Ettekai te kotiäidit ole tosissanne

huolehtii yhteisistä lapsista. KOTIäiti on KOTONA koko päivän siksi, että huolehtii KOTIasioista. Mies taas käy työssä ja tuo rahaa taloon, eli suorittaa oman osuutensa työssä vähintään 8-tuntisen duunipivän aikana. Mitä KOTItöitä voi olla enää tekemättä siinä vaiheessa kun mies tulee kotiin oletettavasti noin klo 17? Ja jos on jotakin, niin mitä KOTIäiti sitten on tehnyt koko päivän?

En ole itse kotiäiti vaan ihan työssäkäyvä ihminen.

Kotiäitinä olemisesta ei pidemmän päälle kyllä tulisi mitään, jos olisi heikko itsetunto. Joutuu aina välillä laittamaan miestä ruotuun, että ei ala luulemaan liikoja vain siksi, että tienaa perheen rahat...

Valitettavan monessa perheessä, myös meillä :P Ja miksi teen niin? No siksi ettei mikään tunnu auttavan, vaikka mitä sanoisi ja tekisi. Ja lasten etua ajattelen myös, ei heitä voi jättää hoitamatta.

paapomassa miestänne? Eikö mies aikuisena ihmisenä töistä palatessaan osaa/pysty osallistumaan kotitöihin? Oletteko kotiorjia vai kotona pitämässä huolta YHTEISISTÄ lapsistanne?

hänhän huolehtii yhteisistä lapsista!

Mutta auta armias jos kotona oleva henkilö onkin perheen isä ja äiti käy työssä, niin totta helvetissä äidille ei saa jättää mitään hommia! Eihän äiti mitenkään voi jaksaa kun se tekee ansiotyötä koko päivän ja mitäs varten isä sitten on kotona ellei hoitamassa kotitöitä!? Eihän niiden lasten hoitoon nyt voi mitenkään koko päivää mennä....

Kun mies tulee töistä, hän osallistuu siihen asti tasapuolisesti kanssani lastenhoitoon ja kotitöihin kunnes menevät nukkumaan. Yleensä sen jälkeen ei tehdä enää mitään, ollaan vain. Mies saattaa vaipattaa, nukuttaa, pesee pyykkiä ja viikkaa puhtaita pois, imuroi ja siivoaa päivällisen sotkut, saattaa ulkoiluttaa lapset, mitä nyt milloinkin. Itse teen toki siinä samalla myös kaikkea. Kotityöt ja lastenhoito ei ajoitu vain miehen työssäolo aikaan.



Viikkosiivouksen yritän tehdä perjantaina ennen miehen tuloa. Toki pyrin mahdollisimman paljon tekemään muitakin kotitöitä, mutta niitä on niin loputtomasti ettei vain loppua tule, vaikka miten koittaa tehdä.

nyt kun nuorinkin lapsista on yli 3 v (eikä siis kärsi isossa ryhmässä toisten lastaen kanssa).



1) Minä, kotirouva

2) Päiväkodin henkilökunta (osa-aika hoito)

3) Matkatöitä tekevä uraisä.



Juuri tuossa järjestyksessä. Kun isä on kotona hän osallistuu kaikkeen siinä missä minäkin. Oletus siis on, että jos tiskit täytyy laittaa koneeseen, imuroida, silittää paitoja tai huolehtia lapset nukkumaan, niin sen hoitaa ihan kumpi vain. Siis kumpi jaksaa.



Minullakin on voinut olla kiireitä tai olen tarvinnut välillä omaa aikaakin (ilman päivähoitoa olisin täysin sidottu lapsiin miehen työmatkojen aikana ja olinkin monta vuotta, kun lapset olivat pienempiä).



Parempi, että äitikin voi hyvin. En voi nipottaa koko aikaa, jotta koti olisi tiptop. Miehen kuuluu tehdä osansa. Minä olen lapsille henkisesti läsnä niin paljon, joten täytyy jäädä aikaa pitää huolta pääni sisällöstäkin, että sieltä riittäisi ammennettavaa.

hoitaisi mukisematta ja huolella kaikki kotihommat, jos olisi kotona lapsen kanssa... Aika harva, veikkaan. Ne pyykkien viikkaamiset kaappiin, imuroinnit sun muut jäisivät kuitenkin naisen vastuulle. Miehet kun eivät "huomaa", että sellaisiakin pitäisi tehdä.

. Mitä KOTItöitä voi olla enää tekemättä siinä vaiheessa kun mies tulee kotiin oletettavasti noin klo 17? Ja jos on jotakin, niin mitä KOTIäiti sitten on tehnyt koko päivän?

että kotityöt ei lopu siinä vaiheessa kun virka-aika loppuu, vaan siinä vaiheessa kun kotona ei ole ketään syömässä ja tiloja kuluttamassa. Tai ehkä ruuanlaitto ei ole mielestäsi kotityötä.

Itse olen kyllä työssäkäyvä äiti, ja mielestäni näin on helpompaa. Inhoan kotitöitä, enkä kestäisi sitä, että pitäisi laittaa ja korjata illallisen ja aamiaisen lisäksi vielä lounas ja välipalakin. Viikonlopun täyshoidon hoitaminen riittää minulle!

