Piikkikammo+synnytys

Että niissä kivuissa piikkikammo tuntuu pieneltä murheelta. Ja eihän epiduraalia ole pakko ottaa jos ei halua. Tippaa ei laiteta ellei laiteta spinaalia tai epiduraalia tai oksitosiinia vauhdittamaan supistuksia.

Että niissä kivuissa piikkikammo tuntuu pieneltä murheelta. Ja eihän epiduraalia ole pakko ottaa jos ei halua. Tippaa ei laiteta ellei laiteta spinaalia tai epiduraalia tai oksitosiinia vauhdittamaan supistuksia.

pistetään selkään, joten sitä ei näe. Tosin eivät sitä kaikki myöskään tarvitse.



Säännöllisessä tai itsestään alkaneessa synnytyksessä ei tarvita tippaa, epäsäännöllisessä ja käynnistetyssä sitä voidaan tarvita. Multa otettiin synnytyksen aikana verikokeitakin, en tiedä otetaanko aina.



Osastolla olin tipassa, sain verensiirron ja multa otettiin paljon verikokeita.

Ja kerran synnyttäneenä voin kertoa, että epiduraalin saaminen niissä kivuissa ei tuntunut miltään. Se oli pienempää kuin hyttysen pisto. Ja taivas, sitä helpotusta kipuihin :-)

myös sanoa että sitten kun synnytys käynnistyy ei siinä piikit ole päällimmäisena mielessä eikä mitkään muutkaan kammot jos niitä on.:)

Se neula otetaan siitä pistämisen jälkeen pois, ja suoneen jää vain muovinpala.



Luulen kyllä, että se piikkikammo hälvenee, jos et satu kuulumaan siihen onnekkaaseen vähemmistöön, joka synnyttää pienillä kivuilla luomuna.



T: sh

ja meinasivat sairaalassa nauraa mut pihalle kun sanoin että pelkään piikkejä enkä sen takia halua mitään epiduraaleja tms. Sanoivat että uskotko että synnytys sattuu enemmän kuin yksikään piikki. En mä sitä kipua pelkääkään!



Noh, synnytin urheasti kuitenkin ilokaasun ja homeopatian voimalla, ajatus isosta piikistä selässä vaan hirvitti liikaa. Ja hyvä mieli jäi synnytyksestä, se sujui hyvin ja nopeasti ilman ainuttakaan piikkiä. :)



Osastolla kyllä teki pahaa kun vauvalta otettiin verikokeita jalkapohjasta. :'(



ps. kanyyli ei ole piikki vaan letku, se vaan laitetaan suoneen piikin avulla. :)

Pelkästään verikokeet yms. alkaa aina heikottamaan ja ekassa synnytyksessä päätin, että en todellakaan ota epiduraalia. Pelkäsin oikeastaan sitä enemmän kuin itse synnytystä. Mutta kun synnytys eteni ja tuskat lisääntyi, olin oikeasti valmis tekemään mitä tahansa, että olisin sen epiduraalin saanut. Liian myöhään toivoin ja se jäi saamatta. Seuraavassa synnytyksessä menin liian myöhään sairaalaan ja olin aivan epätoivoinen, kun kuulin ettei epiduraalia taaskaan laiteta. Spinaalin sain kuitenkin ja voi mikä helpotus!!



Piikkikammoinen olen edelleen, mutta itselläni ne supistuskivut ovat olleet niin kovat, että synnytyksissä piikkikammot kyllä unohtui.

Sektiossa pistettiin epiduraali, kanyyli, joku juttu laskimoon mittaamaan verenpainetta ja varakanyyli jota ei tarvittu. Osastohoidossa olin viikon, jolloin joka päivä otettiin verikokeet, parhaana päivänä kahdesti.



Pelkäsin sektiossa ihan hirveästi. Tärisin paniikista ja pyysin saada jotain rauhoittavaa, mutta ei tietenkään semmoista annettu. Sekopäisenä vaan koitin josko jotain voisi saada :) Mutta piikkikammostani selvisin! Enää ei pelota piikit!!



