ole yhtään läskiä, kyllä kaikki voi laihtua!



Eli paska ruokavalio tekee lihavaksi ja liian vähäinen liikunta. Kyllähän tähän voi vaikuttaa paljon miten perheessä voidaan: autolla kotiin ja mäkkiruokaa ja muuta paskaa päivittäin.



Toinen ääripää on ne hoikat, on paljon ihmisiä jotka syö vähempi kuin muut. Sitten syö päivittäin suklaata tai muuta namia ja kuitenkin liikkuu myös enempi kuin toiset ihmiset. Jotenkin he vetoaa jälleen geeneihinsä.

Tälläset naiset mm. on niitä jotka kuolee aliravittuna vanhuksina, ei ne tartte ruokaa..



Eri asia taas jos perhettään ei jaksa hoitaa ja lapset siksi hoikkia: ei liikuta mutta ei myöskään syödä. Jätetään lapset heitteelle.



Minä en käsitä mikä ap.n pointti on. Tottakai yksi perheestä voi olla koulukiusattu ja näin syö liikaa, ei lähde liikkeelle, syrjääntyy ja voi huonosti. Silloin taas puhutaan pngelmasta.



Jotkut tapauksista oli niitä jotka syntyy koska aikuiset voi huonosti ja jossain taas lapsi voi huonosti. Ongelmaa kaikki tyyni, syyttely ei auta ketään, ne pitää selvittää.



Ihan puhtaan heitteillejätön näkee paremmin: lapsilla puutostilaa ja ollaan kotona, ei syödä oikeaa ruokaa. Lapset ei osaa olla toisten ihmisten kanssa koska kykkii kotona.



Mäkkimoskaa syövät ainakin pääsee kenties autoon ja drive in- ostoksille.. Paitsi jos vanhemmat tuo ruokaa kotiin ja lapset istuu tietokoneella. ;)

Tuosta ylipainosta puhuessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen rakenteeseen ja aineenvaihduntaan. Jos on siunaantunut ne kainuulaiset tai itä-suomalaiset geenit, niin siinä on jo rakenteensa puolesta melko suuri alttius sille, että näyttää lihavalle, vaikkei sitä ylipainoa kovin paljoa olisikaan. Lyhytraajaisella ja tanakalla ihmisellä ne muutama ylimääräinen kilogramma korostuvat.



Olen lapsena ollut läpipasko ja saanut kuulla aina taivastelua siitä, syönkö ollenkaan. On syötetty voita, juotettu punaista maitoa ja monta lusikallista ruokaölyjä päivässä. Olen ollut aina kova syömään, mutta lihottaminen on ollut vaikeaa. Kaikki mahdollinen tutkittu sairaalassa, muttei selittävää syytä.



Sen sijaan sisarellani on enemmän äitini geenit. Hän on aina ollut lyhkäinen ja tanakka rakenteeltaan, jo lapsena ylipainoinen. Eipä hän kuitenkaan kovin paljoa syönyt, mutta tuskinpa kovin paljoa kuluttikaan.



Lihomisen estämisen on sinällään järkevää, että ilman ruokaa ei voi yksinkertaisesti mitenkään lihoa, ja vähempi ruokamäärä johtaa aina laihtumiseen. Pätee myös laihoillakin. Sen sijaan alipainoisuuden estäminen voi olla vaikeaa, jos elimistö vain käy jatkuvasti nopealla. Aika on opettanut, että kyllä minäkin voin lihoa, mutta valitettavasti se rasva kertyy löysäksi mahan seudulle eikä kauniisti ympäri kroppaa. Ei se rasva sovi kaikille, kuten ei täysi laihuuskaan. Rakennekysymyksiä.

Lapsia ei oteta huostaan laihuuden takia, vaan todennäköisesti sen takia, että vanhemmat törsäävät kaikki rahat viinaan tai pahempaan, eikä jää rahaa ostaa ruokaa. Meillä lapsi on merkittävästi alipainoinen, eikä ole lastensuojelua näkynyt mailla eikä halmeilla. Eipä tosin ole mitään ongelmiakaan perheessä, vaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ratkotaan lapsen ruokavaliota.



Lihavuus on edelleen suurempi ongelma kuin anoreksia. Esim. lasten lihavuus on viimeisen 20 vuoden aikana jopa kolmikertaistunut. Se on siis 300 %, ap.

meidän pirkko on luiru, tutkittukin jo on ja etsitty mm. keliakiaa, ei löytynyt



pitääkö nyt ruveta huostaanottoa pelkäämään?



t. nimim. tuskastunut perunankeittäjä

Olen tuntenut läheisesti perheen, jossa oli kaksi poikaa: Toinen biologisesti oma lapsi, toinen adoptoitu. Biologisesti oma lapsi oli jo teininä reippaasti ylipainoinen ja on yhä aikuisena. Aivan kuten vanhempansakin. Adoptoitu sen sijaan on laiha kuin kukkakeppi, oli jo pikkulapsesta.



