Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi jotkut antavat lapsilleen sen, mitä itse eivät saaneet, kun toiset eivät anna?

Vierailija
14.01.2012 |

Niin, tuota olen pohtinut. Johtuuko se ihmisen tietynlaisesta luonteenpiirteestä vai mistä, mikä saa käyttäytymään ja valitsemaan kasvatustapansa.



Esimerkkejä:



Äiti ostaa lapselleen nukkekodin, koska itse ei koskaan saanut nukkekotia ja haluaa, että lapsi saa sen ilon ja riemun, joka häneltä puuttui.



Isä antaa poikansa harrastaa lätkää, koska ei itse koskaan saanut.



Äiti ostelee lapselleen kivoja vaatteita, koska itse piti kulkea ryysyissä.



Ja sitten on näitä:



Äiti ei osta nukkekotia, koska ei itsekään saanut sitä pienenä. Kaikkea ei vain voi saada. (kyse ei rahasta, vaan tällaisesta ajatusmallista)



Isä ei anna poikansa pelata lätkää, koska ei itsekään saanut. (kyse ei rahasta)



Äiti kuljetuttaa lapsensa ryysyissä, koska itsekkin kulki. (kyse ei rahasta)



Eli mikä saa valitsemaan jomman kumman tavan?



Itse huomaan omaavani sellaisia piirteitä, että haluan lapsilleni sitä, mistä itse koin jääväni paitsi. Siskoni taas on sellainen, että kun ei hänkään saanut, niin ei hänen lapsensakaan.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
14.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli kysymys oli:



Miksi jotkut antavat lapsilleen sen, mitä eivät itse saaneet lapsuudessaan, kun taas toiset eivät anna lapsilleen sitä, mitä eivät itsekkään saaneet?

Vierailija
2/6 |
14.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuinka tärkeiksi nuo lapsuudessa saamatta jääneet jutut lopulta muodostuvat henkilölle aikuisuudessa ja vanhempana, sekä siitä, millainen suhde lapseen on: pystyykö näkemään mitä lapsi oikeasti haluaa ja tarvitsee; onko aitoa empatiaa lasta kohtaan vai onko esim katkera kokemuksistaan myös sille lapselle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
14.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

empaattiset toimivat ekalla tavalla, itsekkäämmät jälkimmäisellä?



Minä kuulun ekaan kategoriaan, nykyinen mieheni tokaan. Haluan että lapset esim. pääsee matkustamaan kun en itse päässyt, mies taas on linjalla että: no en mäkään päässyt kun olin lapsi, ei tarvitse (ja kuitenkin haluaa matkustaa niillä rahoilla itse).



Mies myös pihi, minä en. Vai voisko johtua tästä? Toinen perustelee pihiyttään "no kun ei mullakaan ollut lapsena, ei tarvitse" ja toinen oikeuttaa rahankäytön sillä että kun ei itse lapsena saanut niin nyt on oikeus hankkia omille lapsilleen. Voi myös olla sitä että niin "korjaa" omaa lapsuuttaan ja traumojaan, itse koen myös näin.

Vierailija
4/6 |
14.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

empaattiset toimivat ekalla tavalla, itsekkäämmät jälkimmäisellä? Minä kuulun ekaan kategoriaan, nykyinen mieheni tokaan. Haluan että lapset esim. pääsee matkustamaan kun en itse päässyt, mies taas on linjalla että: no en mäkään päässyt kun olin lapsi, ei tarvitse (ja kuitenkin haluaa matkustaa niillä rahoilla itse). Mies myös pihi, minä en. Vai voisko johtua tästä? Toinen perustelee pihiyttään "no kun ei mullakaan ollut lapsena, ei tarvitse" ja toinen oikeuttaa rahankäytön sillä että kun ei itse lapsena saanut niin nyt on oikeus hankkia omille lapsilleen. Voi myös olla sitä että niin "korjaa" omaa lapsuuttaan ja traumojaan, itse koen myös näin.

Meillä ainakin mies on hyvin itsekeskeinen.

Vierailija
5/6 |
14.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän tulee ostettua lapsille liikaakin kun ei ole rahasta pulaa. Silti eilen juteltiin miehen kanssa kuinka tärkein opetus minkä voi lapselleen tulevaisuutta varten antaa on järkevä rahan käyttö.



Ei siis osteta kaikkea mitä voitaisiin vaan toppuutellaan itseämmekin. Minä en saanut lapsena nukkekotia, mutta en sitä mennyt heti ostamaan kun tyttöni sitä pyysi. Mun lapsuuden suurimmat riemut ei kuitenkaan oleet materiakeskeisiä vaan ihan muusta.

Vierailija
6/6 |
14.01.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja tuhlaavaisuudesta yleensäkin? Eli jotkut ostelee herkemmin, jotkut taas haluaa välttää turhaa tavaraa. Mutta jos tosiaan joku ostaa itselleen paljon vaatteita ja lapset kulkee ryysyissä, niin sitten on jotain vialla.



Itse huomaan kyllä että ostan herkemmin kun lapset toivoo sellaista mistä itse tykkäsin pienenä. Eli olin aina toivonut niin paljon legoja että voisin rakentaa kaupungin. Nyt meillä on sellainen. Joitain muita, yleensä muotileluja, joista en itse pidä, ostan vain synttärilahjaksi tms. jos lapsi kovasti toivoo.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme kaksi