Suositaanko säälittäviä tapauksia päiväkodeissa eniten?

Meidän ujo ja rauhallinen aurinkoinen lapsi joutui eskariopen hampaisiin, koska on ujo ja rauhallinen.



Joku toinen taas sitten inhoaa "villejä" ja villi voi sitten tarkoittaa mitä tahansa normaalia.

Meidän veljesduo oli tätien ylisuosikki, ja heissä ei taatusti ollut mitään säälittävää.

mutta itkevän lapsen näkyvään avuntarpeeseen vastaa herkemmin, koska sen näkee herkemmin. Joku hiljainen, itkemätön lapsi saattaa tarvita yhtä paljon tukea päiväänsä, mutta itkevät ja näkyvästi apua pyytävät huomataan helpommin.



Samoin negatiivisella tavalla huomiotaan hakevat tarvitsevat positiivista huomiota vähintään yhtä paljon, mutta saavat herkemmin negatiivista.



Nämä jutut pitäisi henkilökunnan tiedostaa, mutta se ei ole aina niin helppoa.

Muiden mielipide voi olla toinen.

Muiden mielipide voi olla toinen.

Tässä tapauksessa tiedän, ettei ole.

Jos lapsi tarvitsee enemmän apua ja tukea, niin sitä annetaan. Jos toinen lapsi taas ei, niin ei väkisin.



Meidän lapsemme ovat erilaisia: toinen poika on ujo ja arka, kaipaa enemmän tukea kuin ulospäinsuuntautunut veljensä. Se villimpi veli ei tykkäisikään mistään paapomisesta.

Heistä ei tarvitse olla kateellinen mitenkään. Helpompi hyväksyä ainakin niillä opeilla joiden omat lapset on säälittäviä.

Jos lapsi tarvitsee enemmän apua ja tukea, niin sitä annetaan. Jos toinen lapsi taas ei, niin ei väkisin.

Meidän lapsemme ovat erilaisia: toinen poika on ujo ja arka, kaipaa enemmän tukea kuin ulospäinsuuntautunut veljensä. Se villimpi veli ei tykkäisikään mistään paapomisesta.

sillä lapset viestivät eritavoin. Toinen parkuu kurkku suorana "auttakee auttakee", toinen istuu hiljaa suu vienosti mutrussa. Molemmilla sisällä yhtä suuri tarve sylille ja avulle. Voi vain miettiä kumman huolen huomaa ensimmäisenä?

Pitäisi olla tarkkana ja huomioida kaikkia. Myös niitä hiljaisia ja kilttejä.