"Fiksu" vai tavallinen 1.7 vuotias?
Koska iselläni ei ole kokemusa lapsista kysyisin teiltä, että osaako yleensä 1.7 vuotias aakkoset? Kaverin lapsi luettelee kirjamia ongelmita jos hänen eteen osuu esim lehto/mainos. Vanhemmat hyviä ystäviäni ja tiedän etei ne ole sen kummemmin vaatineet lapselta aakkosten osaamista. Se on tullut luonnollisesi kun lapsi + vanhemmat ovat esim. lukeneet kirjaa. Tämän lisäksi tyttö puhuu tod paljon, 4-5 sanaisia lauseita.
Lapsen kehitys on varmasti yksilöllistä, mutta en ole ennen tavannut näin pientä lasta joka puhuu näin paljon. Kokemuksia?
Kommentit (23)
Lapsi on sinun muttet "kehdannut" sitä kertoa.Näin saat kaikkien kehut ja ihmettelyt miten älykäs lapsi sulla on=D
ton ikänen oppii ulkoa kaikenmaailman rimpsuja, ja varsinkin jos on laulettu sitä aakkoslaulua.
siis onko lapsi 1 v 7 kk vai minkäikäinen?
Mutta epäilen suuresti, voiko kukaan alle 2v osata (kaikkia) aakkosia.
...mutta olen kylläkin itse raskaana. Siksi tämä aihe minua kiinnostaa!
Omat lapset ei kylläkään ole olleet kielellisesti mietenkään aikaisin kehittyneitä. Mutta ei tuo siis mitenkään poikkeuksellista ole. Ja tuossa iässä lapsi oppii tosi helposti ulkoa asioita, esim. tunnistamaan kirjaimet, kun vanhemmat ensin ovat kertoneet ne.
siis ilmeisesti oppii nopeasti asioita ulkoota? Tarkennuksena siis vielä, etten usko lapsen, joka osaa aakkoset puolitoisavuotiaana, olevan mitenkään erityisen älykäs, kyse on varamastikin enemmän siitä, mitä kotona lapsen kanssa tehdään.
-ap.
esikoiseni oli juuri täyttänyt vuoden, eräs tuttu sanoi opettaneensa aakkoset lapsilleen, kun nämä olivat kai jotain 1-2 -vuotiaita. En tosiaan innostunut ajatuksesta, mutta yllättäen lapseni oppikin ne joskus 2-v. synttäreiden tienoilla. Hän näytti kirjaimia ja kysyi "mikä tämä on?", joten "pakkohan" oli vastata. Joitain kiinnostaa ja joitain ei. Muutenkin poika oli ja on yhä alakoululaisena kielellisesti lahjakas, mutta toisaalta aakkosilla ja lukemaan oppimisellakaan ei välttämättä ole tekemistä kielellisen lahjakkuuden kanssa. Tai siis itse miellän lahjakkuuden kielellä leikkimiseksi, sanojen vääntelyksi, kiinnostukseksi kieltä kohtaan jne.
en varmasti ihan kaikkia tyyliin Q ja W.
Tunnen tuon ikäisen lapsen, joka oli mielestäni aika kehittynyt ikäisekseen. Hän puhui yli viidenkin sanan lauseita ja artikuloikin selvästi. Tytöt osaavat yleensäkin puhua aikaisemmin ja selvemmin kuin pojat. Poikien puhe on usein melkoista mongerrusta vielä 24 kk iässäkin.
Moni pitää omaa lasta nerona, jos tämä osaa tuossa iässä yhdistää kaksi, kolme sanaa lauseeksi. Oma lapsi sanoi ensimmäiset sanat 10 kk vanhana (mamma=äiti meillä) enkä ole siitä minäkään numeroa pitänyt.
sana älykas/fiksu ehkä hieman harhaanjohtava - kysehän on kehityksestä, kait? Ja varmaan myös siitä, mitä lapsille opetetaan. Itse asiassa uskon, että lapset varmastikin pystyvät oppimaan niin paljon enemmän kuin mitä vanhemmat luulevat. Luin tuon Tiikeriätikirjan, ja vaikken 100% olekaan kirjoittajan kanssa lapsenkasvatuksesta samaa mieltä, niin siinä olen samaa mieltä, että lapsen älykkyyttä usein vähätellään (tarkoittaen, että 1-3 vuotiaalla lapsella on uskomattoman paljon kapasiteettia oppia). Enkä itse asiassa näe siinä mitään pahaa, jos lapselle (esim leikin kautta) opetellaan aakkoset, numerot ym. vaikka lapsi onkin hyvin pieni. Mielestäni monet vanhemmat ova sitä mieltä, ettei lapselle tarvitse näitä asioista opetella, olkoot lapsia, kyllä he aakkoset viimeistään koulussa oppivat. Totta, mutta eihän asioiden oppiminen voi olla haitaksikaan (niin kauan kuin oppiminen tapahtuu leikkimielessä?)
-ap
-ap
No joka tapauksessa harva alle 2-vuotias osaa kirjaimia. Osa oppii puhumaankin vasta noin 2-vuotiaana ja puhe voi olla jotenkin töksähtelevää vielä alle 2-vuotiaana.
Kielenkehityksessä on yksilöllisiä eroja. Minun 3 lastani ovat kaikki oppineet puhumaan hyvin varhain, eli alle vuoden vanhana jo kahta sanaa peräkkäin ja puolitoistavuotiaana ihan täydellisiä lauseita sijamuotoineen jne. Jotkut samanikäiset vasta haki ekoja sanojaan siinä vaiheessa.
