Lue keskustelun säännöt.
Oma isäni ei olekaan isäni...
12.11.2005 |
Tämä asia tulee aina mieleen näin isänpäivän alla.
Omat vanhempani olivat iäkkäitä, kun synnyin, olin ainoa lapsi. Isäni kuoli, kun olin teini-iässä. Äitini sairastui muutama vuosi sitten syöpään, ja tahtoi puhua asiat selviksi.
Sain kuulla, että isäni ei ilmeisesti voinut saada lapsia, ja olenkin äitini yhden ja ainoan syrjähypyn tulos. Äitini vain niin kovasti halusi saada lapsen.
Äitini ei kuitenkaan halunnut kertoa, kuka isäni oli. Sanoi, ettei sillä ole väliä. Ei kai olekaan, mutta silti...
Nyt äitikin on jo kuollut, enkä koskaan saa tietää totuutta.
Kommentit (7)
eikö kellään olis keinoa miten vois selvittaa tuon asian??
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävää, jos se jää sinua vaiaamaan loppuiäksesi.
Minulla hiukan sama tilanne.
Äitini kertoi minulle muutama vuosi sitten että isäni ei olekaan isäni. Vanhempani ovat eronneet yli 20 vuotta sitten, ja minäkin olen siis äitini yhden ja ainoan syrjähypyn tulos. Isäni elää yhä, äitini elää yhä. Tiedän kuka on biologinen isäni, olen tavannutkin (en tosin silloin tiennyt hänen olevan biol. isäni).
En oikein tiedä mitä tekisin, vai tekisinkö mitään...
Minun isäni ei sitten ollutkaan biologinen isäni. Tämä selvisi vasta äitini kuoltua ja oli yllätys myös isälleni. Joten toista bioloista sukuani en tiedä. yritin kyllä etsiä biologista isääni, mutta en onnistunut. olen myös yhden yön syrjähypyn tuotos.
Kuinkahan moni sitten oikeesti tietää oikean isänsä?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai biologialla on väliä, mutta ei se kaikkea merkitse.
Olen melkein 40 ja äitini ystävät ovat joko kuolleet tai muuten vaan höyrähtäneitä. Äitin sisko kyllä elää, mutta sai kuolla asiasta vasta minulta äitini kuoleman jälkeen.
Eli taitaa olla mahdoton tehtävä. Äitini sanoikin, että asia on hoidettu niin, ettei kukaan koskaan saa tietää totuutta.
Kauhean julmaa. Miksi edes kertoi minulle?
ap.