En ole uskaltanut elää ja hankkia lapsia. Nyt se on jo liian myöhäistä :(
Elämäni on pilalla ja merkityksetön.
Ajattelin aina, että "sitten myöhemmin" hankin lapsia.
Olen ollut samassa pitkässä parisuhteessa puolet elämästäni.
Nyt kun suhde olisi valmis lapsiin, ja resurssit muutenkin kunnossa, olen jo liian vanha hankkimaan lapsia.
6 kk ajan olemme antaneet lapselle mahdollisuuden, mutta ei onnistu.
Minua 10 vuotta nuoremmat lisääntyvät, mutta minä en. Kukaan ei edes enää uskalla kysyä lapsista.
Kommentit (16)
meillä kesti parisen vuotta ekan kanssa ennen kuin lykästi. Sinä aikana ehdittiin kuulla monta tarinaa ihmisistä joilla oli mennyt 2, 3 tai neljäkin vuotta yrittäessä, mutta joilla oli sitten lopulta onnistunut vaikka kaikki toivokin oli jo heitetty.
Minkä ikäinen olet? Oletteko yrittäneet tosissanne vai jättäneet vain ehkäisyn pois? Puoli vuotta on vielä melko lyhyt yritysaika.
tänä vuonna 31 v.
Olemme jättäneet ehkäisyn pois 6 kk sitten. Olen yrittänyt joissakin kierroissa vähän katsoa kalenterista "otollisimpia" päiviä.
Ap
auttamatta olet liian vanha, ei vo mitään.
Miten jtyperästi pelleilet ja väännät vitsiä aiheesta, mikä monille naisille ja miehille on oikeasti kipeä!
Sietäisit hävetä.
6 kk on lyhyt aika yrittää. meillä kesti parisen vuotta ekan kanssa ennen kuin lykästi. Sinä aikana ehdittiin kuulla monta tarinaa ihmisistä joilla oli mennyt 2, 3 tai neljäkin vuotta yrittäessä, mutta joilla oli sitten lopulta onnistunut vaikka kaikki toivokin oli jo heitetty.
jos meillä sattuis menemään lapsen saamiseen neljä vuotta, saadaan todellakin heittää lapsitoiveet romukoppaan, kun tulee jo ikä vastaan. Tai jos satuttais sitten lapsi saamaan, ei hän ainakaan enää saisi sisaruksia.
Ap
jossa kerrotaan sinun ovulaation päivämäärät?
Hanki ovulaatiotestejä niin tiedät koska se on.
Tajuatko ap itsekään, miten säälittävä olet? Miten jtyperästi pelleilet ja väännät vitsiä aiheesta, mikä monille naisille ja miehille on oikeasti kipeä!
Sietäisit hävetä.
todellakaan väännä vitsiä asiasta.
Olen tänäkin päivänä ajatellut lakkaamatta sitä, tulemmeko koskaan saamaan lasta.
Meillä on yrityksen esteenä vielä muitakin asioita, joista en nyt viitsi kirjoittaa.
Ap
6 kk on lyhyt aika yrittää. meillä kesti parisen vuotta ekan kanssa ennen kuin lykästi. Sinä aikana ehdittiin kuulla monta tarinaa ihmisistä joilla oli mennyt 2, 3 tai neljäkin vuotta yrittäessä, mutta joilla oli sitten lopulta onnistunut vaikka kaikki toivokin oli jo heitetty.
jos meillä sattuis menemään lapsen saamiseen neljä vuotta, saadaan todellakin heittää lapsitoiveet romukoppaan, kun tulee jo ikä vastaan. Tai jos satuttais sitten lapsi saamaan, ei hän ainakaan enää saisi sisaruksia. Ap
Sain ensimmäisen lapseni 30 vuotiaana, toisen lapsen 32 vuotiaana ja kolmannen lapsen 33 vuotiaana. Kummassakin välissä oli lisäksi keskenmeno.
Mutta tasan ei tietenkään käy onnenlahjat.
Ehkä kannattaa mennä lapsettomuusklinikan tutkimuksiin jos haluat varmistaa, että pystytte saamaan lapsia tai että saatte siihen apua. Puoli vuotta on kyllä liian lyhyt aika vaipua murheen alhoon. Sehän on ihan normaali aika odottaa että tärppäisi.
Ehkä sinullakin ap on vielä aikaa, huokaus.