Hoikempi oli lapsena kun heidät tunsin aina liikkeessä ja olisi juossut joka paikkaan. Tukevampi taas luonteenakin paljon rauhallisempi.



Ihan samalla tavalla kasvatettiin ja samaa ruokaa tarjottiin. Eli painossa ei voi olla ihan pelkästään kotona opituissa ruokatavoissa vaan geeneilläkin täytyy olla jotain merkitystä. Ehkä ruoansulatuksen lisäksi siihen, miten tuntee kylläisyyttä ja mitä ruokia tekee mieli ja kuinka paljon on ns. itsestään liikkeessä.

Lapsia ei oteta huostaan laihuuden takia, vaan todennäköisesti sen takia, että vanhemmat törsäävät kaikki rahat viinaan tai pahempaan, eikä jää rahaa ostaa ruokaa. Meillä lapsi on merkittävästi alipainoinen, eikä ole lastensuojelua näkynyt mailla eikä halmeilla. Eipä tosin ole mitään ongelmiakaan perheessä, vaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa ratkotaan lapsen ruokavaliota.

Lihavuus on edelleen suurempi ongelma kuin anoreksia. Esim. lasten lihavuus on viimeisen 20 vuoden aikana jopa kolmikertaistunut. Se on siis 300 %, ap.

mukaan Suomessa otetaan alipainoisia lapsia huostaan, koska lapsi ei ole saanut ruokaa(narkeilla ja alkeilla mennyt rahat ihan muuhun) Teillä ei tietenkään lastensuojelua mukana, koska lapsi ilmeisesti kuitenkin saa ruokaa. Miksi lapsenne kuitenkin on merkittävästi alipainoinen?

Suomessa itse asiassa taaperoiden lihavuus VÄHENTYNYT 70-luvulta. Anoreksian määrä on noussut yhtä paljon, mitä lasten lihavuus, lihavuudesta vain puhutaan enemmän. Asiaan kiinnitti huomiota myös lastensuojelualan lehti Lasten Maailma.

voihan samassa perheessäkin olla niin, että on pari ihan normaalia lasta ja sitten se yksi, joka on todella hoikka tai sitten lihava, ja todennäköisesti elintavat perheen sisällä ovat kaikille lapsista samat.



Tietysti kukaan ei tule ylipainoiseksi, jos syö vähemmän kuin kuluttaa, mutta jos oma kulutus on pienempi kuin mitä viralliset ohjeet antavat olettaa, niin varsinkin lapsella voi olla vaikea arvioida, että kuinka paljon sitten voi syödä ja mitä.

Meillä molemmat lapset ovat todella hoikkia mutta niin olimme me vanhemmatkin lapsena ja nuorena mutta emme ole enää ;)

Meillä lapset syövät kouluruokaa,kotiruokaa ja roskaruokaa..ihan on tavallista maitoa ja kunnon margariiniä ja käytän kermaa ruuanlaitossa mutta painoa tulee hitaasti vaikkakin varmasti..siis eivät laihdu välillä.

Tyttö on ollut painokontrollissa koulun terkkarilla ja poika ei vaikka on yhtä hoikka.

Molemmat harrastavat urheilua. Tyttö 3-4krt viikossa ja poika 5-6krt viikossa mikä on aika paljon mutta hän halusi jalkapallon lisäksi pelata vielä koristakin.

mukaan Suomessa otetaan alipainoisia lapsia huostaan, koska lapsi ei ole saanut ruokaa(narkeilla ja alkeilla mennyt rahat ihan muuhun) Teillä ei tietenkään lastensuojelua mukana, koska lapsi ilmeisesti kuitenkin saa ruokaa. Miksi lapsenne kuitenkin on merkittävästi alipainoinen?

Suomessa itse asiassa taaperoiden lihavuus VÄHENTYNYT 70-luvulta. Anoreksian määrä on noussut yhtä paljon, mitä lasten lihavuus, lihavuudesta vain puhutaan enemmän. Asiaan kiinnitti huomiota myös lastensuojelualan lehti Lasten Maailma.

Varmaan siksi, ettei syö tarpeeksi. Vai mitä itse luulet? Eikös se ole yleisin syy alipainoon?

Miksi on aina näin:

Pirkko kertoo, että heidän lapsensa Jussi on aina ollut pulskauteen taipuvainen, vaikka yrittää kovin ohjata Jussia syömään terveellisesti. Pekka ja Simokin olivat aikoinaan pulskauteen taipuvaisia. Pirkko saa muiden vihat niskaansa: Olet paska äiti, kun syötät lapsesi lihavaksi!

