Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pelkään että jos rentoudun, jotain pahaa tapahtuu

Vierailija
16.01.2012 |

Esimerkkejä: Vauva on nyt reilu 4kk, varsinkin alussa pelkäsin kätkyt kuolemaa ihan hillittömästi. Tarkistelin vauvaa koko ajan kun nukkui.

Nyt muutaman viikon olen oppinut ajattelemaan että kaikki on hyvin, vaikka vauva nukkuisikin pitempään. Mutta sitten iskee paniikki, että jos nyt ajattelen niin että kaikki on hyvin ja en käy tarkistamassa, kaikki ei varmastikkaan ollut hyvin. juuri silloin tapahtuu jotain pahaa kun en käy tarkistamassa.



Mieheni menee töihin autolla, joka aamu pyydän häntä laittamaan viestin kun pääsee töihin, muuten pelkään että on ajanut kolarin tms. Jos joku aamu en sano että laita taas viesti, eikä mies sitten laita, pelkään että juuri nyt se sitten ajoi kolarin.



Ihan järjetöntä.. ja näitä esimerkkejä olisi paljon..

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
16.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ihan mikä tahansa vahinko voi tapahtua, vaikka olisit vieressä. Meillä mm. 4v otti 1v:n syliin ja lähti kantamaan, oltiin mieheni kanssa kumpikin vieressä. 4v kompastu imurin letkuun, 1v löi nenän lattiaan ja 4v kaatui vielä päälle. Verta tuli ihan kohtalaisesti. Ei siis pystytty estämään vahinkoa.



Et siis mitenkään voi olla niin tarkkana, ettei ikinä mitään sattuis. Ja jos sun mies loukkaantuu vakavasti työmatkalla esim. ni ihan takuulla viranomaiset tuo sulle tiedon loukkaantumisesta.

Vierailija
2/3 |
16.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olin nimittäin molempien lasteni vauva-aikana ihan samanlainen. Nyt ajateltuna täysin vauhko ja 24/7 huolissani jostain. Nyt ajateltuna voisin veikata, että liittyi jotenkin tuohon vauva-aikaan ja tosiaan hormoneihin, jotka varmaan evoluution näkökulmasta on edesauttaneet äidin ja lapsen hengissä säilymistä, mutta nykyisissä turvatuissa oloissa sitten seuraamus onkin se, että menee jo ihan yli. Usko mua, se on ohimenevää. Ja jos tuntuu, ettet kestä, niin puhu jollekin. Yllättävän usein se auttaa, kun nuo pelkonsa sanoo ääneen. Silloin sitä ikään kuin itsekin vasta kuulee, miten hulluja asioita päässän on pyöritellyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
16.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on jo 5v poika. Nykyään olen vähän rentoutuneempi, vauva-aikana olin just tuollainen että vahtasin koko ajan hengittääkö jne. Vieläkin pelkään järjettömiä asioita, missä kaikkialla ja miten poikani tai mieheni voikaan kuolla.



Pojalleni en kuitenkaan näytä kuinka huolissani aina olen.



Mulla tämä hysteerisyys johtuu selkeästi siitä kun n. 6 v sitten nuori perheenjäsen kuoli yllättäen.



Siitä on joku trauma jäänyt, että koskaan et voi tietää mitä seuraava hetki tuo tullessaan. eihän sillä pelkäämisellä voikaan mitään estää, mutta minkäs teet?!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän seitsemän yhdeksän