Lue keskustelun säännöt.
Säälittää oma tyttäreni
22.01.2012 |
kun tuntuu että kaikilla muilla tarhan tytöillä on se "oma" kaveri, mutta ei meidän tytöllä. Muut kutsuu tarhakavereita kotiin leikkimään, mutta koskaan ei meidän tyttöä kutsuta. Ja jos joskus joku on tullut meille leikkimään, niin olen huomannut että tyttöni on jotenkin vähän lapsellisempi kuin kaverinsa, leikit on vaan sellaista riehumista kun toinen haluaisi leikkiä vaikka kotia. Ikää siis 5 vuotta.
Jääkö lapseni koulussa ihan ilman kavereita vai miten nämä kuviot menee? Itse olen ollut koulukiusattu ja aina se porukan ulkopuolinen, joten seuraako tämä sama nyt tytärtäni?
Kommentit (4)
Itse en pienenä viihtynyt tyttöjen kanssa, vaan enemmän poikien seurassa. Edelleen sopeudun paremmin miesporukkaan kuin mimmilaumaan.
Tuon ikäisellä ei tarvitse vielä mitään sydänystäviä ollakaan, tärkeintä että tulee muiden kanssa toimeen päiväkodissa. Jos tuntuu siltä, että päiväkodissa on vaikea päästä mukaan ryhmään, niin kokeilkaa jotain kevyttä harrastusta, jossa pääsisi tapaaamaan muitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en pienenä viihtynyt tyttöjen kanssa, vaan enemmän poikien seurassa. Edelleen sopeudun paremmin miesporukkaan kuin mimmilaumaan.
Tuon ikäisellä ei tarvitse vielä mitään sydänystäviä ollakaan, tärkeintä että tulee muiden kanssa toimeen päiväkodissa. Jos tuntuu siltä, että päiväkodissa on vaikea päästä mukaan ryhmään, niin kokeilkaa jotain kevyttä harrastusta, jossa pääsisi tapaaamaan muitakin.
Itse en pienenä viihtynyt tyttöjen kanssa, vaan enemmän poikien seurassa. Edelleen sopeudun paremmin miesporukkaan kuin mimmilaumaan.
Tuon ikäisellä ei tarvitse vielä mitään sydänystäviä ollakaan, tärkeintä että tulee muiden kanssa toimeen päiväkodissa. Jos tuntuu siltä, että päiväkodissa on vaikea päästä mukaan ryhmään, niin kokeilkaa jotain kevyttä harrastusta, jossa pääsisi tapaaamaan muitakin.
Siellä lapsi kuulemma leikkii kivasti muiden kanssa, mutta surettaa vaan tuo ettei päiväkodin ulkopuolella niitä leikkikavereita ole, varsinkin kun muut tuntuvat pitävän kovinkin paljon yhteyttä.
ap
Kutsu sinä niitä kavereita teille mahdollisimman paljon! Älä odottele vastakutsua. Nuorempia ja samanikäisiä.
Ja - mikä tärkeintä - jos hänellä kerran ei ole ikätasoisensa leikkitaidot AUTA häntä! HÄn hyötyy valtavan paljon, jos leikit hänen kanssaan joka päivä ainakin puoli tuntia. Voit ohjata leikin kulkua ja rikastuttaa sitä pikkuhiljaa. Pääasia, että leikitte mielikuvitus- tai roolileikkiä. Jos hän ei lähde heti mukaan, opeta häntä pikkuhiljaa 'tää heppa sanois näin' jos ei tyttö vastaa kysy 'mitä se sanois'...
Itse sain nämä neuvot aikanaan asiantuntijalta ja olen niistä tänä päivänä tosi kiitollinen. Meillä oli vähän samantyylinen tilanne, enkä ollut tajunnut itse leikkiä tarpeeksi lapsen kanssa. Meille korostettiin, että jotkut lapset tarvitsee tavallista pitempään aikuisen tukea leikkitaitojen kehitykseen. Kaikki lapset hyötyy yhdessäleikkimisestä oman vanhemman kanssa.
Juju oli siinä, että kun lapsi oppi niitä leikkitaitoja ensin aikuisen kanssa, toiset alkoi hyväksyä häntä enemmän leikkeihin, kun hän osasi leikkiä kotia, kauppaa, eläinleikkiä ym. eikä vaan vaellella ja vaihtaa tavaroita.
Ja sitä paitsi se on tosi kivaa! Kun siitä ottaa jokailtaisen tavan, niitä hetkiä alkaa ihan odottaa.