Ja ihan normaali koulumenestys heillä on ollut, nyt ovat lukiossa, ei mitään huippulahjakkaita tullut silti kenestäkään.
Kaverin poika, joka puolitoistavuotiaana osasi sanoa vasta heppa, menee todennäköisesti lääkikseen. Ei voi oikein ennustaa tuossa vaiheessa vielä tuleeko lapsesta fiksu vai ei.
Itse olin kielellisesti lahjakas ja osasin alle kaksivuotiaana jo pitkiä lauseita, riimitellä sekä lukea muutamia helppoja sanoja.
Oma poikani sitä vastoin lähti 8kk iässä liikkumaan ja on hyvin liikunnallinen. Nyt vuotta myöhemmin ei tavallaan jaksa keskittyä puhumiseen muutamaa yksittäistä sanaa enempää, eikä käytä sanoja viestiäkseen tarpeistaan. Esimerkiksi juoksee jääkaapille osoittamaan maitoa kun on jano/nälkä jne. Juoksee vaipanvaihtopöydän luo kun on aika vaihtaa vaippa tai mennä potalle.
Lapseni on sitä vastoin taitava motorisilta kyvyiltään ja esimerkiksi osaa piirtää jo pääjalkaisen ihmishahmon.
En siis osaa olla huolissani puheen viivästymisestä, kunhan nyt jotain puhuisi ennen kouluun menoa. ;)
osasi juuri kaksi vuotta täytettyään melkein kaikki kirjaimet ja hän puhui myös sujuvasti pitkiä lauseita. Ja silloin ainakin eräs tuttu puheterapeutti sanoi, että ei tuo nyt ihan tavallista ole. Tosin ei nyt niin kauhean poikkeuksellistakaan varmasti. :) Kysehän nyt on lähinnä siitä mikä lasta sattuu kiinnostamaan. Meillä tyttö oli ollut pienestä asti todella kiinnostunut kirjoista ja meillä oli tämän vuoksi aina luettu todella paljon. Tyttö oli kirjojen lukemisen lisäksi todella kiinnostunut myös kirjaimista ja sanoista ja hän sitten oppikin lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana ihan itse omin avuin. Eli lapsen omat kiinnostuksen kohteet kyllä vaikuttavat todella paljon siihen miten lapsi asioita oppii. :)
siis ilmeisesti oppii nopeasti asioita ulkoota? Tarkennuksena siis vielä, etten usko lapsen, joka osaa aakkoset puolitoisavuotiaana, olevan mitenkään erityisen älykäs, kyse on varamastikin enemmän siitä, mitä kotona lapsen kanssa tehdään.
-ap.
Meidän tyttö ei tuossa iässä aakkosia luetellut, mutta sen sijaan osasi monia lauluja ja loruja ulkoa ja lisäksi tuotti itse 4-6 sanan lauseita. Nyt tyttö on kolmevuotias ja aakkoset kiinnostavat, muttei vielä tunnista aina kaikkia.
Siskoni poika oli juurikin 1,5-vuotiaana kovin innostunut aakkosista ja luetteli niitä kauppojen valomainoksista, lehtiotsikoista jne. Siskoni ja hänen miehensä eivät olleet yrittäneet opettaa pojalle aakkosia, vaan hän oli itse alkanut kysellä kirjoista, puupalikoista jne., että "mikä tuo on?".
Tottahan toki se, että lapselle puhutaan, luetaan, lauletaan, lorutellaan jne. paljon, vaikuttaa positiivisesti lapsen kielelliseen kehitykseen. Näin on tehty sekä meillä että siskoni perheessä paljon, ja molempien lasten kielellinen kehitys on ollut ainakin neuvolan mukaan nopeampaa, kuin ikäisillään keskimäärin.
mutta ei ole sen jälkeen ollut mitenkään kielellisesti kummoisen lahjakas, koulussa oppi lukemaan eikä ekojen joukossa jne.
oppi aakkoset helposti puolitoistavuotiaana, vaikka hänellä todettiin koulun alkuvaiheessa lievä lukihäiriö ja siihen liittyneiden neuropsykologisten testien mukaan hänen älykkyytensä oli eri osa-alueilla ihan keskitasoista :)
Olen ihan maalaisjärjellä ajatellut, että puhumaan oppimisen herkkyyskautena kirjainmerkit voi oppia samalla tavalla kuin sanatkin opitaan - lapsihan tykkää osoittaa sormella asioita, jolloin aikuinen kertoo kyseisen sanan (tai vaikka kirjaimen) nimen. Samalla logiikalla lapsi oppi alle kaksivuotiaana nimeämään muodotkin (neliö, kolmio jne.)
Tunnistaa i-kirjaimen tietyn kirjan kannesta. Osoittaa siis kirjainta ja sanoo iii.
Osaa myös sanoa yhhi, ahhi eli yksi, kaksi.
Lapsi ei osaa kahden sanan lauseita.
Sanoisin että meillä on tavallinen lapsi.
en ymmärrä, minkä ikäisestä puhut. 17-vuotiaani osaa kaiken tuon mitä mainitsit, ja toki paljon muutakin. Vuoden ja 8,4 kuukauden ikäinen taas useimmiten ei osaa, jos sitä tuolla tarkoitit. tosin siinä tapauksessa sun piti varmaan kirjoittaa 1,7-vuotias.
meillä osas tossa vaiheessa jo kertotaulut ja luetteli ihmisen ruumiin osat latinaks