Kuulostat tosiaan aika naivilta ja lapselliselta, sekä dramaattiselta, mutta ehkä tuo odottelu ja nuo mahdolliset raskaaksi tuloa haittaavat syyt (mitähän nekin ovat, ovatko edes todenperäisiä, kun aloituksesi muutenkin oli noin yliampuva) saavat sinut nyt hermostuneeksi ja pelokkaaksi. Onhan tuo raskaaksi tulo ja sen epäonnistumiseen liittyvä pelko kamalan kuluttavaa. Mutta yritä nyt pitää kuitenkin suhteellisuudentajua asiaan.
Minun tuttavapiirissä kukaan ei ole saanut lasta noin nuorena ap. Ehkä kannattaa mennä lapsettomuusklinikan tutkimuksiin jos haluat varmistaa, että pystytte saamaan lapsia tai että saatte siihen apua. Puoli vuotta on kyllä liian lyhyt aika vaipua murheen alhoon. Sehän on ihan normaali aika odottaa että tärppäisi.
lukenut kaikenmaailman tilastoja ja taulukoita, ja niiden mukaan meillä olisi pitänyt jo suurella todennäköisyydellä tärpätä.
Huomaan, että ole kateellinen tutuille siitä että he ovat saaneet lapsia. Tunnen jääneeni ulkopuoliseksi kaikesta, kun meillä ei ole lapsia. Kaveripiirissämme kaikilla on jo lapsia, meitä lähes 10 vuotta nuoremmilla, joten me olemme todellakin poikkeus.
Ap
on ihan nelikymppisiä ensisynnyttäjiäkin vaikka kuinka paljon. Mekin oltiin lähempänä neljää kuin kolmeakymmentä.
Eli ainakaan ette oo liian vanhoja.
Kylsse siittä.
Kun vuoden-kaksi on yrittänyt eikä tuu raskaaksi, niin sitten kannattaa ruveta miettimään kannattaisiko käydä lääkärissä, siis molempien.
ystävät ovat päättäneet ja halunneet tehdä lapset lapset aiemmin. Siinä mielessä en ymmärrä, miksi vertaat teitä ystäväperheisiin. JOku jää aina viimeiseksi.
En usko, että jokainen tuttunne olisi saanut lapsensa ihan tuosta vaan ensimmäisillä yrityksillä. Ylipäätään raskauden kanssa tilanne on, että sitä asiaa ei voi itse hallita. Et vaikka olisit jo raskaana. Aika monille tulee keskenmeno, raskauteen voi liittyä monenlaisia ongelmia ja lapsen kanssa elämä vasta epävarmaa onkin.
Vaikka jokin taulukon mukaan monet saavat lapsen puolessa vuodessa, hyvin monet eivät saa. Et sinä voi jatkossakaan tarkastella asioita tilastoihin vertaamalla.
että heti tulisi raskaaksi.
Meillä meni jopa joitain kuukausia yli puoli vuotta, vaikka olen selvästi sua nuorempi ja mieskin samaa ikäluokkaa kanssasi. Samoin tiedän muitakin 20+, joilla on mennyt yli puoli vuotta ehkäisyn jättämisestä.
Anna nyt vielä ainakin puoli vuotta aikaa ennen panikointia! Voit vaikka testata sitä ovista tai jotain. Onko elämäntavat kunnossa? Esim. terveellisesti syömällä ja olemalla juomatta alkoholia voi parantaa mahdollisuuksia. Ja en siis tarkoita, että sulla välttämättä olis mitään vikaa elämäntavoissa. Mulla itselläni on jonkin verran ylipainoa (varsinkin nyt lapsen jälkeen), eli itse lähtisin varmaan koittamaan saada kiloja pois, jos toisen lapsen ollessa ajankohtainen ei pian tärppäisi. Sitten on vaikkapa joitain vitamiineja, joita voi syödä jo raskautta toivoessa.
Ja tosiaan, yritän vain heitellä ilmaan mahdollisia juttuja, joilla onnistumisen mahdollisuutta voi parantaa, en sillä, että epäilisin, että et jo kaikkea olisi kokeillut tai että elämäntavoissa olisi edes mitään parantamista.
Joka tapauksessa, tsemppiä ja toivottavasti pian tärppäis! Mä olin kanssa vähän paniikissa, kun meni niin kauan, vaikka olinkin nuori ja elämäntavat suht kunnossa (vaikkei täydelliset).
Oletteko yrittäneet tosissanne vai jättäneet vain ehkäisyn pois? Puoli vuotta on vielä melko lyhyt yritysaika.