Ritva kertoo, että heidän lapsensa Pentti on alipainoinen. Se nyt vaan on niin, koska Reijo ja Taunokin olivat aikoinaan laihoja, sukuvika. Pentti ei liho, vaikka "syö kuin hevonen". Ritvaa pidetään normaalina ja hyvänä äitinä.

Kuitenkin, Suomessa otetaan huostaan lapsia, joilla on todella alhainen hb ja lapsilla on todellista laihuutta, harvalla tämä tulee mieleen. Vaikkakin edellä mainittu on harvinaista. Usein kyse siitä, että suvussa on laihoja, jotka eivät helpolla liho! Tämä hyväksytään mukisematta.

MIKSI sitä ei hyväksytä, että samalla lailla kuin taipuvainen laihuuteen, on olemassa taipuvainen lihavuuteen monilla ihmisillä. Tiedän monia perheitä, joissa normaalipainoiset vanhemmat, ja 3 lasta, joista 2 hoikkia ja 1 pulska.

Painostamme selittyy 60-80% geeneillä. Tämä on lihavuustutkijan artikkelista otettu luku(Suomen lihavuusyksikön johtaja Aila Rissasen) Missä oli, että syyllistäminen olisi syytä lopettaa lihavuuden kohdalla.

Lisäksi täysin huomiotta jää se, että anoreksian kasvu on noussut Suomessa 20%. Tästä on ollut paljon vähemmän puhetta. Lastensuojelualan julkaisu otti juuri asiaan kantaa, että maatamme vaivaa läskifobia ja muut asiat hautautuvat sen asian alle.

Liian usein kuulee tuon perustelun, että lihavuus johtuu ruumiinrakenteesta sillä ei lihavuus itsessään voi johtua siitä! Moni selittää että perheessä on sekä laihoja että lihavia lapsia vaikka elävät täysin samalla ruualla, mutta jos ruetaan ihan oikeasti ja realistisesti syynäämään nämä lasten päivittäiset ateriat ja ennen kaikkea ateriakoot, niin olen aivan 100% varma että tällä lihavalla lapsella kuuluu ruokavalioon napostelua tai sitten isommat annokset, ei tätä vaan voi selittää pelkällä ruumiinrakenteella! Se voi aikuisesta tuntua lähes mitättömälle joku pieni keksi tai pullapala tai ehkä kaksi kaakaolasillista yhden sijaan, mutta lapsella se on jo iso määrä ja vaikuttaa takuulla painoon jos se toistuu päivittäin! Samoin laihuuden kanssa, jos taas realistisesti tarkkaillaan päivittäisiä ruoka-annoksia, löytyy varmasti todellisia seikkoja laihuuden syyksi eikä pelkkä aineenvaihdunnan vilkkaus tai ruumiinrakenne! Molemmat on suomessa iso ongelma ja vaatii puuttumista, syyllistäminen ei auta mutta realistinen pitää olla!

70-luvulta, teinien lihavuus lisääntynyt 70-luvulta.



Samoin anoreksia(yhtä paljon kuin lihavuus) on lisääntynyt 70-luvulta. Suomessa jopa 8v. potilaita(anoreksia)

Molemmat on suomessa iso ongelma ja vaatii puuttumista, syyllistäminen ei auta mutta realistinen pitää olla!

Miten meinaat puuttua asiaan, jos lapsi ei syö tarpeeksi? Pakkosyötät? Lihavuuden hoitaminen on vielä suht helppoa, herkut pois, kasviksia tilalle ja lisää liikuntaa. Mutta vähäinen syöminen... vaikeaa, tosi vaikeaa.

Molemmat on suomessa iso ongelma ja vaatii puuttumista, syyllistäminen ei auta mutta realistinen pitää olla!

Miten meinaat puuttua asiaan, jos lapsi ei syö tarpeeksi? Pakkosyötät? Lihavuuden hoitaminen on vielä suht helppoa, herkut pois, kasviksia tilalle ja lisää liikuntaa. Mutta vähäinen syöminen... vaikeaa, tosi vaikeaa.

Usein syy se, että äiti ja isäkin laihoja. Joskus syynä sairaus. Jos perhe ns. kunnollinen, niin lapsella ei syytä huoleen. Joskus lapsen laihuuden takaa löytyy se, että lapsi ei yksinkertaisesti saa kotona ruokaa, koska raha menee päihteisiin. Tällöin asia on lastensuojelun asia. Sinä vaikutat asialliselta, joten teillä vaihtoehtona siis tutkimukset, missä suljetaan sairaudet pois ja pyritään turvaamaan lapsen kasvu.