Lue keskustelun säännöt.
Harkitsen kirjan kirjoittamista. Aiheena lapsen elämä sairaassa lahkossa. Olisikohan kysyntää?
15.01.2012 |
Kertoisin siis omasta lapsuudestani ja nuoruudestani jt-lahkossa. Kertoisin sen sairaasta maailmasta ja vakavasti häiriintyneistä vanhemmistani, kuten meikkieni päälle kusevasta äidistä, isän alkoholi- ja lääkeongelmasta, ankarasta väkivallasta, veljen suistumisesta itsetuhoisuuteen ja siskon itsemurhasta..
Ja siitä kuinka tämä kaikki tapahtui suuren hurskauden takana.
Kertoisin ystävieni surullisista kohtaloista, leukemiaan sairastuneesta lapsesta joka huostaanotettiin verensiirtoa varten, ja jonka pelastumista vanhemmat ja muu seurakunta surivat. Ja siitä miten kauaskantoisia seurauksia on vanhempien häiriintyneestä uskonnollisuudesta.
Ajatuksena siis olla tukena niille jotka ovat yksin jt-menneisyytensä kanssa. Ja tietysti varoituksena niille jotka harkitsevat lahkoon liittymistä. Luulisin että muitakin kiinnostaisi lukea kokemuksistani. Ajatuksena ei ole parjata ketään. Olen käsitellyt vihan tunteeni. Kirjan kirjoittaminen olisi samalla terapeuttista.
Kommentit (44)
rehellinen kuvaus siitä miten asiat todella olivat, ei siinä tarvi asioita sievistellä. Kaikki kyllä ymmärtää että tämä on kuvaus yhden ihmisen elämästä sellaisena kuin se on ollut. Ei se ole mitään parjausta jos kertoo totuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta näähän on lopun ajan merkkejä niin kuin Jeesus ennusti.....
Vanhempani eivät olleet siinä mielessä sekaisin, että olisivat jotenkin psykoosissa ja silmät pyörisi vauhkona päässä. Molemmat olivat jonkinverran kouluttautuneita ja työelämässä pidettyjä. He kävivät kaupassa, vitsailivat ja tekivät paljon samoja asioita kuin muutkin. Mutta uskonnon suhteen he noudattivat ainakin suurimmalta osin _erittäin_ ankaraa, psyykkaavaa linjaa.
Ap