Kirjoitan tarkoituksella kärjistäen.

huolehtii yhteisistä lapsista. KOTIäiti on KOTONA koko päivän siksi, että huolehtii KOTIasioista. Mies taas käy työssä ja tuo rahaa taloon, eli suorittaa oman osuutensa työssä vähintään 8-tuntisen duunipivän aikana. Mitä KOTItöitä voi olla enää tekemättä siinä vaiheessa kun mies tulee kotiin oletettavasti noin klo 17? Ja jos on jotakin, niin mitä KOTIäiti sitten on tehnyt koko päivän? En ole itse kotiäiti vaan ihan työssäkäyvä ihminen.

ollut KOTONA koko päivää ollessani KOTIäitinä.

Kuljin lasten kanssa kerhoissa, leikkipaikoissa, kirjastoissa ja harrastuksissa ja kyläilin muiden KOTIäitien luona. Itsekin järjestin usein KOTIäititapaamisia KODISSANI.

Pääasiallinen työni oli silloin huolehtia lapsista. KOTItöistä tein ne työt jotka päivän aikana piti tehdä; laitoin ruokaa, siivosin jälkiä, leikin lasten kanssa, opetin siivoamaan leikin jälkiä. Mitään isoja siivouksia en lasten kanssa alkanut tekemään.

Illalla KOTItöitä tehtiin yhdessä miehen kanssa. Laitettiin ruokaa, siivottiin jälkiä, hoidettiin lapsia, siivottiin leikin jälkiä ymv.

Eiväthän KOTItyöt pikkulapsiperheessä ole mikään kertaluontoinen rutistus, vaan niitä tehdään pitkin päivää, aamusta iltaan.

Nyt olen taas työssä käyvä äiti, ja KOTItöiden osuus on vähenytnyt murto-osaan lasten kasvamisen ja vähäisemmän kotona olemisen myötä.

Tietysti on jokaisen oma asia haluaako hoitaa KOTIaan vai lapsiaan. Minulle lapset olivat (ja ovat edelleen) kodinhoitoa tärkeämmät.

on uramies, joka ei tule koskaan kotiin klo 17. Hän on työn orja, minä kotiorja. Rahaa tulee ja koti on siisti. Vielä kun olisi kahdenkeskistä aikaakin :D

Sanoo, että turhaa stressaan kotitöistä. No mutta kun sitä sotkua taaperon ja koiran kanssa tulee. Mies keksii tekosyitä miksei voi tehdä kotitöitä vaikka olisi vapaalla. Siksipä minä teen kotityöt ja jos mies tarvitsee jonkun työvaatteen pestynä esim seuraavalle aamulle tai housujen paikkausta, niin käsken herran tekemään itse. Ei ole aikaa.

Teen kotitöitä ja siivousta minkä ehdin, mutta päivään kun sattuu kuulumaan ulkoilua ja lapsen kanssa leikkimistäkin.

Sillon kun olin VAIN... kotiäitinä olin sitä mieltä että se kuka on kotono, hoitaa kodin ja lapset, tietenkin, mitä muuta mä tekisin yhden lapsen kanssa??? Ei se koko päivää leiki ja vaadi huomiota.



No, mies tietty tottui siihen ja sitten kun menin itsekin töihin niin kaikki hommat oli edelleen mun harteilla.



Nyt, 10 vuoden jälkeen olen työllä ja tuskalla, huuodlla ja raivolla saanut miehen kaaliin taottua että YHDESSÄ tehdään silloin kun molemmat on töissä.



teen joka aamu keittiön pöydälle listan, josta jokainen perheenjäsen saa valita mitkä tehtävät hoitaa päivän aikana, kun ei kerran puhe mennyt perille eikä kukaan tehnyt mitään vaikka käskin ja oli sovittu niin tuo lista homma toimii meillä, lapset aina aamuisin valitsee hommansa jotka hoitaa ja minä valitsen omani ja mie tekee ne mitkä jää jäljelle =)

hoitaisi mukisematta ja huolella kaikki kotihommat, jos olisi kotona lapsen kanssa... Aika harva, veikkaan. Ne pyykkien viikkaamiset kaappiin, imuroinnit sun muut jäisivät kuitenkin naisen vastuulle. Miehet kun eivät "huomaa", että sellaisiakin pitäisi tehdä.

ja minä tyhmä luulin että kun oli sovittu että se joka on kotona hoitaa lapsen ja kodin niin sehän meni meillä niin että mä olin töissä, vein lapsen hoitoon ja hain illalla ja aloin siivota ja laittaa ruokaa yms... mie kun oli vaan maannut päivät kotona. =(

ettenkö voisi tässä samalla tehdä kotitöitäkin.

Minä siivoan, teen lumityöt, lämmitän taloa, kesäisin hoidan puutarhan (mies leikkaa nurmikon, koska pitää siitä), hoidan lapset, tiskaan, pyykkään jne. jne. koska minulla nyt vain on enemmän aikaa tehdä nuo asiat.

Mies tekee kuitenkin pitkiä päiviä, joten en ala vaatimaan häntä tekemään 20:00 tai siitä eteenpäin kotitöitä..

Viikonloput miehellä on vapaata, ja silloin minä saan tehdä omia harrastuksiani, kuten vaikkapa ompelua tai käyn kaupungilla ja mies hoitaa siis nuo ajat lapsia ja tekee kotitöitä.



Miksi tuosta pitäisi tehdä isompi juttu kuin mitä se on? Kaverini jaksa aina kauhistella sitä että minä teen suurimman osan kotitöistä, mutta en jaksa välittää.