Onko kotonanne (nyt tai ollut) liikaa tavaraa?
Mistä se on kasautunut?
Vähennätkö/aiotko vähentää sitä? Kuinka paljon?
Myös ne saavat vastata joiden tavaramäärä on jo vähennetty sopivaksi :)
Kommentit (9)
ihan liikaa.
Sitä kertyy, koska mä en heitä mitään pois. Oon sellainen tunteileva säilyttelijä... Mulla on esimerkiksi tallella oopperaliput vuodelta 2005 yms. Huoh! Eli ei siis mitään isoa tavaraa, mutta tota riivatun pikkusälää on nurkat vääränään. Lapsella on liikaa leluja ja äidillä liikaa tavaraa. Meillä on iso kämppä perhekokoon nähden (75 m2 minä + alle kouluikäinen lapsi & pieni koira), mutta nyt ahistaa...
Periaatteessa on siistiä aina, mutta... avaapa täällä minkä tahansa kaapin tai laatikon, niin aina ekana vastaan tulee joku purkki, joka tursuaa epämääräistä pikkutavaraa. Eli ne tavarat ovat piilossa... ehkä osasyy siihen, miksi niitä on kertynyt.
Ohhoh! Tulipas avauduttua! Tämä aloitus vaan osui mun hermooni nyt... koska just tänään päätin, että nyt se pikkutilpehööri lähtee, oon käynyt sitä läpi aamusta asti :)
Perheemme murheenkryyni ovat CD:t, DVD:t ja kirjat, niitä kertyy. Pieni apu on ollut siitä, että vaihdamme aina DVD-kotelot slim-malleihin (jotka siis paksuudeltaan vaan puolet normaalista), tai yritämme ostaa jo valmiiksi tiiviisti pakattuja yksiköitä (esim. tv-sarjat). Kirjallisuutta kertyy, kun lempparikirjat haluamme omistaa kun osa luetaan monta kertaa vuodessa, ja työhön ja harrastuksiinkin liittyvää kirjallisuutta tuppaa kertymään. Siinä missä minä rakastan leffoja, mies rakastaa musiikkia ja sieltä tulevat sitten levyt. Ei näihin auta kuin pakollinen karsinta aina säännöllisin väliajoin.
Mutta muutoin on saatu hyvin karsittua! Esim. astioita on nykyisin juuri sopivasti, samoin liinavaatteita ja vaatteita. Lapsen lelujakin karsitaan aina välillä, kun kasvaessa mielenkiinnon kohteet vaihtuvat.
Tavaraa on lähtenyt varmaan 1/4 ja se jo näkyykin. Se mistä kaikki kama oli kasautunut, noh, vuosine mittaan hitaasti. Käyhinä opiskelijoina otettiin vastaan kaikki mitä saatiin ilmaiseksi, tuli haahuiltua eri tyylien välillä (vaatteissa ja sisustuksessa), tehytä vikaostoksia jne. Nykyisin on paljon tiukemmat kriteerit sille mitä kotiin hommataan.
Ensiksi tulee mieleen paperi- ja lehtipinot. Niiden läpikäynti veisi aikaa. Myös vanhoja leluja pitäisi käydä läpi ja karsia.
Tartun toimeen kun saan seuraavan tarmonpuuskan.
Tai siis, ainahan sitä tuppaa kertymään, mut pistämme raakasti myyntiin nettiin kaiken ylimääräisen. Meillä on auttanut se, että muutamme muutaman vuoden välein, ja silloin hankkiudutaan aina eroon jokaisesta tavarasta ja huonekalusta, joka ei ole aivan välttämätön. Tällä hetkellä myyn pois kuopuksen vauvatarvikkeita.
Ainoa asia joka lisääntyy on kirjojen määrä. Muut tavarat ja vaatteet pysyvät hyvin hanskassa.
ja vaikka en esimerkiksi ole ostanut omia kattiloita tai verhoja lainkaan, on meillä tavaraa yllinkyllin.
En aio vähentää tätä tavaraa, mutta pyrin siihen, että en osta lisää.
Mulla on myös taipumus säilyttää iso kasa kaikenlaisia rakkaita muistoja. Kuten vauvan- ja pikkulapsenvaatteita ihan liikaa, joulukortteja, synttärikortteja, askarteluja, omia vanhoja koulukirjoja, kirjeitä, vaikka mitä. Pyrkimys on päästä eroon turhasta roinasta ja teenkin sitä hommaa vähitellen koko ajan. Nytkin on huutonetissä myynnissä 30 tavaraa ja vaatekaapissa iso säkillinen turhaa vaatetta keräykseen vietäväksi. On vain liian vähän aikaa tehdä tätä raivausta, en pysy tasoissa uusien tavaroiden virran kanssa.
Olen vähentänyt paljonkin, mutta toki olen ostanut lisää tilalle. Vaatteita ja muuta tekstiiliä olen laittanut paljon pois, silti vieläkin liikaa.
Kirjoja on paljon. Mutta pahin on se kun lehtipinot kasvaa.. osan haluan säilyttää, esim. puutarhalehdet. Mutta sitten kun tulee vielä kaikkea muuta paperisälää.. Ärsyttävää kun ei ole paikkaa säilyttää, eikä kaikkea voi poiskaan heittää.
Ja nurkkiin kertyy kaikkea epämääräistä.. mille ei ole omaa paikkaa kun kaapit on täynnä.
Haaveilen siitä että saisin vielä joskus kodin niin siistiksi kun nuorena oli kun asui yksin, eikä kukaan sotkenut paikkoja.
etenkin elokuvia ja kirjoja. Jossain vaiheessa oli vaan pakko luopua, tosin formaatin vaihtuminen vhs-kaseteista dvd-levyihin auttoi omalta osaltaan. Muutenkin tavaraa tuntuu joka nurkkaan kertyvän, vaikkei muka mitään ostakaan.
Ja sitten pitää tietysti olla sitä tavaraa, jota voi joskus tarvita tai jolla on jotain tunnearvoa.
Nimim. kellarissa laatikollinen eri maista tuotuja koristenukkeja :)