Raskaus, mies, yms

Mun mielestä olisi täysin kamalaa jos puoliso olisi valehdellut ja pettänyt noin tärkeässä asiassa. Ja vaikka miehellä on toki osavastuunsa, niin hänellä ei kai ollut syytä epäillä valehtelua.



V

Varmasti on hankaluuksia luottaa toiseen tuollaisen teon jälkeen ja jos lapsi tuosta syntyy, niin sillä voi olla vaikutusta mm kiintymyssuhteen syntyyn.



Lasten hankkiminen on tietysti aina itsekäs teko, oman suvun jatkaminen. Mutta kyllä se lapsi ansaitsee myös olla haluttu. Molempien vanhempien haluama.



Minusta ajatus hankkia lapsia, koska haluaa miettiä elämäänsä on huono lähtökohta. Ensin pitäisi järjestää elämänsä niin, että on onnnellinen ihan omana itsenään ja se lapsi tuo vain lisäonnea. Ei ole hyvä ajatus, että vanhemman onni riippuu lapsesta.

toimia noin miehen selän takana. Jos nyt oletkin raskaana, niin sitten saat lopun ikääsi miettiä, miten lapsi lähti aluille valheesta. Mua ainakin painais aikalailla.



Meillä kans oli niin, että oltiin vuosikaudet yhdessä ja puhuttiin pitkään raskautumisesta. Minä halusin äidiksi jo 18-vuotiaana, mutta mies piti sitä liian aikaisena ja ymmärsin kyllä pointin. Sitten tuli työpaikkoja ja opiskeluja ja välillä mulla oli vauvakuume ja välillä mies kyseli, että mitenkäs sen jälkikasvun kanssa.



Ihan huomaamatta se aika sitten kului ja lopulta yritettiin raskautua vasta kun olin 28-vuotias. Onneksi tulin raskaaksi heti, sillä nyt olisi ollut aikamoinen shokki joutua hoitoihin ja miettiä, että olisiko se aiemmin onnistunut helpommin...



Nyt kun lapsi on vihdoin meillä, olemme molemmat äärettömän onnellisia. Silti molempia harmittaa, että odotettiin niinkin pitkään, sillä jos olisimme yrittäneet aiemmin, niin ehkäpä meillä olisi nyt jo useampikin lapsi elämää rikastuttamassa. Yritä ap puhua miehellesi myös näistä ajatuksista, sillä hän ei ehkä osaa miettiä asiaa riittävästi eteenpäin. Entä jos tuleekin ongelmia raskautua? Lasten saamisella nuorena on kuitenkin paljon hyviä puolia.



Mutta mieti ap myös miksi itse haluat lapsen. Ihan pelkästään kertomasi toiveet tuntuvat hieman itsekeskeisiltä. Kuitenkin pitäisi nyt jo pystyä miettimään kaikkia asioita lapsen kannalta. Oma ilo ja vauvamasu ei pitäisi olla kovin tärkeitä perusteluja lapsen saannille... Vaikka täytyyhän se myöntää, että olihan se raskausaika niinkuin tosi pitkä jouluaatto krapulassa. Iloa ja odotusta, mutta toisaalta mulla myös n.8 kk kestokrapula ja lääketieteellisiä ongelmia, joiden takia vuodelepoa.

Joo, minä kyllä uskon, että hän haluaa lapsia. Mutta enhän voi tietenkään olla varma. Hän on sanonut, että haluaa, muttei vielä. Noh, taidan nyt jättää tämän puinnin, kun tulee vain pahempi mieli.. Katson nyt pari viikkoa ja sitten näkee, mitä tulee.

Hei kiitos viestistäsi. Olen sanonut hänelle, ettei lasten saaminen ole itsestään selvää. Minulla on poistettu kasvain munasarjasta, joten sekin saattaa aiheuttaa ongelmia raskautumiseen. Hän ei kuitenkaan ymmärrä sitä, ettei ihan hokkuspokkus tulla raskaaksi. Tiedän, että sanomani toiveet raskauden suhteen kuulostavat itsekkäiltä ja osaksi ovatkin sitä. Tiedän kuitenkin vastuun, joka lapsesta aiheutuu ja olen myös ajatellut asioita pidemmälle. Tietenkin minulle lapseni onni olisi ykkösasia, mutta onhan se hyvä jos äitikin on onnellinen!

aika rajun ratkaisun teit kun jätit ovulaation mainitsematta. mies saattaa tuntea itsensä petetyksi ja miettiä voiko luottaa sinuun jatkossakaan..



meillä tuo meni ihan toisinpäin. ollaan nyt mieheni kanssa seurusteltu kolme vuotta ja melkein kolme vuotta olen myös tuntenut pientä syyllisyyttä kun en ole suostunut miehen lapsitoiveisiin. alusta alkaen hän on puhunut kuinka toivoisi lasta ja minä vaan sinnikkäästi jatkanut pillereiden syöntiä. kerroin miehelle että haluan lapsia, joskus.. ja hetken aikaa näytti siltä että tulen jätetyksi.

. mies yllätti marraskuussa kosimalla ja voi olla että tästä heltyneenä jätin pillerit pois ja odottelen kovasti sitä päivää jolloin kuukautiset ei tule. :)



. toivon että miehesi muuttaa mielensä lapsen suhteen. mieheni kanssa eläneenä olen nähnyt miten kova paikka lapsettomuus voi olla.



. onnea odotukseen jos näin on päässyt käymään !

Hei,



Kiitos viestistäsi. Välillä kyllä tuottaa oikein tuskaa, kun mies ei ymmärrä miten kovasti tahdon jo lasta. Eilen puhuimme oikein asiallisesti näistä asioista ja siitä, että raskaaksi ei välttämättä noin vain tullakaan ja kysyin miltä hänestä tuntuisi jos nyt aina viivästäisimme lapsia ja sitten 28v vaikka alettaisiin yrittää ja olisikin jotain ongelmia lasten saannissa. Hän sanoi, ettei oikein osaa ajatella niin pitkälle eikä olekaan ajatellut. Hän ymmärsi minun pointtini hyvin, tai ainakin sanoi, että ymmärtää, mutta sanoi myös, ettei halua vielä lapsia. Toivon, että aika, jolloin hän sanoo haluavansa lapsia, koittaa pian. Puhuimme myös meidän viimeisen parin viikon "ehkäisystä" ja painotin sitä, ettei se ole varma. Kysyin myös miten hän suhtautuisi lapseemme, jos sellainen olisi saanut alun. Ei oikein osannut vastata.. Kuitenkin, keskustelu oli antoisa ja uskon, että pian tulee aika, jolloin hänkin on valmis. Toivon, että minäkin haluan silloin lapsia.