Synnytyskokemus oli hirveä, mutta se johtui siitä että jouduin kiireelliseen sektioon, ei piikeistä.

että raskusaikana jouduin kyllä piikitettäväksi, piti ottaa jotkut rutiiniverikokeet. Ja sokerirasitukseen jos joutuu niin siinä pitää kanssa ottaa verikokeita. Hemoglobiini otettin pari kertaa neuvolassa ja vielä jälkitarkastuksessakin.

Piikkikammoinen otti jopa aqua rakkulat kiitollisena vastaan.. Epduraalikin jouduttiin laittamaan tokassa synnytyksessä kahteen kertaan kun eka yritys menikin pieleen :D Mutta siis tilanne vie niin mennessään että kammot jää todella taka-alalle. Edelleen piikkikammoinen mutta näemmä riippuu vähän tilanteesta...

Ellei jotain erityistä tapahdu. Mä oon synnyttänyt 4 lasta luomusti, omasta tahdostani. Yhtään ainokaista piikkiä mulle ei laitettu. Synnytyksiin valmistauduin joogaamalla ja mielikuvaharjoittelulla. Itse synnytyksessä kätilö teki aluksi vyöhyketerapiaa ja kun kivut yltyivät kävelin edestakaisin kunnes oli aika ponnistaa. Kyllä kivut olivat kovat ja huusin, mutta liikkuminen nopeuttaa avautumista, joten eipä siinä kauan tarvinnut kärvistellä.



Synnytyksistä jäi hyvät muistot, ei ole kauhukertomuksia kerrottavaksi. Itseluottamus kasvoi hurjasti ja olen valmis edelleen synnyttämään luomusti, vaikka ei kyllä ole suunnitelmissa lisää lapsia.



No vähän aiheen vierestä, mutta siis ei ne piikit mitenkään automaattisesti kuulu synnytykseen. Mutta raskausaikana toki otetaan verikoe jokusen kerran.

Miksi useammat vähättelee piikkikammoa?

Voi se piikkikammo oikeesti olla paha. Mutta kai siihenkin jotain terapiaa ois..? Mieti miksi sinulla on se? Minä epäilen oman piikkikammoni syntyneen jo vauvaikäisenä, kun olin sairas ja verikokeita otettiin paljon. Ja esim virtsanäytteitä vatsanpeitteiden läpi...



Minulla on siis piikkikammo, mutta halu saada lapsia meni pelon edelle... Voi sitä synnyttää ilman puudutuksiakin. Halusin aina synnyttää ilman puudutuksia, mutta asennoiduin aina niin, että synnytystä ei kannata liikaa etukäteen suunnitella. Olen 32-v. ja sain juuri neljännen ja todennäköisesti viimeisen lapseni. Missään synnytyksessä en tarvinnut selkäytimeen laitettavia puudutuksia. Kolmessa ekassa synnytyksessä hengitin pahimman supistuskivun aikana vähän ilokaasua ja keinuttelin jumppapallon päällä. Siinä pystyi rentoutumaan tarpeeksi, että kipu oli siedettävää. Ponnistusvaiheet olivat ehkä helpompiakin ilman puudutusta, kun tiesi milloin supistus tulee ja osaa ponnistaa. Lapset ovat syntyneet nopeasti. Neljäs synnytys oli kaikkein paras, ei laitettu edes oksitosiinitippaa enkä tarvinnut ilokaasua ja kalvotkin puhkesivat itsestään. Pääsin heti alussa vesialtaaseen, jonne vauva myös syntyi. Lämpimässä vedessä kelluminen helpotti tosi paljon kipua.



Tsemppiä vaan sinulle. Minulla on edelleen piikkikammo, mutta verikokeiden ottamista aloin raskauksien aikana sentään sietämään. Veriryhmäni on A rh miinus ja miehelläni plus, joten vasta-ainetestauksen vuoksi verikokeita piti ottaa kolme kertaa joka raskaudessa. Ei kannata katsoa sitä neulaa ja hengitellä vaan rauhallisesti ja ajatella muita asioita... :)