Onko suhteellamme oikeasti tulevaisuutta? Avioliitto vai lapset merkki sitoutumisesta?
Luin tuota toista ketjua, ja siksi nostan esiin oman, vähän päinvastaisen ongelmani. Olen aina halunnut lasta ja koko tämän ajan mitä olemme olleet miehen kanssa yhdessä (7 vuotta, josta 4 vuotta naimisissa) olen toivonut yhteisen perheen perustamista. Mies vaan on edelleen eri linjoilla, ei halua lasta vieläkään. Ja kuitenkin ollaan jo kolmikymppisiä, eli kauhean kauan ei kannattaisi jahkailla.
Nyt on ruvennut tulemaan sellainenkin tunne, että onkohan hän oikeasti tosissaan kanssani? Jos ei rakastakaan tarpeeksi tai ei näe meidän suhteen kestävän. Luulisi, että jos rakastaisi, voisi helpommin myös ajatella tätä asiaa minun kannaltani.
Tähän asti olen ajatellut, että naimisiin meno on ollut varma merkki aidosta rakkaudesta ja halusta sitoutua, olla koko loppuelämä yhdessä. Mutta nyt on alkanut epäilyttää.
Kumpi on suurempi merkki sitoutumisesta suhteeseen - avioliitto vai lapset? Odotanko edelleen ja kuinka kauan? Mitä tässä oikein voisi tehdä?
Välillä mietin sitäkin, että olisiko sittenkin ollut parempi, jos meillä tämä järjestys olisi ollut eri :/
Kommentit (6)
Mies jäi pettämisestä kiinni oltuamme naimisissa 3 vuotta. Koko tämän ajan olisin ollut valmis jättämään ehkäisyn pois ja perustamaan perheen. Mies ei ollut sanojensa mukaan valmis sitoutumaan lapsiin vaan halusi vielä odottaa. Vietimme ihan tavallista kahden aikuisen elämää ja avioliittomme oli mielestäni onnellinen. Mies jäi kuitenkin kiinni kännipettämisestä ja tästä alkoi parisuhteen kriisi. Mies kuitenkin katui syvästi ja oli aidosti pahoillaan. Meni kuukauden verran, että pystyin seuraavan kerran rakastelemaan, ts. sitten kun olimme saaneet vatvottua riittävästi ja vannottuamme liiton jatkuvan. Tuolloin sitten mies kesken rakastelun sanoi, että haluaa perheen kanssani.
Ja tässä sitä nyt ollaan 15 vuotta myöhemmin edelleen yhdessä ja kahden teinin vanhempia :)
Keskustele miehesi kanssa...
Ja sulla taitaa olla mies, joka ei halua. Ja sä olet sen ilmeisesti tiennyt aika alusta lähtien. Sulla on siis kaksi vaihtoehtoa. Unohdat lapset ja elätte täyttä ja hyvää aikuisen pariskunnan elämää tai jätät miehen ja hommaat siitosorin jostain ja teet vaikka 10 lasta.
Mun mielestä.
Mä ajattelen niin, että mies (tai nainen) helpommin suostuu toisen mieliksi naimisiin, koska ei sen ole pakko olla lopullista. Erotahan voi aina. Mutta lapset ovat lopullisia, niistä ei niin vaan pääse eroon ja harva tietysti haluaakaan päästä eroon lapsista. Lapsen hankintaan tuskin kukaan suostuu vaan toisen mieliksi, kyllä lapsia täytyy itsekin silloin haluta ainakin jonkin verran.
Sitoutuminen parisuhteeseen ja sitoutuminen perheeseen ja lapsiin.
Avioliitto, siis kahden aikuisen suhde on aika helppo nakki. Ihan toista on elää lapsiperheen arkea.
Ehkä miehesi on vaan realisti, tuntee itsensä ja arvaa jo ettei hänestä ole isäksi.
Harmi ettei teidän todellisuutenne kohtaa tältä osin.
Olisitko mennyt naimisiin hänen kanssaan jos olisit tiennyt sen mitä tiedät tänään?
Mun mielestä.
Mä ajattelen niin, että mies (tai nainen) helpommin suostuu toisen mieliksi naimisiin, koska ei sen ole pakko olla lopullista. Erotahan voi aina. Mutta lapset ovat lopullisia, niistä ei niin vaan pääse eroon ja harva tietysti haluaakaan päästä eroon lapsista. Lapsen hankintaan tuskin kukaan suostuu vaan toisen mieliksi, kyllä lapsia täytyy itsekin silloin haluta ainakin jonkin verran.
ja ilmoitus miehelle, että nyt alettiin täyspäiväinen naiminen tai eropaperit vetämään.
Järkytystä voi lievittää esim seksikkäillä alusvaatteilla ja kivat asennot vakiintuneelle parille kirjalla.