Miksi tieteellisissä teksteissä käytetään aina sanaa YHTÄÄLTÄ?
Välillä sanaa toistellaan ihan turhaankin, onko se niin helv***tin hieno sana, että sitä on jokaisen älykön pakko toistella?
Hienoksi sanan tekee se, että sen käyttö ulottuu vain akateemiseen maailmaan.
Kommentit (12)
Minäkään tykkää yhtään tuosta sanasta!
Mä olen huomannut ihan saman jutun! Enkä muista törmänneeni yhtäältä - toisaalta -sanontaan muualla kuin tieteellisissä yhteyksissä. Puhekielessä tulee sanottua toisaalta - toisaalta. Ei kai sekään väärin ole vai onko? Toisaalta - toisaalta = asian kaksi eri puolta. Yhtäältä - toisaalta kuulostaa minun korvaani hassulta ja ehkä hiukan teennäisen akateemiselta. :)
Haha, ihan sama ärsyttää! Luen juuri yliopiston pääsykokeisiin, ja tuo sana vilise tekstissä kokoajan ja ajaa mut hermoraunioon!
Olen ammattikirjoittaja ja käytän tuota sanaparia silloin, kun on tarvetta tuoda esiin eri näkökulmia. Sama tarve lienee aika usein akateemisesti aihetta pohdiskeltaessa. Muuta syytä en keksi ap:n purkaukselle. En itse ole huomannut, että sanaparia käytettävän nimenomaan tieteellisessä tekstissä enkä ole kuullut kenekään toistelevan sitä. Mitään hienoahan siinä ei ole.
Mistähän ap on oikeasti kiukuissaan?
Ei eskaloidu mitenkään helevetin hienoksi, eikä edes akateemiseksi kielenkäytöksi minusta. :P
Yhtäältä - toisaalta -sanapari on aivan yleisesti käytetty ilmaisu, tosin ei välttämättä Seiska-lehdessä...
En siis kysynyt sanan merkitystä, vaan sitä, että miksi sitä toistellaan tieteellisessä tekstissä välillä ihan turhaan.
En ole romaanissa tuohon sanaan törmännyt, hyvä ammattikirjoittaja.
Yhtäältä - toisaalta -sanapari on aivan yleisesti käytetty ilmaisu, tosin ei välttämättä Seiska-lehdessä...
Itse en lue ko.lehteä niin en tiedä, millaista kieltä siellä käytetään. Omaan lukemistooni kuuluu HS ja Suomen Kuvalehti.
Teillä on kyllä harvinaisen ylimielinen asenne kysyjää kohtaan. Varsinkin jos otetaan huomioon, että hienon koulutuksen seurauksena teille ei ole siunaantunut elämää (=roikutte av:lla aivan kuten muutkin luuserit).
Toisaalta - toisaalta on ärsyttävä muotoilu. Jos ensin esitetään yksi näkökulma ja sen perään toinen, erilainen näkökulma, on hölmöä, jos niiden molemmille kuitenkin annetaan sama nimi eli "toisaalta". Tarkoitus on kuitenkin tuoda esiin erilaisuutta eikä samanlaisuutta.
Yhtäätä - toisaalta on lukijalle helpompi rakenne kuin toisaalta - toisaalta, koska "yhtäältä" kertoo heti, että tässä on nyt eka näkökulma ja kohta tulee toinen. Sitten kun se toinen tulee, se merkataan eikseen "toisaalta", jotta kakki tietää, että tämä on nyt sit se jälimmäinen. Jos vielä tulee jotain, väännetään joku "kolmannelta näkökannalta" -tyyppinnen ilmaus. Kyseessä on siis tapa, jolla lukijaa varoitetaan etukäteen siitä, mitä kohta on tulossa. Erityisen aksteemista tämä ei ole, vaan ihan perinteistä asiatekstiä. Kyseessä ei myöskään ole svetistismi eikä anglismikaan, vaikka näissäkin kielissä samantapainen ilmaus on, vaan ihan perinteinen suomenkielinen ilmaus.
Suomeksi parempi rakenne olisi toisaalta-toisaalta, mutta svetisismi on ilmeisesti tuonut tämän " å ena sidan - å andra sidan" - rakenteen myös suomeen.