Mussa on tällainen outo piirre: en halua pitää vieraita lapsia sylissä.

mulla myös on sellainen inho,kun joku ihan tuttukin lapsi pyrkii syliin.Mistähän muuten johtuu?

myös tulee siitä jotenkin vaivaantunut olo, jos "tungetaan" vieras lapsi syliin. Pystyn kyllä ottamaan ja jos on vieras lapsi hoidossa niin ei toki tee tiukkaa sylitellä, mutta se että esim. joku työkaveri tulee näyttämään vauvaansa töihin ja olettaa että kaikki haluaa saada sen syliin tuntuu vain vaivaannuttavalta, ei mukavalta.

Tulee tunne, että miksi tulet siihen ja mitä minulta haet, eikö sinulla ole omia vanhempia?



Olen ollut arka lapsi ja pelännyt muita aikuisia, johtuisiko siitä.. Mutta onhan totta, että kiintymyssuhteeltaan normaalit lapset eivät pyri vieraaseen syliin koskaan.

En koskaan, en missään olosuhteissa muuta kuin ehkä autan nousemaan leikkipuiston telineelle pikaisesti tms. En pysty ottamaan syliin kavereidenkaan lapsia, en sisarusteni lapsia. Omiani kyllä. Mulla on joku ihmeellinen este tässä asiassa, ja syliin pyrkivät lapset lähestulkoon inhottavat minua. Muita?

Myös minun kohdalla. Poikkeuksen teen siinä kun on vastasyntynyt vauva niin saatan pitää sylissä mutta en koskaan ota vapaaehtoisesti kenenkään vierasta lasta syliin, siis isompaa.

Itsellä on 5 lasta ja kyllä omia olen pitänyt sylissä, varsinkin pienintä 4v.

Tämmöstä vaan ei voi ääneen sanoa. Jotenkin aina luulin pois tilanteesta.

Jos olen jotakin kaveria auttanut lasten katsomisessa niin olen vaan ollut heidän luonaan ja katsonut että kaikki on ok, antanut syötävää yms..

sama juttu.Kylmän väreet oikein menee kun "vieras" tenava tulee.