Vaihtoehtona ero?

Mites, kiinnostaisi asiallinen kommentointi tilanteestani.



Olen naimisissa ja meillä on kaksi ihanaa lasta. 4- ja 1-vuotiaat.



Naimisissa olemme olleet muutaman vuoden ja yhdessä pidempään. Suhteemme alkoi pettämisellä ja epävarmuudella, mutta yritimme selvitä siitä ja olimmekin onnellisia. Ja olimme suht onnellisia, kunnes toinen lapsi oli tuloillaan. Nyt olo on aika kamala.



Pettymys toisensa jälkeen nostaa päätään ja olemme onnettomia molemmat, mutta lasten ja toistemmekin takia haluaisimme yrittää. Käymme keskustelemassa ongelmistamme, mutta tuntuu, että se on tuloksetonta.



Ero pyörii vahvasti mielessäni, mieheni ei halua erota missään tapauksessa. Lapset lähtisivät mukaani. Ero tuntuisi todella raskaalta vaihtoehdolta, jo ajatellen lapsia. Eli missään tapauksessa emme halua tehdä hätiköityjä päätöksiä.



Vähän faktaa. Lapset ovat ns. helppoja ja ihania, nukkuvatkin suht hyvin, ettei sellaisesta uupumuksesta ole kyse. Itse olen uupunut, itsestä riippumattomien kriisien takia, mutta mies ei tunnu siitä välittävän. Jään aika paljon yksin kaikessa lapsiin liittyvissä asioissa. Hoidan ja pyöritän kaikki elämiseen liittyvät asiat, kuten ruoan, siivouksen, siis talon ylläpidon ja lasten kanssa olemisen jne. Olen kotona lasten kanssa ja mies käy töissä, edes pyydettäessä hän ei viitsi tehdä mitään. Oma-aloitteisesti hän ei tee mitään. Ns. antautuva keskustelu on mahdotonta miehelleni, mielummin hän pelaa sotapelejään tietokoneella. Tai kännykällä Angry Birds:ia. Kyseessä on 40v. (ilmeisesti Peter Pan -syndroomasta kärsivä) mies.



Olemme keskustelleet näistä asioista MILJOONA kertaa ja joka kerta mies lupaa ryhdistäytyä, ja paskat. Samoin saan osakseni piilovi**uilua lasten kuullen, joka taas tekee tilanteesta vieläkin ikävämmän. Eniten ahdistaa, kun lapset ovat joutuneet kuuntelemaan riitelyämme.



Päässä pyörii myös se vaihtoehto, että miehelläni on toinen. Tosin mies on sitä sorttia, joka viihtyy kotona paremmin kuin hyvin, tuntuu ajatus jokseenkin epätodennäköiseltä. Ehkä se toinen on tietokone?



Olen vain uupunut, ja epätoivoinenkin. Mitä ihmettä tässä pitäisi tehdä?!