mulla on aika paha auktoriteettiongelma

Jotkut eivät hyvästä lapsuudenkodista huolimatta siedä ohjailua. Ovat sitä mieltä, että tietävät ja/tai osaavat ihan itse.

en vain siedä että minua yritetään ohjata tai neuvoa miten toimia, vaikka tarvitsisinkin ohjausta. Haluan pyytää sitä itse. Omaehtoisuutta, tiedän.

ap

Siinä kuule menee herkillä ihmisillä henkinen terveys, jos pitää ottaa sontaa niskaan tai totella sen vuoksi vain, että niin on tapa. Kyseenalaistamatta mitään, yrittämättä itse miettiä mikä olisi oikea tapa, miten kannattaisi asia tehdä.



Ihmisen nöyryyttäminen on sekin väkivaltaa, niin kuin aina on toisen minuuden polkeminen.



Natsi-Saksassa sotilaat nöyrästi tottelivat auktoriteettia siinä pelossa että joutuvat itse ongelmiin tai jotkut eivät osanneet edes kyseenalaistaa tapahtumaa. Tämäkö on sitten hyvä asia?



Kyllä ihmisen pitää itse osata ajatella ja toimia sen mukaan. Kohtelias pitää olla, mutta kaikkeen ei pidä suostua.

minulla on hieman sama, mutta minua hakattiin, jos en totellut vanhempiani.



Ajattele aina että kun teet jotain niin teet sen siksi ettet saisi turpaasi. Jos et tee niin saat selkääsi ja siten sattuu ja teet sen itkun kanssa.



Tämä on saanut minut asennoitumaan oikein heräämään aikaisin aamulla ja tekemään asiani mitkä pitää jokaisen kansalaisen tehdä, muuten tulee turpaan.

lapsuudesta aikuisuuteen kasvaessa sitä huomaa, etteivät ne ole täydellisiä. Silloni auktoriteetteja alkaa halveksua. TÄmä tunne on pahimmillaan murrosiässä. Oikeasti aikuistuessa sitten tajuaa, ettei niiden tarvitsekaan olla täydellisiä. Oikeasti on olemassa vain asiallisia syitä tehdä asiat tietyllä tavalla ja usein - ei aina, mutta usein - ne, joilla on enemmä nkokemusta ja koulutusta tietävät näistä syistä enemmän kuin ne joilla ei ole kokemusta ja koulutusta. Ja sitten vielä yksi asiallinen syy tehdä asiat tietyllä tavalla on myös se, että nyt ei ole aikaa opetella jotain toista tapaa ja kestää opettelustaaiheutuvia sekaannuksia, joten tehdään kuten ennenkin. TOisella kertaa toivottavasti on...



Sitä en tiedä, mistä kakkonen puhuu.

tuntuu että ei ole annettu tarpeeksi monipuolista työkalupakkia elämää varten ja nyt kiukuttaa kun pitää itse vedellä omat linjansa kun ne puuttuvat täysin.



Niin ja opettajaahan minusta ei tullut ja sitä ei kovin hyvi otettu vastaan.





ap

Melko auktoriteettivastainen olen minäkin. En siedä ohjailua, varsinkaan minkään näköistä niskaan hengittämistä. En vain tiedä mistä oikein kumpuaa se että olen jonkinlainen anarkisti. Onneksi nykyisessä paikassa saa tehdä melko vapaasti asioita juuri sillä tavalla kun haluaa ja saattaa päättää että mitä tekee, toisin kun vanhassa koulussa jossa jatkuvasti kytättiin tekemistä ja valitettiin pienistäkin virheistä.

Aika lammasmainen ajatus. Miten luulet että maailma olis mennyt missään eteenpäin tolla asenteella? Ei se pahojen ihmisten pahuus vaan hyvien ihmisten hiljaisuus. Mieti minkälaiset ihmiset tekee innovaatioita yms.

Jos on auktoriteettiongelma ja tiedostaa sen, voi aina kyseenalaistaa ja muuttaa omia näkemyksiä. Vanhemmat ovat toimineet sen ajan ymmärryksen mukaan. Aina voi muuttua, mutta se on jokaisen tehtävä itse.

Vähäpätöiset auktoriteetit ovat minua aina lähinnä huvittaneet, en ota vastaan käskyjä enkä siedä yhtään jos korotetaan ääntä, tämä esim. johti aikoinaan asepalveluksesta vapauttamiseen.